Kiihdytysajo (drag racing) — määritelmä, säännöt ja rata

Tutustu kiihdytysajon (drag racing) perusteisiin: säännöt, rata (dragstrip), lähtötekniikat ja kilpailustrategiat autoille ja moottoripyörille — nopeuden ja adrenaliinin maailma.

Drag racing on kilpailu erityisesti valmisteltujen autojen tai moottoripyörien välillä. Kilpailijat kilpailevat kaksi kerrallaan siitä, kuka ylittää maaliviivan ensimmäisenä. Kilpailut ajetaan seisovasta lähdöstä, suorassa linjassa, mitatulla matkalla, yleensä ¼ mailin mittaisella suoralla radalla.

Kilpailuradalla, joka tunnetaan nimellä dragstrip, käytetään yleensä elektronista ajanottojärjestelmää voittajan ratkaisemiseksi.

Mitä drag racing on käytännössä?

Drag racing on suoraviivainen nopeuskilpailu, jossa painopiste on kiihdytyksessä ja kuljettajan reaktiokyvyssä. Kilpailut ajetaan tyypillisesti eliminointimuotoisina: kaksintaisteluista voittaja etenee seuraavaan kierrokseen kunnes jäljellä on kaksi parasta ajajaa finaaliin.

Säännöt ja kilpailun kulku

• Staging (lähtöasettelu): Autot vievät paikkansa lähtöalueelle ja asettuvat kahteen eri etäisyyteen (pre-stage ja stage). Kun auto on oikeassa kohdassa, lähtöjärjestelmän valot aktivoituvat.
• Christmas tree: Lähtöä ohjataan valopylväällä, joka näyttää ensin keltaiset valot ja lopuksi vihreän. Kuljettajan reaktioaika mitataan siitä hetkestä, kun vihreä syttyy, ja ajoneuvon liikkeellelähdöstä.
• Red light (false start): Jos ajaja lähtee ennen vihreää, syttyy punainen valo ja kyseinen ajo hylätään.
• Burnout: Ennen lähtöä kuljettajat usein polttavat renkaat (burnout) parantaakseen pitoa ja lämmittääkseen renkaiden pintaa.
• Ajanotto ja mittarit: Tavallisin mittari on ET (elapsed time), joka kertoo kokonaisajan lähtöviivasta maaliviivaan. Lisäksi mitataan nopeus maalissa (mph tai km/h).
• Holeshot: Jos kuljettajan reaktioaika on huomattavasti parempi kuin vastustajan, voidaan hävitä vaikka ET olisi huonompi; eli lähtöhetken etu voi ratkaista.
• Luokat ja tekniset säännöt: Dragissa on paljon eri luokkia (esim. Pro Stock, Top Fuel, Funny Car, Super Comp, Street luokat), ja kustakin luokasta on omat teho-, paino- ja turvavaatimuksensa.

Rata ja varustus

Perinteinen dragstrip on suora, tasainen rata, jonka pituus vaihtelee:

• ¼ mailia ≈ 402 metriä — yleisin harrastus- ja kilpailumatka.
• 1/8 mailia ≈ 201 metriä — käytössä joissain tapahtumissa ja harrasteluokissa.
• 1 000 jalkaa ≈ 304,8 metriä — käytössä mm. NHRA:n huippuluokissa osassa sarjoja turvallisuussyistä.

Rataosuus on usein pinnoitettu ja esikäsitelty tartuntatahnalla (traction compound), jotta renkaiden pito olisi mahdollisimman hyvä. Lähtöalueella on usein jäähdytys- ja kuljetusalueita, vaunun lämmittelytilat (burnout area) ja turvallisuuskaiteet rajan molemmin puolin.

Turvallisuus

Drag racingissa turvallisuus on etusijalla, koska ajoneuvot voivat saavuttaa äärimmäisiä nopeuksia lyhyessä ajassa. Tavallisia turvallisuusvaatimuksia ovat:

• Häkin ja turvakaaret (roll cage) kovemmissa luokissa.
• Monipistevaljaat ja erikoissatulat kuljettajalle.
• Palosuojapuvut ja -laiteet (esim. toppa-asut, kypärät, sammutinjärjestelmät).
• Parachute (varjot hitaampien pysäytykseen erittäin nopeissa autoissa).
• Turvarakenteet radan ympärillä ja hätäpelastus- ja pelastusryhmät valmiina.

Kilpailujen järjestäjät ja harrastus

Drag racingia järjestävät kansalliset ja kansainväliset liitot (esim. NHRA Yhdysvalloissa) sekä paikalliset autokerhot ja radat. Harrastetasolla ajetaan usein avoimia tapahtumia, test & tune -päiviä ja rennompia katurata-tyyppisiä kilpailuja, kun taas ammattiluokissa on tiukat tekniset ja turvamääräykset.

