Vaihtoehtoinen country (alt-country, americana) – määritelmä ja tunnuspiirteet
Tutustu vaihtoehtoiseen countryyn (alt-country/americana): sen määritelmä, tyylipiirteet ja vaikutteet rootsista, bluegrassista, rockabillystä ja vaihtoehtorockista.
Vaihtoehtoinen country (joskus myös alt-country tai americana) on eräänlainen kantrimusiikin laji. Siinä on laulajia tai yhtyeitä, jotka kuulostavat hyvin erilaisilta kuin valtavirta- tai popcountrymusiikki. "Vaihtoehtoista countrya" on käytetty kuvaamaan kantriyhtyeitä ja -artisteja, joilla on vaikutteita esimerkiksi roots rockista, bluegrassista, rockabillystä, americanasta, honky-tonkista, vaihtoehtorockista, folkrockista tai punkista.
Tunnuspiirteet
- Äänimaailma: usein raaempi ja orgaanisempi kuin kaupallinen country; levyillä voi kuulua sekä akustisia että säröisiä kitaroita, pedal steel -kitaroita, viulua (fiddle), banjoa ja kontrabassoa.
- Tuotanto: askeettisempi, vähemmän kiillotettu studioäänitys; tuotannossa korostuu bändin sointi ja live-energia.
- Laulut ja sanoitukset: tarinankerronta, henkilökohtaiset ja arjen teemat, joskus poliittinen tai kapinallinen sävy; ääni voi olla murteellinen tai tunnustuksellisen karkeakin.
- Vaikutteet: genre yhdistelee kantria rockin, punkin, folkmin ja muiden roots-tyylien kanssa, mikä antaa sille monimuotoisen ja usein vaikeasti lokeroitavan ilmeen.
- Itseilmaisu ja indie-etiikka: alt-countryssa korostuvat itsenäinen julkaiseminen, pienet levy-yhtiöt ja klubikiertueet.
Lyhyt historia
Alt-country syntyi reaktiona 1980–1990-lukujen kaupalliselle Nashville-äänelle. Genreä alettiin nimetä ja rakentaa 1990-luvulla, kun useat yhtyeet ja artistit yhdistivät perinteisiä kantraperinteitä rockiin ja vaihtoehtorockiin. Usein mainittu varhainen ja vaikutusvaltainen levy on Uncle Tupelon "No Depression" (1989), jota pidetään monesti alt-country-liikkeen katalysaattorina. 1990-luvun puolivälin jälkeen bändit kuten Wilco, Son Volt ja Whiskeytown nostivat genren laajempaan tietoisuuteen. Pienet riippumattomat levy-yhtiöt (esim. Bloodshot Records) ja paikalliset klubiskenat olivat tärkeitä alt-country-liikkeen levittämisessä.
Americana ja alt-country – mikä ero?
Termit americana ja alt-country menevät usein päällekkäin, mutta niitä käytetään eri yhteyksissä eri tavoilla. Americana on laajempi käsite, joka kattaa eri amerikkalaisen roots-musiikin perinteet—folk, blues, country, bluegrass ja muut. Alt-country viittaa yleensä nimenomaan niihin artisteihin, jotka yhdistävät country-elementtejä vaihtoehtorockiin tai punk-energian kanssa ja joiden soundi poikkeaa Nashville-valtavirrasta. Käytännössä raja on liukuva ja monet artistit voidaan luokitella kummankin termin alle.
Tunnettuja nimiä ja suosituksia
- Uncle Tupelo (esim. albumi "No Depression")
- Wilco ja Son Volt
- Ryan Adams / Whiskeytown
- The Jayhawks, Old 97's, Drive-By Truckers
- Gillian Welch, Lucinda Williams, Neko Case, Jason Isbell
- Steve Earle—vaikutti vahvasti roots-rockiin ja alt-countryyn
Nykytila ja vaikutus
Alt-country vaikuttaa edelleen useisiin nykysukupolviin ja on osa laajempaa roots-musiikin nousua, jota näkee folk- ja indie-skenessä. Monet alt-country-artistit ovat siirtyneet joko indie- tai valtavirran suuntaan, mutta genre on säilyttänyt vahvan itsenäisen elämän pienempien levy-yhtiöiden, klubien ja festivaalien kautta. Lisäksi alt-country on vaikuttanut siihen, miten kantrimusiikkia tehdään ja kuunnellaan laajemmin: raja perinteen ja uudistuksen välillä on hälventynyt.
Mistä aloittaa kuuntelu?
Jos haluat tutustua lajiin, etsi 1990-luvun lopun ja 2000-luvun alun klassikkoalbumeita (esim. Uncle Tupelo, Son Volt, Wilco) sekä myöhempiä suosikkeja kuten Gillian Welchin tai Jason Isbellin tuotantoa. Kuuntele sekä akustisempia folk-vaikutteisia kappaleita että rockimmalla otteella tehtyjä levyjä, niin saat hyvän kuvan alt-countryn monipuolisuudesta.
Yhteenvetona: vaihtoehtoinen country on monipuolinen ja jatkuvasti kehittyvä genre, jossa yhdistyvät perinteet ja vaihtoehtoiset vaikutteet. Sen viehätys on juuri rajojen rikkomisessa: se tarjoaa kantritarinankerrontaa ilman kaupallisen popcountryn kiillotusta.
Historia
1990-luvulla alettiin käyttää termiä alternative country (joka on samankaltainen kuin samaan aikaan suosituksi tulossa oleva termi alternative rock) puhuttaessa erilaisista muusikoiden ja laulajien ryhmistä, jotka eivät noudattaneet tavallisen kantrimusiikin perinteitä ja joilla oli erilainen soundi. Monet heistä eivät noudattaneet tuon ajan suuren kantrimusiikkiteollisuuden korkeita tuotantoarvoja (kuten sitä, että he käyttivät paljon rahaa äänitysstudioon), ja tämä teollisuus toimi enimmäkseen Nashvillessä, Tennesseessä.
