Potsdamin ulkoministerineuvosto 1945: tehtävät, jäsenet ja päätökset

Tutustu Potsdamin ulkoministerineuvoston (1945) tehtäviin, jäseniin ja päätöksiin – miten se muokkasi sodanjälkeistä Eurooppaa ja rauhansopimuksia.

Tekijä: Leandro Alegsa

Ulkoministerineuvosto oli organisaatio, josta sovittiin Potsdamin konferenssissa vuonna 1945 ja josta ilmoitettiin Potsdamin sopimuksessa. Neuvoston tehtäväksi annettiin varmistaa sodanjälkeinen rauhan- ja järjestelyprosessi Euroopassa liittoutuneiden päävaltojen yhteistyönä.

Tehtävät

Potsdamin sopimuksen mukaan neuvosto sai useita konkreettisia ja laajempiakin tehtäviä. Tärkeimmät olivat:

  • laatia rauhansopimukset seuraavien maiden kanssa: Italia, Romania, Bulgaria, Unkari ja Suomi;
  • ehdottaa ratkaisuja Euroopan sodan päättymisen jälkeen jäljelle jääneisiin alue- ja rajakysymyksiin;
  • valmistella ehdotus Saksan rauhansopimukseksi siltä varalta, että "tarkoitukseen sopiva hallitus on perustettu";
  • koordinoida liittoutuneiden yhteistä politiikkaa sotakorvauksista, sotavangeista, jälleenrakennuksesta ja muiden sodan jälkeisten käytäntöjen yhdenmukaistamisesta.
  • Näiden tehtävien tarkoituksena oli luoda perusta vakaalle kansainväliselle järjestykselle ja estää alueellisten kiistojen uusiutuminen.

    Jäsenet ja kokoontuminen

    Neuvosto koostui Potsdamin sopimuksen mukaan seuraavien valtioiden ulkoministereistä: Yhdistynyt kuningaskunta, Sosialististen Neuvostotasavaltojen Liitto, Kiina, Ranska ja Yhdysvallat. Kokoukset oli suunniteltu käytännössä pidettäviksi Lontoossa (Lancaster Housessa), ja ensimmäinen kokous oli määrä pitää viimeistään 1. syyskuuta 1945. Neuvoston kokoonpano oli ministeritasoinen, mutta käytännön kokoukset ja edustajat saattoivat vaihdella poliittisen tilanteen ja hallitusten kokoonpanojen mukaan.

    Päätökset ja vaikutukset

    Ulkoministerineuvoston työ johti merkittäviin seurauksiin sodanjälkeisessä Euroopassa:

  • Neuvosto valmisteili ja mahdollisti vuoden 1947 rauhansopimukset, jotka konkretisoituivat Parisin rauhansopimuksina (allekirjoitettiin 10. helmikuuta 1947) ja koskivat muun muassa Italiaa sekä itäisen ja keskisen Euroopan maita.
  • Neuvoston kautta käsiteltiin rajakysymyksiä, sotakorvauksia ja muita sodanjälkeisiä vaateita, mikä vaikutti Euroopan poliittiseen ja taloudelliseen järjestykseen.
  • Saksan lopullisen rauhansopimuksen valmistelu jäi lopulta kesken: kylmän sodan kärjistyminen ja liittoutuneiden erimielisyydet estivät kattavan, kaikkia osapuolia tyydyttävän ratkaisun Saksan asemasta.
  • Vaikka ulkoministerineuvosto saavutti konkreettisia tuloksia tietyissä rauhansopimusasioissa, sen toimintaa rajoittivat nopeasti muuttunut kansainvälinen ilmapiiri ja suurvaltojen väliset jännitteet. Neuvoston työmuodot ja kokoukset kuitenkin muokkasivat sodanjälkeisen diplomatian käytäntöjä ja antoivat raamit monille myöhemmille kansainvälisille sopimuksille.

    Merkitys historiassa

    Ulkoministerineuvosto edustaa siirtymävaihetta toisen maailmansodan välittömässä jälkeisessä kansainvälisessä järjestyksessä: se oli yritys ylläpitää liittoutuneiden yhteistyötä ja ratkaista monimutkaisia rauhankysymyksiä ministeritason neuvotteluilla. Neuvoston saavutukset, kuten osallistuminen Parisin rauhansopimuksiin, olivat tärkeitä, mutta sen rajallisuus Saksan lopullisen aseman ratkaisemisessa näyttää myös, kuinka nopeasti toisen maailmansodan voitonjuhlinnasta siirryttiin kylmän sodan rakenteisiin.

    Kysymyksiä ja vastauksia

    Q: Mikä on ulkoministerineuvosto?


    A: Ulkoministerineuvosto oli organisaatio, josta sovittiin Potsdamin konferenssissa vuonna 1945 ja josta ilmoitettiin Potsdamin sopimuksessa.

    K: Ketkä olivat ulkoministerineuvoston jäseniä?


    V: Ulkoministerineuvosto koostui Yhdistyneen kuningaskunnan, Sosialististen Neuvostotasavaltojen Liiton, Kiinan, Ranskan ja Yhdysvaltojen ulkoministereistä.

    K: Missä ulkoministerineuvoston oli tarkoitus kokoontua?


    V: Ulkoministerineuvoston piti tavallisesti kokoontua Lontoossa, Lancaster Housessa.

    K: Mikä oli ensimmäinen tehtävä, johon ulkoministerineuvosto sai luvan ryhtyä?


    V: Ensimmäinen tehtävä, johon ulkoministerineuvostolla oli lupa ryhtyä, oli laatia rauhansopimukset Italian, Romanian, Bulgarian, Unkarin ja Suomen kanssa.

    K: Mihin muuhun tehtävään ulkoministerineuvosto valtuutettiin?


    V: Ulkoministerineuvosto valtuutettiin ehdottamaan Euroopan sodan päättymisen jälkeen ratkaisematta olevien aluekysymysten ratkaisemista.

    K: Mitä ulkoministerineuvoston oli määrä valmistella Saksaa varten?


    V: Ulkoministerineuvoston oli tarkoitus valmistella Saksalle rauhansopimus, joka olisi hyväksyttävä, kun "tarkoitukseen sopiva hallitus on muodostettu".

    Kysymys: Milloin ulkoministerineuvoston ensimmäinen kokous oli määrä pitää?


    V: Ulkoministerineuvoston ensimmäinen kokous oli määrä pitää viimeistään 1. syyskuuta 1945.


    Etsiä
    AlegsaOnline.com - 2020 / 2025 - License CC3