Hapettava aine

'Hapettuvalla aineella' voi olla kaksi merkitystä.

Se voi olla kemikaali, joka vapauttaa happiatomeja. Esimerkiksi kaliumkloraatin kemiallinen kaava on KClO .₃ Kun se hapettaa pelkistävää ainetta, kuten jauhemaista alumiinimetallia, se menettää happea alumiinille ja muuttuu kaliumkloridiksi, KCl.

Toinen määritelmä on kemikaali, joka ottaa vastaan elektroneja pelkistävältä aineelta. Esimerkiksi kaliumpermanganaatin hapetusaste on +7. Happoliuoksessa se saa 5 elektronia (e^- ), jolloin siitä tulee mangaaniyhdiste, jonka hapetusaste on +2. Useimmissa toisen (elektronin vastaanottavan) määritelmän hapettimissa on happea, mutta ei kaikissa. Esimerkiksi fluorissa (F₂ ), voimakkaimmassa hapettimessa, ei ole lainkaan happea. Kun se toimii hapettimena, se saa elektronin siirtyäkseen hapetusasteesta 0 hapetusasteeseen -1. Hapettuminen on elektronien saamista, ja voimme muistaa sen LEO-GER:stä: Elektronin menetys hapetus ja elektronin saaminen pelkistys.

Esimerkkejä

Fluori
Kloori
Kaliumnitraatti
Typpihappo
Kaliumkloraatti

Aiheeseen liittyvät sivut

Hapettuminen
Vähennys
Pelkistävä aine

Kysymyksiä ja vastauksia

K: Mitä voi tarkoittaa hapettamisaine?

V: Hapettimella voi olla kaksi merkitystä. Se voi olla kemikaali, joka vapauttaa happiatomeja, tai kemikaali, joka ottaa vastaan elektroneja pelkistävältä aineelta.

K: Voitko antaa esimerkin hapettavasta aineesta, joka vapauttaa happiatomeja?

V: Kyllä, esimerkki happiatomeja luovuttavasta hapettimesta on kaliumkloraatti (KClO3).

K: Mitä kaliumkloraatille tapahtuu, kun se hapettaa pelkistävää ainetta?

V: Kun kaliumkloraatti hapettaa pelkistävää ainetta, kuten jauhemaista alumiinimetallia, se menettää happea alumiinille ja muuttuu kaliumkloridiksi (KCl).

K: Voitko antaa esimerkin hapettavasta aineesta, joka ottaa elektroneja pelkistävältä aineelta?

V: Kyllä, esimerkki hapettavasta aineesta, joka ottaa elektroneja pelkistävältä aineelta, on kaliumpermanganaatti.

K: Mitä kaliumpermanganaatille tapahtuu happamassa liuoksessa?

V: Happoliuoksessa kaliumpermanganaatti saa 5 elektronia (e-), jolloin sen hapetusaste muuttuu +7:stä +2:ksi, koska siitä tulee mangaaniyhdiste.

K: Onko useimmissa toisen määritelmän hapettimissa happea?

V: Useimmissa toisen määritelmän hapettimissa on happea, mutta ei kaikissa.

K: Mikä on voimakkain hapettava aine?

V: Fluori (F2) on voimakkain hapettava aine. Kun se toimii hapettimena, se saa elektronin siirtyäkseen hapetusasteesta 0 hapetusasteeseen -1.