Koboltti(II)kloridi, joka tunnetaan myös nimillä kobolttikloridi ja kobolttidikloridi, on kemiallinen yhdiste. Se sisältää kobolttia sen hapetusasteessa +2. Sen kemiallinen kaava on CoCl2 . Se sisältää koboltti- ja kloridi-ioneja.

 

Ominaisuudet

  • Fysikaaliset olomuodot ja väri: Anhydrous (vedetön) CoCl2 on yleensä sinertävän sininen kiinteä aine. Yleisin hydratoitunut muoto on hexahydraatti CoCl2·6H2O, joka on vaaleanpunainen. Näiden värien muutos (sininen ↔ vaaleanpunainen) liittyy veden sitoutumiseen ja sitä käytetään kosteuden osoittimena.
  • Moolimassa: Anhydrous CoCl2 ≈ 129,84 g·mol−1; hexahydraatin moolimassa ≈ 237,93 g·mol−1.
  • Liukoisuus: Hyvin liukenee veteen ja muodostaa helposti hydratoituneita suoloja. On hygroskooppinen eli imee herkästi vettä ilmasta.
  • Koordinointi ja rakenne: Koboltti(II) on tavallisesti kuusikoordinoitunut (oktaedrinen ympäristö) hydratoituneissa muodoissa. Anhydrous-muodossa Koboltti on yleensä myös kloridi-ionien ympäröimänä oktaedrisessa koordinaatiossa.
  • Magneettisuus: Co(II) on paramagneettinen (vapaita elektroneja), mikä näkyy magneettisissa mittauksissa.

Valmistus ja kemialliset reaktiot

  • Tyypillinen laboratorioyhteys: kobolttimetalli tai kobolttioksidi reagoivat suolahapon kanssa muodostamalla CoCl2 ja vetyä tai vettä: esimerkiksi Co + 2 HCl → CoCl2 + H2, tai CoO + 2 HCl → CoCl2 + H2O.
  • CoCl2 muodostaa helposti komplekseja eri ligandeille (veden lisäksi mm. ammoniaakille ja orgaanisille ligandeille) ja toimii lähtöaineena muiden kobolttiyhdisteiden valmistuksessa.

Käyttökohteet

  • Kosteusindikaattori: Anhydrous CoCl2 -paperia tai -silikaageelia on käytetty kosteuden osoittimena, koska väri muuttuu tantereesta (sininen) vaaleanpunaiseksi hydratuessa.
  • Laboratoriokemikaali: Yleisessä käytössä lähtöaineena synteesissä ja koordinaatiokemian tutkimuksissa.
  • Katalyytti ja esiaste: Käytetään joidenkin katalyyttisten prosessien ja muiden kobolttiyhdisteiden esiasteena teollisuudessa.
  • Väri- ja lasiteollisuus: Koboltin suoloja käytetään joskus lasien ja keramiikan väriaineina (huom. käytön rajoitukset ja turvallisuusvaatimukset).
  • Pintakäsittely ja elektrolyysit: Kobolttisuoloja voidaan käyttää esimerkiksi elektrolyyttisessä pinnoituksessa ja muissa teknisissä sovelluksissa.

Terveys- ja ympäristövaikutukset

  • Myrkyllisyys: Koboltti- ja kobolttiyhdisteet voivat olla haitallisia terveydelle. Altistuminen voi aiheuttaa hengitystieoireita, ihoärsytystä ja herkistymistä (allergeeninen kosketusihottuma). Pitkäaikaisaltistus voi vaikuttaa sydämeen ja keuhkoihin. Kobolttiyhdisteiden haitallisuus riippuu muodosta ja altistuksen määrästä.
  • Ympäristö: Kobolttiyhdisteet voivat olla haitallisia vesieliöille; on tärkeää estää niiden pääsy vesistöihin.
  • Luokittelu: Monet kobolttiyhdisteet kuuluvat kemikaalien vaaraluokituksiin ja niiden käsittelyssä on noudatettava paikallisia säädöksiä ja turvallisuusohjeita.

Käsittely ja turvallisuus

  • Käytä aina sopivia suojavälineitä: suojakäsineet, suojalasit ja tarvittaessa hengityssuojain tai vetokaappi työskentelyssä hienojakoisten tai pölyävien aineiden kanssa.
  • Vältä pölyjen hengittämistä ja ihokosketusta. Pese kädet perusteellisesti työskentelyn jälkeen.
  • Säilytä kuivassa, viileässä paikassa suljetuissa astioissa; suojattuna kosteudelta, sillä aine on hygroskooppinen.
  • Jätteiden käsittely: kerää ja hävitä kemikaalijätteenä paikallisten määräysten mukaisesti; älä päästää viemäreihin tai ympäristöön.
  • Ensiapu: ihokosketuksen jälkeen huuhtele runsaalla vedellä ja poista saastunut vaatetus. Hengityshalvauksessa siirrä henkilö raittiiseen ilmaan ja hae lääkärin apua. Niellyn aineen kohdalla älä oksennuta ilman lääkärin ohjetta; hakeudu hoitoon.

Muuta

  • CoCl2-yhdisteiden väriominaisuus tekee niistä hyvin näkyviä indikaattoreita, mutta siksi niiden käyttö kuluttajakohteissa on vähentynyt tai säädelty turvallisuussyistä.
  • Kuten muidenkin kobolttiyhdisteiden kanssa, on suositeltavaa käyttää mahdollisimman vähän ja valita tarpeen mukaan turvallisempia korvaavia aineita, kun se on mahdollista.