Allergia on jokin, joka aiheuttaa allergisen reaktion. Kyseessä on immuunijärjestelmä, joka puolustaa elimistöä bakteerien ja virusten hyökkäystä vastaan.

Joskus järjestelmät menevät pieleen, ja jokin aivan tavallinen ruoka laukaisee ne, tai ne puhkeavat, kun perheen lemmikki tulee huoneeseen. Tätä tavallinen ihminen kutsuu "allergiaksi".

Mikä aiheuttaa allergian?

Allergia syntyy, kun immuunijärjestelmä reagoi haitattomana pidettyyn aineeseen eli allergeeniin liiallisesti. Useimmiten kyse on IgE-välitteisestä reaktiosta: elimistö muodostaa IgE-vasta-aineita tiettyä allergeenia vastaan, ja altistuksen yhteydessä histamiinia ja muita välittäjäaineita vapautuu, mikä aiheuttaa oireet. Geneettisillä tekijöillä (periytyvyys) ja ympäristötekijöillä (altistumistaso, tupakointi, ilmanlaatu, lasten varhainen altistuminen) on merkitystä.

Tavallisimmat allergiat ja laukaisevat tekijät

  • Siitepölyallergia (pollenallergia, "heinänuha")
  • Allerginen nuha ja silmäoireet (allergeenit: siitepöly, eläinpöly, pölypunkki)
  • Ruoka-allergiat (esim. pähkinät, maito, muna, kala)
  • Eläinallergiat (kissat, koirat)
  • Lääkeaineallergiat (antibiootit, kipulääkkeet)
  • Hyönteisten pistämiin liittyvät allergiat (ampiaiset, mehiläiset)
  • Atopinen iho (ekseema) ja kosketusallergia (allergeenit tai ärsyttäjät, kuten nikkeli tai hajusteet)

Oireet

Allergioiden oireet vaihtelevat lievästä ärsytyksestä hengenvaaralliseen anafylaksiaan. Tavallisia oireita ovat:

  • Nuha, tukkoisuus, aivastelu
  • Silmäoireet: kutina, punoitus, kyynelvuoto
  • Ihon oireet: nokkosihottuma (urtikaria), kutina, punoitus, ekseema
  • Keuhko-oireet: hengitysvaikeus, yskä, vinkuva hengitys (astmaoireet)
  • Ruoansulatus-oireet ruokareaktioissa: vatsakipu, oksentelu, ripuli
  • Anaphylaksia: nopea, vaikea yleisreaktio — hengitysvaikeus, verenpaineen lasku, tajunnan häiriöt; vaatii välitöntä hoitoa (adrenaliini)

Diagnoosi

Diagnoosi perustuu oireisiin ja altistushistoriaan. Tavallisia tutkimuksia ovat:

  • Ihon pinnallinen pistokoe (prick-testi) — nopea ja yleinen tapa tunnistaa IgE-välitteisiä allergioita
  • Seerumin spesifinen IgE -vasta-ainemääritys (verikoe)
  • Patch-testi kosketusallergioiden selvittämiseen
  • Oral food challenge (suun kautta tapahtuva altistus) ruokallergian varmistamiseksi — tehdään aina lääkärin valvonnassa
  • Keuhkojen toimintakokeet (spirometria) astmaoireiden arviointiin

Hoito

Allergian hoidon tavoitteena on oireiden lievittäminen, vakavien reaktioiden estäminen ja elämänlaadun parantaminen. Keskeisiä hoitomuotoja:

  • Altistuksen välttäminen: kaikkein tehokkain keino — esim. siitepölykaudella ikkunoiden sulkeminen, pölypunkkien torjunta (petauspatjan- ja tyynynpäälliset, säännöllinen kuumavesipesu), ruokarajoitukset ruoka-allergioissa.
  • Lääkehoito:
    • Antihistamiinit (allergiaoireiden nopeaan hoitoon)
    • Nenäsumutteet, erityisesti paikalliset kortikosteroidit (pitkäaikainen nenäoireiden hoito)
    • Silmätipat (kosteuttavat tai kortikosteroidi-/antihistamiini -pohjaiset) silmäoireisiin
    • Hengitystiehoidot: inhaloitavat kortikosteroidit ja bronkodilataattorit astmaan
    • Annostus adrenaliinia pistoksena (epipen) anafylaksian ensihoidoksi — potilaalle opetetaan käyttää ja kantaa tarvittaessa
  • Allergeenispesifinen immunoterapia (siedätyshoito): pitkäkestoinen hoito, jossa pienet mutta kasvavat annokset allergeenia annetaan pistoksina tai sublinguaalisesti (kielen alle), jotta elimistö oppii sietämään allergeenia paremmin. Tehoaa erityisesti siitepöly- ja hyönteisallergioissa sekä joissain pölypunkki- ja eläinallergioissa.
  • Koulutus ja toimintasuunnitelmat: erityisesti kouluissa ja päiväkodeissa ruokallergioita ja anafylaksiaa sairastavien lasten turvallisuuden varmistamiseksi.

Arkea helpottavia käytännön vinkkejä

  • Lue elintarvikkeiden tuoteselosteet ja kerro vieraille tai ravintolahenkilökunnalle ruokarajoituksistasi.
  • Pidä koti mahdollisimman pölyttömänä: imuroi HEPA-suodattimella, pese vuodevaatteet kuumassa vedessä.
  • Seuraa siitepölyennusteita ja rajoita ulkoilua voimakkaan pölykauden aikana.
  • Keskustele lääkärin kanssa mahdollisuudesta allergiapassista ja adrenaliini-injektorin kantamisesta, jos riski on olemassa.

Milloin hakeutua lääkäriin

  • Jos oireet ovat voimakkaita, toistuvia tai heikentävät elämänlaatua
  • Jos epäilet ruoka- tai lääkeaineallergiaa
  • Jos olet kokenut hengitysvaikeuksia, pyörtymistä tai muita anafylaksian merkkejä — hakeudu välittömästi päivystykseen
  • Jos harkitaan siedätyshoitoa — lähetteellä allergologille tai keuhkolääkärille

Ennuste

Monet allergiat ovat hyvin hoidettavissa ja oireita voidaan merkittävästi vähentää oikeilla keinoilla. Joidenkin lasten ruoka-allergiat (esim. maito, muna) voivat hävitä iän myötä, kun taas esimerkiksi pähkinä- tai siitepölyallergiat saattavat jatkua aikuisikään. Siedätyshoito voi muuttaa sairauden kulkua pitkällä aikavälillä.

Jos epäilet allergiaa tai tarvitset yksilöllistä hoitosuunnitelmaa, ota yhteyttä terveydenhuollon ammattilaiseen.