Luku – määritelmä ja merkitykset: kirjan jakso, järjestöosasto, kappeli

Tutustu "luku"‑termin monimerkityksiin: kirjanjaksoista järjestöosastoihin ja uskonnollisiin kappaleisiin — selkeä, kattava selitys ja käytännön esimerkit.

Luku voi tarkoittaa:

• Luku (kirjat), teoksen pääjakso.
• Järjestöosasto, kuten Audubon Societyn tai veljeskunnan osasto.
• Kappeli (uskonto), uskonnollisen järjestön jäsenten kokous.

Luku voi myös tarkoittaa:

Kirjan luku

Luku kirjallisuudessa tarkoittaa teoksen selkeästi eroteltua osaa, joka voi olla numeroitu tai otsikoitu. Luvut jakavat tekstiä loogisiin kokonaisuuksiin, helpottavat lukemista ja viittaamista. Esimerkiksi tietokirjassa kukin luku käsittelee omaa aihealuettaan, kun taas romaanissa luvut voivat jakaa juonen käänteet ajallisesti tai teemallisesti.

Tyypillisesti luku voi sisältää useita alalukuja, kappaleita ja otsikoita. Viittausmuotoja ovat esimerkiksi "katso luku 3" tai "luvussa 5 esitellään..." Luvut voidaan numeroida arabialaisin numeroin, roomalaisin numeroin tai nimetä vapaamuotoisesti.

Esimerkki:

• "Luku 7 kuvaa päähenkilön lapsuutta."
• "Kirjan ensimmäinen luku toimii johdantona aiheeseen."

Järjestöosasto (järjestöjen luku)

Joissakin järjestöissä sana luku tarkoittaa paikallista tai toiminnallista osastoa. Tällainen luku on järjestön alayksikkö, jolla on omat jäsenensä, kokouksensa ja usein oma hallintonsa. Esimerkkeinä voivat olla luonnonsuojelujärjestön paikallinen luku tai veljeskunnan/kiltaorganisaation luku.

Tällaisissa yhteyksissä luku toimii käytännössä samoin kuin "osasto", mutta termiä käytetään erityisesti perinteisissä tai seremoniallisissa järjestöissä. Luvun toimintaan kuuluvat mm. paikalliset tapaamiset, tapahtumien järjestäminen ja jäsenhuolto.

Esimerkki:

• "Helsingin luku järjesti eilen yleisötilaisuuden."
• "Liityimme kotipaikkakuntamme lukuun saadaksemme paikallista tukea."

Uskonnollinen merkitys: kappeli tai lukukokous

Uskonnollisessa kontekstissa luku voi viitata seurakunnan, veljeskunnan tai muiden uskonnollisten yhteisöjen jäsenten tapaamiseen tai kokoukseen. Joissakin perinteissä sana kuvaa kokoontuvaa ruumiillista yhteisöä tai sen virallista kokousta (vrt. kapituli/kapituli-kokous joidenkin kielten käytössä).

Tällaiset kokoukset käsittelevät usein yhteisön sisäistä hallintoa, liturgisia harjoituksia tai hengellisiä tehtäviä. Termiä käytetään etenkin perinteisissä, sääntöihin perustuvissa yhteisöissä.

Esimerkki:

• "Luvussa käsiteltiin kirkollisia asioita ja valittiin uusi sihteeri."

Muita yleisiä merkityksiä

• Numero tai lukumäärä: arkikielessä luku voi tarkoittaa numeroa tai määrää (esim. "luvut näyttävät kasvua").
• Lukeminen tai lukukerta: harvoin käytetty merkitys; liittyy sanan kantaan 'lukeminen'.
• Tilasto- ja talouskonteksti: sanalla voidaan viitata myös numeerisiin tietoihin, lukuihin tai tilastoihin (esim. "talouden luvut").

Kieliasu ja synonyymit

Suomen kielessä synonyymeja merkityksestä riippuen ovat esimerkiksi osa, jakso, osasto tai kokous. Kirjallisuudessa yleisin vastine on luku, järjestöissä useammin käytetään myös sanaa osasto

Yhteenveto