Luettelo Ranskan monarkkeista | Suurimman osan historiastaan Ranskaa hallitsivat kuninkaat
Hallitsi frankkien kuningaskunnan alusta 486 vuoteen 1870. Suurimman osan historiastaan Ranskaa hallitsivat kuninkaat. Neljä Karolingien monarkkia oli myös Rooman keisareita, ja Bonapartit olivat Ranskan keisareita.
Tässä artikkelissa luetellaan kaikki hallitsijat, joilla on ollut arvonimi "frankkien kuningas", "Ranskan kuningas", "Ranskan kuningas" tai "Ranskan keisari".
Titteli "frankkien kuningas" oli käytössä Filippos II:n valtakauteen asti. Lyhyen ajan, jolloin Ranskan vuoden 1791 perustuslaki oli voimassa (1791-1792), ja heinäkuun vallankumouksen jälkeen vuonna 1830 käytettiin "Ranskan (ja Navarran) kuninkaan" sijasta tyyliä "Ranskalaisten kuningas".
Ranskan kuningaskunnan lisäksi oli myös kaksi Ranskan valtakuntaa. Ensimmäinen Ranskan keisarikunta kesti vuodet 1804-1815. Sen perusti ja sitä hallitsi Napoleon I. Toinen Ranskan keisarikunta oli vuosina 1852-1870. Sen perusti ja sitä hallitsi hänen veljenpoikansa Napoleon III. Sitten muodostettiin 3. 4. ja 5. tasavalta.
Aikaisemmat monarkit
| Kuva | Nimi | Valtakunta | Otsikko |
| Pharamond / Faramund | c.392-428 | Gallialainen kuningas | |
Merovingien dynastia (428-751)
Ranskan nimi tulee germaanisesta heimosta, joka tunnetaan nimellä frankit. Merovingien kuninkaat aloittivat päämiehinä. Vanhin tunnettu oli Chlodio. Klovis I oli ensimmäinen heistä, joka nousi todelliseksi kuninkaaksi. Hänen kuolemansa jälkeen hänen valtakuntansa jaettiin hänen poikiensa kesken Soissonsiin (Neustria), Pariisiin, Orléansiin (Burgund) ja Metziin (Austrasia). Useat Merovingien hallitsijat kokosivat frankkien valtakunnat jälleen yhteen ja ottivat itselleen arvonimen "frankkien kuningas". Mutta heidän kuoltuaan frankkien tavan mukaan valtakunta jaettiin usein uudelleen heidän poikiensa kesken.
| Muotokuva | Nimi | King From | Kuningas kunnes | Suhde edeltäjään (edeltäjiin) | Otsikko |
|
| Chlodio Pitkäkarvainen | 428 | 445/448 | - Theudemeresin poika | Salian frankkien kuningas |
|
| Merovech | 445/448 | 457 | - Chlodion poika | Salian frankkien kuningas |
|
| Childeric I | 457 | 481/482 | - Merovechin poika | Salian frankkien kuningas |
|
| Clovis I | 481/482 | 511 | - Childeric I:n poika | Frankenien kuningas |
|
| Childebert I | 511 | 23. joulukuuta 558 | - Clovis I:n poika | Pariisin kuningas |
|
| Chlothar I Vanha | 23. joulukuuta 558 | 29. marraskuuta 561 | - Clovis I:n poika | Frankenien kuningas |
|
| Charibert I | 29. marraskuuta 561 | 567 | - Chlothar I:n poika | Pariisin kuningas |
|
| Chilperic I | 567 | 584 | - Chlothar I:n poika | Pariisin kuningas |
|
| Chlothar II Suuri, nuori | 584 | 18. lokakuuta 629 | - Chilperic I:n poika | Neustrian kuningas |
|
| Dagobert I | 18. lokakuuta 629 | 19. tammikuuta 639 | - Chlothar II:n poika | Frankenien kuningas |
|
| Klovis II Laiska | 19. tammikuuta 639 | 31. lokakuuta 657 | - Dagobert I:n poika | Neustrian ja Burgundin kuningas |
|
| Chlothar III | 31. lokakuuta 657 | 673 | - Klovis II:n poika | Neustrian ja Burgundin kuningas |
|
| Childeric II | 673 | 675 | - Clovis II:n poika | Frankenien kuningas |
