Neuvostoliiton ministerineuvosto (Sovmin) – tehtävät, valta ja historia
Neuvostoliiton ministerineuvosto (Sovmin): perusteellinen katsaus sen tehtäviin, valtapeliin kommunistisen puolueen kanssa, päätöksiin ja lopulliseen lakkautumiseen 1991.
Sosialististen neuvostotasavaltojen liiton (Neuvostoliiton) ministerineuvosto (venäjäksi: Совет Министров СССР), (joskus lyhennettynä Sovmin tai ministerineuvosto) oli oikeudellisesti neuvostohallitus. Se oli Neuvostoliiton korkein toimeenpano- ja hallintoelin.
Neuvosto saattoi antaa julistuksia ja ohjeita, jotka perustuivat Neuvostoliiton lakeihin, ja kaikkien unioniin kuuluvien alueiden ja tasavaltojen oli noudatettava niitä. Tärkeimmät valtiolliset kysymykset tehtiin kuitenkin yhteisillä julistuksilla Neuvostoliiton kommunistisen puolueen keskuskomitean (KPJ) kanssa, joka oli tosiasiassa ministerineuvostoa voimakkaampi.
Sen korvasi vuonna 1991 Neuvostoliiton ministerikabinetti, joka lakkautettiin vain kuukausia myöhemmin, kun Neuvostoliitto lakkasi olemasta.
Tehtävät ja valta
Ministerineuvoston tehtävänä oli käytännössä hallituksen toiminta koko liiton tasolla. Sen keskeiset tehtävät olivat muun muassa:
- lakien toimeenpano ja hallinnollisten määräysten antaminen niiden nojalla;
- talous- ja suunnittelupolitiikan toteuttaminen, mukaan lukien valtion suunnittelukomitean (Gosplan) ja muiden keskuskoneistojen toimeenpanon koordinointi;
- ministeriöiden ja valtion komiteoiden johtaminen ja niiden työtehtävien määrittely;
- budjetin toimeenpano ja valvonta sekä taloudellisten resurssien jakaminen;
- ulkopoliittisten ja turvallisuuskysymysten hallinnointi yhteistyössä muiden keskeisten elinten kanssa;
- väliaikaisten säädösten ja asetusten antaminen silloin, kun lainsäädäntö sitä edellytti.
Rakenne
Ministerineuvosto koostui puheenjohtajasta (asianmukaisesta pääministerin tehtävästä), useista varapuheenjohtajista, ministereistä sekä valtionkomiteoiden ja muiden keskuselinten johtajista. Ministerit johtivat omia alojaan kuten teollisuus, maa- ja metsätalous, koulutus, terveys ja puolustus. Käytännön hallintotyö toteutettiin kautta ministeriöiden, yhdistämällä keskushallinnon ohjausta ja alueellista toimeenpanoa.
Liittotasavallan tasolla vastaavana rakenteena toimivat tasavaltojen ja alueiden ministerineuvostot, jotka toteuttivat unionin toimeenpanopäätöksiä yhdessä omien paikallisten toimivaltaisten elintensä kanssa.
Suhde puolueeseen ja muihin instituutioihin
Vaikka ministerineuvosto oli muodollisesti valtion toimeenpaneva elin ja se oli vastuussa nominalisesti korkeimmalle lainsäädäntöelimelle, eli Korkeimmalle neuvostolle, käytännössä sen toiminta oli tiukasti sidottu Neuvostoliiton kommunistiseen puolueeseen ja sen johdon (keskuskomitea, politbyroo). Tärkeät poliittiset ja taloudelliset linjat määriteltiin usein puolueen elimissä, minkä jälkeen ministerineuvosto laati ja toteutti käytännön toimenpiteet.
Historia lyhyesti
Nykyisen nimensä mukaisena ministerineuvosto syntyi, kun Neuvostoliiton kansankomissariaatit (Sovnarkom) nimettiin uudelleen ministerineuvostoksi 15. maaliskuuta 1946. Ministerineuvosto toimi keskeisenä hallinnon rakenteena suurimman osan Neuvostoliiton olemassaolon ajasta, läpikäyden erilaisia organisaatiomuutoksia ja sopeutuksia etenkin toisen maailmansodan jälkeisen jälleenrakennuksen, stalinismin ja myöhempien reformikausien aikana.
Vuoden 1991 poliittinen kriisi ja liittovaltion hajoamisprosessi johtivat ministerineuvoston asemasta tehtyihin muutoksiin: elin korvattiin lyhytaikaisesti Neuvostoliiton ministerikabinetilla (ministerikabinetti) samaan aikaan, kun liiton rakenne purkautui ja jäsenvaltiot julistivat itsenäisyytensä. Lopulta liiton hajotessa myös keskushallinnon instituutiot, mukaan lukien ministerikabinetti, lakkautettiin käytännössä joulukuussa 1991.
Merkitys
Ministerineuvosto oli Neuvostoliiton hallinnollinen selkäranka: se toteutti laajoja suunnitelmia ja ohjasi talouden ja julkisen hallinnon arkea. Sen kautta käytiin käytännön politiikkaa, vaikka poliittinen valta keskittyikin usein puolueen ylimmille elimille. Ministerineuvoston rakenne ja toimintatavat heijastivat Neuvostoliiton keskitetyn suunnittelun ja yhden puolueen järjestelmän luonnetta.
Kysymyksiä ja vastauksia
Q: Mikä oli Sosialististen neuvostotasavaltojen liiton ministerineuvosto?
A: Sosialististen neuvostotasavaltojen liiton ministerineuvosto oli juridisesti Neuvostoliiton hallitus, Neuvostoliiton korkein toimeenpano- ja hallintoelin.
K: Mikä oli neuvoston rooli?
V: Neuvosto saattoi antaa Neuvostoliiton lakeihin perustuvia julistuksia ja ohjeita, joita kaikkien unioniin kuuluvien alueiden ja tasavaltojen oli noudatettava.
K: Oliko neuvosto voimakkain valtiollinen toimielin?
V: Ei, tärkeimmät valtiolliset kysymykset tehtiin yhteisillä julistuksilla Neuvostoliiton kommunistisen puolueen keskuskomitean (KPJ) kanssa, joka oli tosiasiassa voimakkaampi kuin ministerineuvosto.
K: Milloin ministerineuvosto korvattiin?
V: Ministerineuvosto korvattiin vuonna 1991 Neuvostoliiton ministerikabinetilla.
K: Mitä tapahtui Neuvostoliiton ministerikabinetille?
V: Neuvostoliiton ministerikabinetti lakkautettiin vain kuukausia myöhemmin, kun Neuvostoliitto lakkasi olemasta.
K: Mikä on lyhenne sanoista Sosialististen Neuvostotasavaltojen Liiton ministerineuvosto?
V: Sosialististen neuvostotasavaltojen liiton ministerineuvoston lyhenne on "Sovmin" eli "ministerineuvosto".
K: Millaisia ohjeita neuvosto saattoi antaa?
V: Neuvosto saattoi antaa julistuksia ja ohjeita, jotka perustuivat Neuvostoliiton lakeihin, ja kaikkien unioniin kuuluvien alueiden ja tasavaltojen oli noudatettava niitä.
Etsiä