Capella (α Aurigae, α Aur, Alpha Aurigae) on Aurigan tähdistön kirkkain tähti, yötaivaan yhdestoista kirkkain tähti ja pohjoisen taivaanpuoliskon kolmanneksi kirkkain tähti Arcturuksen ja Vegan jälkeen. Capella on helposti nähtävissä paljain silmin ja erottuu vaaleankeltaisena pisteenä talvella pohjoisella taivaalla. Sen näkyvä niiden näennäiskirkkaus on noin m ≈ 0,08, ja se sijaitsee lähellä Aurigan klaantraktia, Taurus- ja Perseus-tähtikuvioiden välissä.

Rakenne ja ominaisuudet

Vaikka se näyttää paljain silmin yhdeltä tähdeltä, se on itse asiassa tähtijärjestelmä, jossa on neljä tähteä kahdessa kaksoistähtiparissa. Ensimmäinen pari koostuu kahdesta kirkkaasta, suuresta G-tyypin jättiläistähdestä, joiden molempien säde on noin 10 kertaa Auringon säde ja jotka kiertävät toisiaan tiiviisti. Nämä kaksi kirkkautta vastaavat Capellan päävaloa; ne ovat erivärisiä G-tyypin jättiläisiä, mikä antaa koko tähdelle sen kellertävän sävyn.

Pääparin kiertoaika on lyhyehkö astrofyysisesti — järjestelmän komponentit kiertävät toisiaan noin 104 vuorokautta kestävässä radassa — ja niiden massat ovat kumpikin useita kertoja Auringon massaa. Näitä tähtiä pidetään edistyneessä evoluutiovaiheessa: ne ovat laajentuneet pääsarjasta ja ovat matkalla punaisiksi jättiläisiksi tai ovat jo kevyesti kehittyneet kohti vakaampaa ydin-helio- eli klooppivaihetta. Tarkemmat arviot pintalämpötiloista ja muista parametreista vaihtelevat riippuen mittausmenetelmästä, mutta tyypillisesti niiden tehokkaat lämpötilat ovat G-tyypille tyypillisiä (useita tuhansia kelvinejä).

Toinen pari, joka sijaitsee noin 10 000 astronomisen yksikön päässä ensimmäisestä, koostuu kahdesta himmeästä, pienestä ja suhteellisen viileästä punaisesta kääpiöstä. Nämä kaukaisemmat kumppanit (joille käytetään usein merkintöjä kuten Capella H ja L) liikkuvat samaa sitoutunutta järjestelmää seuraten, mutta niiden liike näkyvänä kaksikkona on hyvin hidasta — niiden kiertoaika primäärin ympäri voi olla satoja tuhansia vuosia.

Etäisyys, liike ja kuuluminen ryhmiin

Capella-järjestelmä on suhteellisen lähellä, vain 42,2 valovuoden (noin 12,9 pc) päässä Maasta. Järjestelmä kuuluu Hyades-liikkuvaan ryhmään, joka koostuu tähdistä, jotka liikkuvat samaan suuntaan kuin Hyades-joukko. Tällä yhteisellä liikkeellä on merkitystä, kun tutkitaan tähtien syntyä ja galaktista dynamiikkaa: jäsenet ovat peräisin suunnilleen samasta tähtien muodostumisalueesta.

Havainnointi ja merkitys

Capella on hyvin tärkeä kohde tähtitieteessä ja harrastajille. Sen kirkkaus ja etäisyys tekevät siitä hyvän mittauskohteen monille menetelmille: spektroskopialle, interferometrialle ja röntgen- ja radiohavainnoille. Capella on myös voimakas röntgensäteilijä, mikä viittaa aktiivisiin koronoihin ja magneettiseen aktiivisuuteen kummassakin pääkomponentissa. Näitä ilmiöitä on tutkittu teleskoopeilla kuten Chandra ja ROSAT.

Historiallisesti Capella on ollut myös kulttuurisesti merkittävä: nimi "Capella" tulee latinan sanasta capella, "pieni vuohi" tai "vuohenpoika", ja tähti on ollut tärkeä navigaatio- ja kalenterimerkki pohjoisen pallonpuoliskon talvella. Havaintoteknisesti Capella erottuu helposti ja on näkyvissä lähes koko vuoden pohjoisilla leveysasteilla; parhaimmillaan se on kuitenkin talvikuukausina korkealla taivaalla.

Lisätietoa harrastajille

  • Capella näkyy planeetanäkymissä helposti paljain silmin tai kiikarilla; se erottuu kellertävänä pisteenä.
  • Spektri ja valon värisävy kertovat pääparin G-tyypin ominaisuuksista; pienemmät etäiset kumppanit ovat hyvin himmeitä ja vaativat suurempaa kaukoputkea.
  • Lyhyt kiertoaika pääparilla (noin 104 vrk) tekee siitä mielenkiintoisen kohteen spektroskooppisten muutosten ja tähtien evoluution seurantaan.

Kaiken kaikkiaan Capella on erinomainen esimerkki siitä, kuinka kirkas pistetähti paljain silmin voi paljastaa monimutkaisen, moniulotteisen tähtijärjestelmän, joka tarjoaa tietoa niin yksittäisten tähtien evoluutiosta kuin tähtipopulaatioiden alkuperästä ja liikkeistä galaksissamme.