|
| Theuderic III | 675 | 691 | - Clovis II:n poika | Neustrian kuningas |
|
| Clovis IV | 691 | 695 | - Theuderic III:n poika | Frankenien kuningas |
|
| Childebert III Oikeudenmukainen | 695 | 23. huhtikuuta 711 | - Theuderic III:n poika | Frankenien kuningas |
|
| Dagobert III | 23. huhtikuuta 711 | 715 | - Childebert III:n poika | Frankenien kuningas |
|
| Chilperic II | 715 | 13. helmikuuta 721 | - Luultavasti Childeric II:n poika | Neustrian ja Burgundin kuningas |
_-_Caribert,_roi_franc_de_Paris_et_de_l'ouest_de_Gaule_(mort_en_567).jpg)
_-_Clovis_III_roi_d'Austrasie_en_691_(682-695).jpg)
.jpg)
Viimeisillä Merovingien kuninkailla, jotka tunnettiin nimellä laiskat kuninkaat (rois fainéants), ei ollut todellista poliittista valtaa. Sen sijaan palatsin pormestari hallitsi. Kun Theuderic IV kuoli vuonna 737, palatsin pormestari Charles Martel jätti valtaistuimen tyhjäksi ja jatkoi hallitsemista omaan kuolemaansa asti vuonna 741. Hänen poikansa Pepin ja Carloman toivat Merovingien dynastian hetkeksi takaisin nostamalla Childeric III:n valtaistuimelle vuonna 743. Vuonna 751 Pepin syrjäytti Childerichin ja nousi valtaistuimelle.
| Muotokuva | Nimi | King From | Kuningas kunnes | Suhde edeltäjään (edeltäjiin) | Otsikko |
|
| Childeric III | 743 | Marraskuu 751 | - Chilperic II:n tai Theuderic IV:n poika. | Frankenien kuningas |
_-_Childéric_III_roy_de_France_(754).jpg)
Karoliininen dynastia (751-987)
Kolme 147 vuotta kestäneen Karoliinisen dynastian kahdestatoista kuninkaasta - Odo, hänen veljensä Robert I ja Robertin vävy Raoul/Rudolph - eivät kuuluneet Karoliiniseen dynastiaan vaan kilpailevaan Robertin dynastiaan. Robertien dynastia muuttui Kapetien dynastiaksi, kun Hugh Capet nousi valtaistuimelle vuonna 987.
| Muotokuva | Nimi | King From | Kuningas kunnes | Suhde edeltäjään (edeltäjiin) | Otsikko |
|
| Pepin nuorempi | 752 | 24. syyskuuta 768 | - Charles Martelin poika | Frankenien kuningas |
|
| 24. syyskuuta 768 | 4. joulukuuta 771 | - Pepin Lyhyen poika | Frankenien kuningas | |
|
| Kaarle Suuri (Kaarle I) | 24. syyskuuta 768 | 28. tammikuuta 814 | - Pepin Lyhyen poika | Frankenien kuningas |
|
| Ludvig I hurskas, debonaari | 28. tammikuuta 814 | 20 kesäkuuta 840 | - Kaarle Suuren poika | Frankenien kuningas |
|
| Kaarle II Kalju | 20 kesäkuuta 840 | 6. lokakuuta 877 | - Ludvig I:n poika | Frankenien kuningas |
|
| Ludvig II änkyttäjä | 6. lokakuuta 877 | 10. huhtikuuta 879 | - Kaarle II:n poika | Frankenien kuningas |
|
| Ludvig III | 10. huhtikuuta 879 | 5. elokuuta 882 | - Ludvig II:n poika | Frankenien kuningas |
|
| Carloman II | 5. elokuuta 882 | 6. joulukuuta 884 | - Ludvig II:n poika | Frankenien kuningas |
|
| Kaarle Läski | 20. toukokuuta 885 | 13 tammikuu 888 | - Ludvig saksalaisen poika | Frankenien kuningas |
|
| Odo of Paris | 29 helmikuuta 888 | 1. tammikuuta 898 | - Robert Vahvan poika (Robertians) | Frankenien kuningas |
|
| Kaarle III Yksinkertainen | 28. tammikuuta 893 | 30. kesäkuuta 922 | - Ludvig II:n postuumisti syntynyt poika | Frankenien kuningas |
|
