Fedora Linux — Red Hatin sponsoroima avoimen lähdekoodin jakelu
Tutustu Fedora Linuxiin — Red Hatin sponsoroimaan, yhteisökehitettyyn ja turvalliseen avoimen lähdekoodin jakeluun yrityksille, kehittäjille ja hallinnolle.
Fedora on yhteisön tukeman Fedora-projektin kehittämä ja Red Hatin sponsoroima Linux-jakelu. Jakelu on suunniteltu erityisesti turvalliseksi, moderniksi ja avoimen lähdekoodin periaatteita edistäväksi. Fedoraa käyttävät niin yksityishenkilöt kuin myös yritykset ja julkishallinnon toimijat; esimerkiksi monet yritykset ja hallitukset hyödyntävät Fedoran tarjoamaa teknologiaa ja sen tuomaa turvallisuutta. Fedoran toiminta-ajatus tiivistyy kuvaukseen: "Fedora on vapaan ja avoimen lähdekoodin ohjelmistojen nopeaa kehitystä."
Keskeiset ominaisuudet
- Nopea julkaisusykli: Fedora julkaisee uusia versioita noin puolivuosittain, mikä mahdollistaa uusien teknologioiden ja ominaisuuksien nopean kokeilun ja käyttöönoton.
- Upstream-testaus ja yhteisö: Fedora toimii usein testialustana monille avoimen lähdekoodin projekteille ennen niiden laajempaa käyttöönottoa, ja projekti korostaa yhteisön osallistumista ja yhteistyötä.
- Paketinhallinta: Fedora käyttää RPM-paketteja ja DNF-paketinhallintaa, jotka tarjoavat luotettavan tavan asentaa, päivittää ja hallita ohjelmistoja.
- Oletustyöpöytä: Fedora Workstation -versiossa oletustyöpöytäympäristö on GNOME, mutta tarjolla on myös Spins-versioita muille työpöytäympäristöille.
- Turvallisuus: Fedora integroi turvallisuusominaisuuksia kuten SELinuxin, ja jakelu panostaa turvallisiin oletusasetuksiin sekä nopeaan korjausten julkaisuun.
- Modernit järjestelmäkomponentit: Fedora käyttää mm. systemd:tä ja tukee kontti- ja pilviteknologioita, mikä tekee siitä suositun kehittäjien ja pilviympäristöjen käyttäjien keskuudessa.
- Erikoisversiot: Fedora tarjoaa useita painoksia ja erikoisjulkaisuja, kuten Workstation, Server, IoT, Silverblue (immutables, erityisesti työpöytäkäyttöön suunnattu) sekä Fedora CoreOS konttipohjaisiin käyttötapauksiin.
Julkaisujen ja tuen käytäntö
Fedora julkaisee uusia versioita yleensä noin joka kuudes kuukausi. Yhdelle julkaisulle annetaan tukea tyypillisesti noin 13 kuukautta, joten käyttäjien odotetaan päivittävän järjestelmänsä säännöllisesti. Tämä malli korostaa Fedoran roolia kehitys- ja kokeiluympäristönä sekä nopean innovoinnin alustana.
Käyttötapaukset ja kohderyhmät
Fedora sopii hyvin kehittäjille, järjestelmäasiantuntijoille ja edistyneille käyttäjille, jotka haluavat uusimmat avoimen lähdekoodin työkalut ja teknologiat. Samalla se on käyttökelpoinen myös työpöytäkäytössä ja palvelinympäristöissä. Koska projekti painottaa turvallisuutta ja ajankohtaista ohjelmistoa, sitä käyttävät organisaatiot kuten yritykset ja hallitukset, jotka tarvitsevat luotettavaa ja tuettua avointa lähdekoodia.
Linus Torvalds, Linux-ytimen kirjoittaja, on maininnut käyttävänsä Fedoraa aikaisemmin erityisesti siksi, että sillä oli hyvä tuki PowerPC-arkkitehtuurille. Hän totesi tottuneensa käyttöjärjestelmään ja jatkaneensa sen käyttöä sen takia.
Kuinka kokeilla tai ottaa käyttöön
Fedoraa voi kokeilla asentamalla jonkin julkaisun ISO-kuvan työasemalle tai virtuaalikoneeseen. Fedora tarjoaa myös live-ympäristöjä ja asennusvaihtoehtoja eri käyttötarkoituksiin (Workstation, Server, IoT jne.). Koska Fedora painottaa uusimpia ominaisuuksia, on hyvä lukea julkaisumuistiot ja varmistaa, että tarvittavat ajurit ja ohjelmistot ovat saatavilla omalle laitteistolle.
