Cymothoa exigua eli kielisyöjäeläin on äyriäinen, loiseliö, joka on isopodi.
Tämä loinen kulkeutuu kaloihin kidusten kautta ja kiinnittyy sitten itseensä. Naaras kiinnittyy kalan kieleen, ja uros kiinnittyy naaraan alapuolella ja takana oleviin kiduksiin. Naaras tuhoaa kalan kielen. Sitten se kiinnittyy entisen kielen tyngään, josta tulee kalan uusi kieli.
Ulkonäkö ja koko
Cymothoa exigua on litteä, soikea isopodi, väriltään yleensä ruskehtava tai kellertävä. Naaras on selvästi suurempi kuin uros ja voi olla muutaman senttimetrin pituinen; uros on huomattavasti pienempi. Ruumiinmuoto ja raajarakenteet ovat tyypilliset isopodeille.
Elinkaari ja lisääntyminen
Nuoret yksilöt kulkeutuvat kaloihin kidusten kautta. Cymothoidae-heimon isopodit yleensä broodaavat munia emon marsupiumissa (munapussissa), ja kuoriutuvat jälkeläiset (manca-vaihe) etsivät sopivaa isäntäkalaa. Useissa sukulaisryhmissä esiintyy protandriaa (yksilö kehittyy ensin urokseksi ja myöhemmin tarpeen mukaan naaraseksi), ja samanlaisia piirteitä on raportoitu myös Cymothoa-lajeilla.
Ruokinta ja vaikutus isäntään
Naaras kiinnittyy kieleen ja tuhoaa kielen verisuonet, minkä seurauksena alkuperäinen kieli surkastuu. Usein kuvattu myytti, jonka mukaan loinen ”syö” koko kielen, on likimain totta siinä mielessä, että se aiheuttaa kielen surkastumisen; itse loinen ruokkii itseään pääosin isännän verestä ja limasta. Kiinnittyneenä se voi toimia mekaanisena korvikkeena kielelle, jolloin kala pystyy jatkamaan syömistä, vaikkakin sen terveydentila voi heikentyä.
Isännät ja levinneisyys
Cymothoa exigua loistaa erityisesti rannikko- ja matalavesien kaloissa trooppisilla ja subtrooppisilla merialueilla. Se hyödyntää useita eri kalalajeja isäntinään. Laji on herättänyt huomion ympäri maailmaa sen erikoisen elintavan takia.
Merkitys ja ihmisten suhtautuminen
Vaikka Cymothoa exigua muuttaa kalan anatomiassa näkyvästi, se ei yleensä tapa isäntää nopeasti. Loisen läsnäolo voi kuitenkin heikentää kalan kuntoa, kasvua ja kaupallista arvoa. Ihmiselle loinen ei ole vaaraksi eikä tartu ihmiseen, mutta löydöt ovat usein epämiellyttäviä ja herättävät paljon huomiota mediassa ja yleisessä keskustelussa. Kalastajat ja vesieläintutkijat käyttävät lajia usein esimerkkinä erikoistuneesta loissuhteesta, jossa loinen korvaa isäntänsä elimen.
Tutkimus ja lisääntyvä tieto
Tutkimuksissa on selvitetty lajin anatomiaa, elinkaarta ja vaikutuksia isäntäkaloihin. Cymothoa exigua toimii mielenkiintoisena tapaustutkimuksena evolutiivisesta sopeutumisesta ja loisen ja isännän välisestä vuorovaikutuksesta. Lisätutkimus auttaa ymmärtämään, miten laji vaikuttaa kalakantoihin ja meren ekosysteemeihin sekä mitä mekanismeja loinen käyttää kiinnittymiseen ja ruokintaan.