Vaihtoehtoisen maan sanoitukset saattavat olla masentavia tai yhteiskunnallisista asioista kertovia, ja ne tulevat usein sydämestä. Ne eivät noudata valtavirran countrymuusikoiden joskus käyttämiä kliseitä yhtä usein. Muilta osin vaihtoehtokantriartistien soundit eivät aina ole kovinkaan samanlaisia. Ne voivat sisältää perinteisiä amerikkalaisia kansansävelmiä, bluegrassia ja muunlaisia ääniä. Se voi olla musiikkia, joka ei kuulosta valtavirran rockilta tai kantrilta. Tästä on tullut entistäkin sekavampaa, kun "alternative country -artistit" sanovat, etteivät he halua, että heitä kutsutaan alternative countryksi, kun valtavirran artistit sanovat olevansa alternative countrya ja kun ihmiset sanovat, että vanhemmat muusikot tai muusikot menneisyydestä ovat alternative countrya. No Depression, suosituin vaihtoehtoista countrya käsittelevä lehti, sanoi, että se kattaa "vaihtoehtoista countrymusiikkia (mitä se sitten onkin)".
Vaikka kaikki eivät olekaan samaa mieltä siitä, mikä tekee musiikista "vaihtoehtoista countrya", useimmat ovat yhtä mieltä siitä, että vaihtoehtoinen country on peräisin perinteisestä amerikkalaisesta kantrimusiikista.
1980-luvulla Etelä-Kaliforniassa jotkut muusikot yrittivät tehdä musiikkia, jossa oli sekä countrya että punkia. Tätä kutsuttiin "cowpunk-skeneksi". Siihen kuului sellaisia bändejä kuin Jason and the Scorchers. Nämä tyylit yhdistyivät Uncle Tupelon suositulla albumilla No Depression, joka ilmestyi vuonna 1990. Monien mielestä se oli ensimmäinen vaihtoehtoinen countryalbumi. Myöhemmin ilmestyi No Depression -niminen lehti, joka käsitteli vaihtoehtoista countrya. Lehti sai nimensä Uncle Tupelon albumin mukaan. Yhtye teki vielä kolme tärkeää albumia ja liittyi suureen levy-yhtiöön. Yhtye hajosi vuonna 1994. Yhtyeen muusikot ja ihmiset yhtyeen ympärillä perustivat myöhemmin kolme muuta tärkeää vaihtoehtoista country-yhtyettä: Wilco, Son Volt ja Bottle Rockets. Bottle Rockets allekirjoitti yhdessä Freakwaterin, The Old 97's:n ja Robbie Fulksin kaltaisten esiintyjien kanssa sopimuksen Chicagossa toimivalle indie-levy-yhtiö Bloodshotille. He soittivat vaihtoehtoista countrya, jota kutsutaan nimellä insurgent country. Yhtyeet Blue Mountain, Whiskeytown, Blood Oranges ja Drive-By Truckers jatkoivat tällä suunnalla ennen kuin useimmat alkoivat 2000-luvulla siirtyä enemmän rockmusiikin suuntaan.
Blue Mountain lavalla vuonna 2008
Kysymyksiä ja vastauksia
K: Mitä on vaihtoehtoinen kantrimusiikki?
V: Vaihtoehtoinen kantrimusiikki on kantrimusiikin laji, jossa esiintyy laulajia tai yhtyeitä, jotka kuulostavat hyvin erilaisilta kuin valtavirta- tai pop-kantrimusiikki.
K: Millä muilla nimillä vaihtoehtoista kantrimusiikkia joskus kutsutaan?
V: Vaihtoehtoisesta kantrimusiikista käytetään joskus nimityksiä alt-country tai americana.
K: Mitkä ovat vaihtoehtoisen kantrimusiikin mahdollisia vaikutteita?
V: Vaihtoehtoisessa kantrimusiikissa voi olla vaikutteita esimerkiksi roots rockista, bluegrassista, rockabillystä, americanasta, honky-tonkista, vaihtoehtorockista, folkrockista tai punkista.
K: Miten vaihtoehtoinen kantrimusiikki eroaa valtavirran kantrimusiikista?
V: Vaihtoehtoinen kantrimusiikki kuulostaa usein valtavirran kantrimusiikille epätyypilliseltä, ja siinä on vaikutteita muista tyylilajeista, kuten rockista, folkista tai punkista.
K: Voidaanko myös perinteistä kantrimusiikkia pitää vaihtoehtoisena kantrimusiikkina?
V: Perinteistä kantrimusiikkia voidaan pitää vaihtoehtoisena kantrimusiikkina, jos siinä on ainutlaatuisia elementtejä, jotka erottavat sen valtavirran kantrimusiikista.
K: Onko olemassa merkittäviä vaihtoehtoisen countryn artisteja tai yhtyeitä?
V: Kyllä, on monia merkittäviä alternative countryn artisteja ja yhtyeitä, kuten Wilco, Ryan Adams, Lucinda Williams, Uncle Tupelo ja Neko Case.
K: Mikä on vaihtoehtoisen kantrimusiikin merkitys?
V: Vaihtoehtoinen kantrimusiikki tarjoaa ainutlaatuisen äänen ja näkökulman, joka voi houkutella faneja, jotka etsivät jotain erilaista kuin valtavirran kantrimusiikki. Se mahdollistaa myös kokeilun ja luovuuden kantrimusiikin genren sisällä.
Etsiä