| Robert I | 30. kesäkuuta 922 | 15. kesäkuuta 923 | - Robert Vahvan poika (Robertians) | Frankenien kuningas |
|
| Rudolph | 13. heinäkuuta 923 | 14. tammikuuta 936 | - Burgundin herttuan Rikhardin poika (Bosonidit) | Frankenien kuningas |
|
| Louis IV ulkomailta | 19. kesäkuuta 936 | 10. syyskuuta 954 | - Kaarle III:n poika | Frankenien kuningas |
|
| Lothair | 12. marraskuuta 954 | 2. maaliskuuta 986 | - Ludvig IV:n poika | Frankenien kuningas |
|
| Louis V laiska | 8. kesäkuuta 986 | 22. toukokuuta 987 | - Lothairin poika | Frankenien kuningas |
_-_Charles_III,_dit_le_simple,_roi_de_France_en_896_(879-929).jpg)
|}
Capetian-dynastia (987-1792)
Capet'n dynastia, Hugh Capet'n miespuoliset jälkeläiset, hallitsi Ranskaa vuosina 987-1792 ja uudelleen vuosina 1814-1848. Vuoden 1328 jälkeen hallinneista dynastian haaroista käytetään yleisesti nimityksiä Valois ja Bourbon.
Suorat kapetialaiset (987-1328)
| Muotokuva | Vaakuna | Nimi | King From | Kuningas kunnes | Suhde edeltäjään (edeltäjiin) | Otsikko |
|
| Hugh Capet | 3. heinäkuuta 987 | 24. lokakuuta 996 | - Robert I:n pojanpoika | Frankenien kuningas | |
| Robert II Hurskas, viisas | 24. lokakuuta 996 | 20. heinäkuuta 1031 | - Hugh Capet'n poika | Frankenien kuningas | ||
|
| Henrik I | 20. heinäkuuta 1031 | 4. elokuuta 1060 | - Robert II:n poika | Frankenien kuningas | |
|
| Filip I | 4. elokuuta 1060 | 29. heinäkuuta 1108 | - Henrik I:n poika | Frankenien kuningas | |
|
| Ludvig VI Paksu | 29. heinäkuuta 1108 | 1. elokuuta 1137 | - Filip I:n poika | Frankenien kuningas | |
|
|
| Ludvig VII Nuori | 1. elokuuta 1137 | 18. syyskuuta 1180 | - Ludvig VI:n poika | Frankenien kuningas |
|
|
| Filip II Augustus | 18. syyskuuta 1180 | 14. heinäkuuta 1223 | - Ludvig VII:n poika | Frankenien kuningas |
|
|
| Ludvig VIII Leijona | 14. heinäkuuta 1223 | 8. marraskuuta 1226 | - Filip II Augustuksen poika | Ranskan kuningas |
|
|
| Ludvig IX Pyhä | 8. marraskuuta 1226 | 25. elokuuta 1270 | - Ludvig VIII:n poika | Ranskan kuningas |
|
|
| Filip III Rohkea | 25. elokuuta 1270 | 5. lokakuuta 1285 | - Ludvig IX:n poika | Ranskan kuningas |
|
| Filip IV Kaunis | 5. lokakuuta 1285 | 29. marraskuuta 1314 | - Filip III:n poika | Ranskan ja Navarran kuningas | |
|
|
| Louis X Quarreller | 29. marraskuuta 1314 | 5. kesäkuuta 1316 | - Filip IV:n poika | Ranskan ja Navarran kuningas |
|
|
| Johannes I postuumisti | 15. marraskuuta 1316 | 20. marraskuuta 1316 | - Ludvig X:n poika, kruunattiin syntymähetkellä, kuoli vain 5 päivän ikäisenä. | Ranskan ja Navarran kuningas |
|
|
| Philip V pitkä | 20. marraskuuta 1316 | 3. tammikuuta 1322 | - Filip IV:n poika | Ranskan ja Navarran kuningas |
|
|
| Kaarle IV Kaunotar | 3. tammikuuta 1322 | 1. helmikuuta 1328 | - Filip IV:n poika | Ranskan ja Navarran kuningas |
.svg.png)
.jpg)
.svg.png)
Edellä ei mainita Hugh Magnusta, Robert II:n vanhinta poikaa, eikä Filipiä Ranskasta, Ludvig VI:n vanhinta poikaa. Molemmat olivat kuninkaita yhdessä isiensä kanssa, mutta kuolivat ennen heitä. Koska Hugh ja Philip eivät olleet yksin tai vanhempina kuninkaina omana elinaikanaan, heitä ei yleensä mainita Ranskan kuninkaina.
