Puhdistajakala
Puhdistajakalat ovat kaloja, jotka palvelevat muita kalalajeja poistamalla kuollutta ihoa ja ektoparasiitteja. Tämä on esimerkki mutualismista, ekologisesta vuorovaikutuksesta, joka hyödyttää molempia osapuolia.
Monilla eri kaloilla on siivouskäyttäytymistä. Niitä ovat muun muassa kalat, särkikalat, monnit ja gobit sekä useat eri lajit puhdistajakatkarapuja.
On myös ainakin yksi petoeläin, sapelihampainen blenny. Se jäljittelee siivouskalaa, mutta itse asiassa se puree evän palasia.
Puhdistajakala Labroides dimidiatus poistamassa kuollutta ihoa ja ulkoisia loisia Epinephelus tukula -ahvenesta.
Kysymyksiä ja vastauksia
K: Mitä ovat puhdistajakalat?
V: Puhdistajakalat ovat kaloja, jotka poistavat kuolleen ihon ja ektoparasiitit muista kalalajeista.
K: Mitä ekologista vuorovaikutusta tapahtuu puhdistajakalojen ja muiden kalalajien välillä?
V: Puhdistajakalojen ja muiden kalalajien välinen ekologinen vuorovaikutus on mutualismia, joka hyödyttää molempia osapuolia.
K: Nimeä joitakin kalalajeja, joilla on puhdistuskäyttäytymistä.
V: Joitakin kalalajeja, joilla on puhdistuskäyttäytymistä, ovat hammasahvenet, cichlidit, monnit, gobit ja puhdistajakatkaravut.
K: Miten sapelihammasblennit eroavat puhdistuskaloista?
V: Sabre-toothed blennies jäljittelevät siivouskaloja, mutta ne ovat petokaloja ja purevat irti evän palasia.
K: Mitä ovat ektoparasiitit?
V: Ektoparasiitit ovat ulkoisia loisia, kuten punkkeja tai kirppuja, jotka elävät isäntänsä ulkopuolella.
K: Miksi puhdistajakalan ja muiden kalalajien välistä vuorovaikutusta pidetään mutualismina?
V: Puhdistajakalan ja muiden kalalajien välistä vuorovaikutusta pidetään vastavuoroisuutena, koska se hyödyttää molempia osapuolia.
K: Onko mutualismi ainoa ekologinen vuorovaikutus, jota esiintyy kalalajien välillä?
V: Ei, mutualismi ei ole ainoa kalalajien välillä esiintyvä ekologinen vuorovaikutus. On myös muita vuorovaikutuksia, kuten saalistusta, kilpailua ja symbioosia.
