Poitiersin Alfonso tai Alfonso tai Alfonse (11. marraskuuta 1220 - 21. elokuuta 1271) oli Poitoun kreivi vuodesta 1225 ja Toulousen kreivi (nimellä Alfonso II) vuodesta 1247.
Alphonse oli Ranskan kuninkaan Ludvig VIII:n ja Kastilian Blanchen poika. Hän oli Ranskan Ludvig IX:n nuorempi veli ja Sisilian Kaarle I:n vanhempi veli.
Pariisin sopimuksessa määrättiin, että kuningas Ludvigin veljen oli mentävä naimisiin Toulousen Raymond VII:n tyttären Joan of Toulousen kanssa, ja niinpä Alphonse meni naimisiin hänen kanssaan vuonna 1237.
Hallinto ja tehtävät
Alphonsen nuoruus jäi pitkälti holhoojien ja hänen äitinsä Blanche of Castilen ohjaukseen: hän peri Poitou'n pikkupoikana isänsä kuoltua vuonna 1226, mutta varsinainen hallintovallan käyttö alkoi vasta aikuisena. Avioliitto Joan of Toulousen kanssa liitti hänet osaksi eteläisen Ranskan tärkeimpiä suku- ja valtakeskittymiä, ja sopimusehdot takasivat, että Toulousen perintö siirtyisi Ranskan kruunulle, mikäli pariskunta jäisi jälkeläisettömäksi.
Alphonse toimi usein veljensä, pyhän Ludvig IX:n uskollisena neuvonantajana ja valtionmiehenä. Hän harjoitti sekä sotilaallista että siviilihallinnollista toimintaa: toimi sotilasjohtajana tarpeen mukaan, osallistui kuninkaallisiin poliittisiin neuvotteluihin ja hoiti maallista hallintoa omissa maakunnissaan. Hänen toimintaansa leimasi läheinen yhteistyö keskushallinnon kanssa ja pyritty vahvistamaan kuninkaallista otetta etelässä.
Ristiretket ja ulkopoliittinen rooli
Alphonse lähti veljensä Ludvig IX:n mukana ristiretkille ja oli osa Capetien suvun laajempaa roolia kirkollisissa ja sotilaallisissa yrityksissä 1200-luvulla. Vaikka Ludvig IX tuli tunnetuksi erityisesti kahdesta ristiretkestään (1248–1254 ja 1270), Alphonse tuki veljeään sekä läsnäololla että hallinnollisella avulla kotimaassa, kun Ludvig oli poissa.
Hallinnolliset uudistukset ja paikalliset konfliktit
Etelän maakunnissa Alphonse pyrki vakauttamaan hallinnon tilaa ja yhdenmukaistamaan oikeuskäytäntöjä Ranskan kruunun etujen mukaisesti. Tämä aiheutti paikallista vastarintaa, sillä Toulousen ja Poitou'n aatelisto halusi säilyttää perinteiset oikeutensa ja itsehallintonsa. Alphonse kuitenkin tunnettiin pragmaattisena ja järjestelmällisenä hallitsijana, joka pyrki kehittämään verotusta, oikeudenkäyntien järjestystä ja lääninhallintoa.
Perintö ja merkitys
Alphonsen ja Joanin avioliitosta ei syntynyt lapsia. Molemmat kuolivat vuonna 1271, ja heidän kuolemansa seurauksena Toulousen ja Poitou'n alueet palautuivat Ranskan kruunun suoraan hallintaan avioliittosopimuksen ehtojen ja kruunun vaatimusten mukaisesti. Tämän myötä Ranskan kuningaskunta vahvisti asemaansa etelässä ja alueet liitettiin osaksi keskitetympää valtakuntaa.
Historiallisesti Alphonse mielletään osaksi Capetien suvun laajentumista ja keskushallinnon vahvistumista 1200-luvulla. Hänen toimintansa auttoi yhdistämään eteläisen Ranskan tiiviimmin kuninkaalliseen valtapiiriin ja loi pohjaa kruunun myöhemmälle integraatiolle.
Luonteenpiirteet ja muistaminen
Alphonsesta on säilynyt kuva lojaalina, järkevänä ja järjestelmällisenä miehenä, joka asetti velvollisuutensa ja kruunun edut etusijalle. Hänen kuolemansa merkitsi tärkeää murroskohtaa Ranskan keskushallinnon laajenemisessa; samalla se päätti yhden aikakauden alueellisen autonomian vaiheesta etelässä.