Valois'n talo (1328-1589)
| Muotokuva | Vaakuna | Nimi | King From | Kuningas kunnes | Suhde edeltäjään (edeltäjiin) | Otsikko |
|
|
| Valois'n Filip VI, onnekas | 1. huhtikuuta 1328 | 22. elokuuta 1350 | - Valois'n Kaarlen poika, joka oli Filip III:n poika. | Ranskan kuningas |
|
|
| Johannes II Hyvä | 22. elokuuta 1350 | 8. huhtikuuta 1364 | - Filip VI:n poika | Ranskan kuningas |
|
|
| Kaarle V Viisas | 8. huhtikuuta 1364 | 16. syyskuuta 1380 | - Johannes II:n poika | Ranskan kuningas |
|
|
| Kaarle VI, rakastettu, hullu | 16. syyskuuta 1380 | 21. lokakuuta 1422 | - Kaarle V:n poika | Ranskan kuningas |
|
|
| Kaarle VII voitokas, hyvin palvellut | 21. lokakuuta 1422 | 22. heinäkuuta 1461 | - Kaarle VI:n poika | Ranskan kuningas |
|
|
| Ludvig XI viisas, universaali hämähäkki | 22. heinäkuuta 1461 | 30. elokuuta 1483 | - Kaarle VII:n poika | Ranskan kuningas |
|
|
| Kaarle VIII Suloinen | 30. elokuuta 1483 | 7. huhtikuuta 1498 | - Ludvig XI:n poika | Ranskan kuningas |
.svg.png)
Valois-Orléansin haara (1498-1515)
| Muotokuva | Vaakuna | Nimi | King From | Kuningas kunnes | Suhde edeltäjään (edeltäjiin) | Otsikko |
|
|
| Ludvig XII Kansan isä | 7. huhtikuuta 1498 | 1. tammikuuta 1515 | - Kaarle V:n lapsenlapsenlapsenlapsenlapsi | Ranskan kuningas |
Valois-Angoulêmen haara (1515-1589)
| Muotokuva | Vaakuna | Nimi | King From | Kuningas kunnes | Suhde edeltäjään (edeltäjiin) | Otsikko |
|
|
| Franciscus I isä ja kirjeiden palauttaja | 1. tammikuuta 1515 | 31. maaliskuuta 1547 | - Kaarle V:n lapsenlapsenlapsenlapsenlapsenlapsenlapsenlapsenlapsenlapsenlapsenlapsenlapsenlapsenlapsenlapsenlapsenlapsenlapsenlapsenlapsenlapsenlapsenlapsenlapsenlapsenlapsenlapsenlapsenlapsenlapsi | Ranskan kuningas |
|
|
| Henrik II | 31. maaliskuuta 1547 | 10. heinäkuuta 1559 | - Francis I:n poika | Ranskan kuningas |
|
|
| Francis II | 10. heinäkuuta 1559 | 5. joulukuuta 1560 | - Henrik II:n poika
| Ranskan kuningas |
|
|
| Kaarle IX | 5. joulukuuta 1560 | 30. toukokuuta 1574 | - Henrik II:n poika | Ranskan kuningas |
|
|
| Henrik III | 30. toukokuuta 1574 | 2. elokuuta 1589 | - Henrik II:n poika | Ranskan kuningas |
Bourbonien talo (1589-1792)
| Muotokuva | Vaakuna | Nimi | King From | Kuningas kunnes | Suhde edeltäjään (edeltäjiin) | Otsikko |
|
|
| Henrik IV, hyvä kuningas Henrik, Vihreä urhoollinen | 2. elokuuta 1589 | 14. toukokuuta 1610 | - Ludvig IX:n kymmenennessä polvessa miespuolisessa polvessa oleva jälkeläinen | Ranskan ja Navarran kuningas |
|
|
| Ludvig XIII Oikeudenmukainen | 14. toukokuuta 1610 | 14. toukokuuta 1643 | - Henrik IV:n poika | Ranskan ja Navarran kuningas |
|