Mitä katsojan kannattaa tietää

• Kuulonsuojaus on suositeltavaa — moottorit ja pakokaasut ovat äänekkäitä.
• Radalla on turvallisuusrajoituksia ja katsomossa on pysyttävä merkityillä alueilla.
• Monet tapahtumat tarjoavat nähtävää myös varikolla: tiimit valmistavat ja hienosäätävät autoja välierien välissä.

Yhteenveto

Drag racing on intensiivinen ja nopeatempoinen moottoriurheilulaji, jossa yhdistyvät kuljettajan reaktio, ajoneuvon suorituskyky ja radan pito-olosuhteet. Vaikka laji voi vaikuttaa yksinkertaiselta (suora kilpailu maaliin), taustalla on paljon tekniikkaa, turvallisuutta ja tarkkoja sääntöjä, jotka tekevät siitä sekä vaativan että viihdyttävän lajin osallistujille ja katsojille.

Perusteet drag racing

Ennen jokaista kilpailua jokainen kuljettaja saa suorittaa burnoutin pyörittämällä renkaita. Burnoutit lämmittävät ajorenkaat ja asettavat kumia radan alkuun parantaakseen pitoa. Tämän jälkeen kuljettajat asettuvat lähtöviivalle. Kilpailut käynnistetään elektronisesti joulupuuksi kutsutulla järjestelmällä.

Lavastusvalojen alapuolella on kolme suurta keltaista, vihreää ja punaista valoa. Kun molemmat kuljettajat ovat pysähtyneet, puu käynnistetään, jolloin kolme suurta keltaista valoa syttyy ja sen jälkeen vihreä valo. Jos eturenkaat poistuvat lähtöviivalta ennen vihreän valon syttymistä, kyseisen kuljettajan kaistan punainen valo syttyy sen sijaan. Tämä merkitsee hylkäämistä (ellei vakavampaa rikkomusta tapahdu). Kun kuljettaja syyllistyy punaisen valon rikkeeseen (tunnetaan myös nimellä punaisen valon rikkominen), myös toinen kuljettaja voi syyllistyä starttirikkeeseen poistumalla linjalta liian aikaisin, mutta silti voittaa, koska hän on poistunut linjalta myöhemmin. Jos molemmat kuljettajat lähtevät vihreän valon syttymisen jälkeen, ensimmäisenä lähtevällä kuljettajalla sanotaan olevan holeshot-etu.

Kilpailun voittaa se ajoneuvo, joka ylittää maaliviivan ensimmäisenä. Kulunut aika on vain suorituskyvyn mittari; se ei ratkaise voittajaa. Koska kulunut aika ei sisällä reaktioaikaa ja jokainen kaista mitataan erikseen, auto, jonka kulunut aika on hitaampi, voi itse asiassa voittaa, jos kuljettajan holeshot-etu ylittää kuluneen ajan eron. Tätä kutsutaan holeshot-voitoksi.

Jokaisesta kilpailusta otetaan useita mittauksia: reaktioaika, kulunut aika ja nopeus. Reaktioaika on aika, joka kuluu vihreän valon syttymisestä siihen, kun ajoneuvo poistuu lähtöviivalta. Kulunut aika on aika, joka kuluu ajoneuvon lähtemisestä lähtöviivalta maaliviivan ylittämiseen. Nopeus mitataan nopeusmittarilla, joka kattaa viimeiset 20 metriä (66 jalkaa) maaliviivalle, ja se osoittaa ajoneuvon likimääräisen enimmäisnopeuden juoksun aikana.

Tavallisessa kilpailumuodossa hävinnyt auto ja kuljettaja poistetaan kilpailusta, ja voittaja jatkaa kilpailua muiden voittajien kanssa. Tämä jatkuu, kunnes jäljellä on vain yksi.

 
Camaro lähdössä, Altered Vision oikealla kaistalla. Pyöräteline tarkoittaa, että vääntöä on tuhlattu etupään nostamiseen sen sijaan, että ajoneuvo olisi liikkunut eteenpäin.  


Flopper vartalo ylös.  

Kilpaorganisaatio

Pohjois-Amerikka

National Hot Rod Association (NHRA) valvoo suurinta osaa drag racing -tapahtumista Pohjois-Amerikassa. Seuraavaksi suurin järjestö, Feld Entertainmentin International Hot Rod Association (IHRA), on noin kolmanneksen NHRA:n koosta. Lähes kaikki drag stripit liittyvät jompaankumpaan järjestöön. NHRA on suositumpi suurilla, 1/4 mailin mittaisilla, kansallisesti tunnustetuilla radoilla. IHRA on pienempien 1/8 mailin mittaisten paikallisten ratojen suosikki (ja tarjoaa kansallisella kiertueellaan valikoituja kilpailuja 1/8 mailin formaatissa). Yksi syy tähän on se, että IHRA:n säännöt eivät ole yhtä rajoittavia, kuten typpioksidia (Pro Modified -luokassa sallittu) ja ylisuuria moottoreita koskevat säännöt.

 
Pääaikamittari, joka toimittaa aikalaskelmat kilpailijoille heidän läpäisynsä jälkeen.  

Hae kirjaimella