|
| Ludvig XIV Suuri, aurinkokuningas | 14. toukokuuta 1643 | 1. syyskuuta 1715 | - Ludvig XIII:n poika | Ranskan ja Navarran kuningas |
|
|
| Ludvig XV Rakastettu | 1. syyskuuta 1715 | 10. toukokuuta 1774 | - Ludvig XIV:n lapsenlapsenlapsenlapsi | Ranskan ja Navarran kuningas |
|
|
| Ludvig XVI, Ranskan vapauden palauttaja | 10. toukokuuta 1774 | 21. syyskuuta 1792 | - Ludvig XV:n pojanpoika | Ranskan ja Navarran kuningas |
,_revêtu_du_grand_costume_royal_en_1779_-_Google_Art_Project.jpg)
Tammikuun 21. päivästä 1793 kesäkuun 8. päivään 1795 Ludvig XVI:n poika Ludvig-Charles oli Ranskan kuningas Ludvig XVII. Todellisuudessa hän oli tänä aikana vangittuna temppelissä. Hänen valtaansa pitivät tasavallan johtajat. Ludvig XVII:n kuoltua hänen setänsä Ludvig-Stanislas vaati valtaistuinta Ludvig XVIII:na. Hän oli Ranskan kuningas vasta tosiasiallisesti vuonna 1814.
Ensimmäinen tasavalta (1792-1804)
Ranskan ensimmäinen tasavalta kesti vuodesta 1792 vuoteen 1804, jolloin sen ensimmäinen konsuli Napoleon Bonaparte julisti itsensä Ranskan keisariksi.
Bonaparten talo, ensimmäinen imperiumi (1804-1814).
| Muotokuva | Vaakuna | Nimi | Keisari alkaen | Keisari Kunnes | Suhde edeltäjään (edeltäjiin) | Otsikko |
|
|
| Napoleon I | 18. toukokuuta 1804 | 11. huhtikuuta 1814 | - | Ranskan keisari |
.jpg)
2.svg.png)
Bourbonien talo, Bourbonien restauraatio (1814-1815).
| Muotokuva | Vaakuna | Nimi | King From | Kuningas kunnes | Suhde edeltäjään (edeltäjiin) | Otsikko |
|
|
| 11. huhtikuuta 1814 | 20. maaliskuuta 1815 | - Ludvig XVI:n nuorempi veli/ Ludvig XVII:n setä. | Ranskan ja Navarran kuningas |
.svg.png)
Bonaparten talo, ensimmäinen keisarikunta (Sata päivää, 1815)
| Muotokuva | Vaakuna | Nimi | Keisari alkaen | Keisari Kunnes | Suhde edeltäjään (edeltäjiin) | Otsikko |
|
|
| Napoleon I | 20. maaliskuuta 1815 | 22. kesäkuuta 1815 | - | Ranskan keisari |
|
|
| Napoleon II | 22. kesäkuuta 1815 | 7. heinäkuuta 1815 | Napoleon I:n poika | Ranskan keisari |
Bourbonien talo (1815-1830)
| Muotokuva | Vaakuna | Nimi | King From | Kuningas kunnes | Suhde edeltäjään (edeltäjiin) | Otsikko |
|
|
| 7. heinäkuuta 1815 | 16. syyskuuta 1824 | - Ludvig XVI:n nuorempi veli/ Ludvig XVII:n setä. | Ranskan ja Navarran kuningas | |
|
|
| Charles X | 16. syyskuuta 1824 | 2. elokuuta 1830 | - Ludvig XVIII:n nuorempi veli | Ranskan ja Navarran kuningas |
Kaarle X:n vanhemman pojan, Dauphin Louis-Antoinen, sanotaan joskus olleen Ranskan kuningas laillisesti Ludvig XIX. Kaarle X:n virallisen luopumisilmoituksen allekirjoittamisen ja Dauphinin oman allekirjoituksen välissä kuluneiden 20 minuutin aikana.
Monarkistit sanovat Kaarle X:n pojanpojan Henri d'Artois'n olleen Ranskan kuningas Henrik V:nä 2. elokuuta 1830-9. elokuuta 1830. Ranskan valtio ei koskaan tunnustanut häntä. Hän ei yleensä ole Ranskan virallisten monarkkien luetteloissa.
Oli lyhyt ajanjakso (20. maaliskuuta 1815 - 8. heinäkuuta 1815), jota kutsuttiin sadaksi päiväksi ja jonka aikana Ludvig XVIII oli kuningas hieman ennen aikojaan, mutta pakeni Napoleon I:n palattua Elbasta.
Orléansin talo, heinäkuun monarkia (1830-1848).
| Muotokuva | Vaakuna | Nimi | King From | Kuningas kunnes | Suhde edeltäjään (edeltäjiin) | Otsikko |
|
|
| Louis Phillippe (Kansalaiskuningas) | 9. elokuuta 1830 | 24. helmikuuta 1848 | - Ludvig XIII:n kuudes sukupolvi miespuolisessa polvessa | Ranskan kuningas |
_by_Winterhalter.jpg)
.svg.png)
Toinen tasavalta (1848-1852)
Ranskan toinen tasavalta kesti vuodesta 1848 vuoteen 1852, jolloin sen presidentti Louis-Napoléon Bonaparte julistautui Ranskan keisariksi.
Bonaparten talo, toinen imperiumi (1852-1870).
| Muotokuva | Vaakuna | Nimi | Keisari alkaen | Keisari Kunnes | Suhde edeltäjään (edeltäjiin) | Otsikko |
|
|
| Napoleon III | 2. joulukuuta 1852 | 4. syyskuuta 1870 | - Napoleon I:n veljenpoika | Ranskan keisari
(President de la Français) |
-2.svg.png)
Valtionpäämiehet vuoden 1871 jälkeen
Ranskan valtionpäämiesten kronologia jatkuu Ranskan presidenteillä. Viidennen tasavallan aikana Ranskan valtionpäämies (1940-1944), Ranskan tasavallan väliaikaisen hallituksen puheenjohtaja (1944-1946) ja Ranskan senaatin presidentti (1969 ja 1974) olivat lyhyitä kausia.
Kysymyksiä ja vastauksia
K: Kuka hallitsi Ranskaa vuosina 486-1870?
A: Tänä aikana Ranskaa hallitsivat kuninkaat. Neljä Karolingien monarkkia oli myös Rooman keisareita, ja Bonapartit olivat Ranskan keisareita.
K: Mikä arvonimi näillä hallitsijoilla oli?
V: Näillä hallitsijoilla oli tittelit "frankkien kuningas", "Ranskan kuningas", "Ranskan kuningas" tai "Ranskan keisari".
K: Milloin titteliä "frankkien kuningas" käytettiin?
V: Titteli "frankkien kuningas" oli käytössä Filip II:n valtakauteen saakka.
K: Mitä tyyliä käytettiin vuosina 1791-1792 ja vuoden 1830 jälkeen?
V: Vuosina 1791-1792 ja vuoden 1830 jälkeen käytettiin tyyliä "Ranskalaisten kuningas" tyylin "Ranskan (ja Navarran) kuningas" sijasta.
K: Kuinka monta Ranskan valtakuntaa oli olemassa tänä ajanjaksona?
V: Ranskan valtakuntia oli tällä ajanjaksolla kaksi.
K: Kuka perusti ja hallitsi kumpaakin valtakuntaa?
V: Ensimmäisen Ranskan keisarikunnan (1804-1815) perusti ja sitä hallitsi Napoleon I, kun taas toisen Ranskan keisarikunnan (1852-1870) perusti ja sitä hallitsi hänen veljenpoikansa Napoleon III.