Fedora on aktiivinen ja laaja yhteisöprojekti, joka jatkaa innovointia avoimen lähdekoodin kentässä ja tarjoaa testialustan uusille ideoille ennen niiden siirtymistä laajempaan käyttöön.
Julkaisut
Fedora Core 1 - 4
Fedora Core 1 oli Fedoran ensimmäinen versio, ja se julkaistiin 6. marraskuuta 2003, ja sen koodinimi oli Yarrow. Fedora Core 1 perustui Red Hat Linux 9:ään, ja sen mukana toimitettiin Linux-ytimen versio 2.4.19, GNOME-työpöytäympäristön versio 2.4 ja KDE:n (K-työpöytäympäristö) versio 3.1.4.
Fedora Core 2 julkaistiin 18. toukokuuta 2004 koodinimellä Tettnang. Se toimitettiin Linux 2.6:n, GNOME 2.6:n, KDE 3.2.2:n ja SELinuxin kanssa XFree86 korvattiin uudemmalla X.org:lla, joka oli edellisen virallisen X11R6-julkaisun fuusio, joka sisälsi lisäksi useita päivityksiä Xrender-, Xft-, Xcursor- ja fontconfig-kirjastoihin sekä muita merkittäviä parannuksia.
Fedora Core 3 julkaistiin 8. marraskuuta 2004 koodinimellä Heidelberg. Tämä oli Fedora Coren ensimmäinen julkaisu, joka sisälsi Mozilla Firefox -selaimen sekä tuen indian kielille. Tämä julkaisu korvasi myös LILO-käynnistyslataimen GRUBilla. SELinux oli myös oletusarvoisesti käytössä, mutta uudella kohdennetulla käytännöllä, joka oli vähemmän tiukka kuin Fedora Core 2:ssa käytetty käytäntö. Fedora Core 3:n mukana toimitettiin GNOME 2.8 ja KDE 3.3. Se oli ensimmäinen julkaisu, joka sisälsi uuden Fedora Extras -arkiston.
Fedora Core 4 julkaistiin 13. kesäkuuta 2005 koodinimellä Stentz. Sen mukana toimitettiin Linux 2.6.11, KDE 3.4 ja GNOME 2.10. Tässä versiossa otettiin käyttöön uusi Clearlooks-teema, joka oli saanut vaikutteita Red Hat Bluecurve-teemasta. Sen mukana toimitettiin myös OpenOffice.org 2.0 -toimistopaketti sekä Xen, tehokas ja turvallinen avoimen lähdekoodin virtualisointikehys. Se toi myös tuen PowerPC-suoritinarkkitehtuurille ja yli 80 uutta käytäntöä SELinuxille.
Fedora Core 5 - 6
Kahdessa viimeisessä ytimessä esiteltiin kyseistä versiota koskevat erityiset taideteokset. Tämä on suuntaus, joka on jatkunut myöhemmissä Fedora-versioissa.
Fedora Core 5 julkaistiin 20. maaliskuuta 2006 koodinimellä Bordeaux, ja siinä esiteltiin Fedora Bubbles -taideteos. Se oli ensimmäinen Fedora-julkaisu, joka sisälsi Monon ja sen avulla rakennetut työkalut, kuten Beagle, F-Spot ja Tomboy. Se esitteli myös uusia paketinhallintatyökaluja, kuten pup ja pirut (ks. Yellow dog Updater, Modified). Tämä julkaisu korvasi vanhan LinuxThreadsin Native POSIX Thread Libraryllä.
Fedora Core 6 julkaistiin 24. lokakuuta 2006 koodinimellä Zod. Tämä julkaisu esitteli Fedora DNA:n, joka korvasi Fedora Core 5:ssä käytetyn Fedora Bubbles -taiteen. Koodinimi on johdettu DC:n Teräsmies-sarjakuvien pahamaineisesta roistosta, kenraali Zodista. Tässä versiossa otettiin käyttöön tuki Compiz-kompositointi-ikkunahallinnalle ja AIGLX:lle (tekniikka, joka mahdollistaa GL-nopeutetut tehosteet tavallisella työpöydällä). Sen mukana toimitettiin Firefox 1.5 oletusarvoiseksi verkkoselaimeksi ja Smolt, työkalu, jonka avulla käyttäjät voivat ilmoittaa kehittäjille käyttämästään laitteistosta.
Fedora-projekti ei ylläpidä mitään näistä jakeluista.
Fedora 10
Fedora 10, koodinimeltään Cambridge, julkaistiin 25. marraskuuta 2008.
Versiohistoria
| Väri | Merkitys |
| Punainen | Julkaisua ei enää tueta |
| Vihreä | Julkaisu edelleen tuettu |
| Sininen | Tuleva julkaisu |
| Hankkeen nimi | Versio | Koodinimi | Julkaisupäivä | Ytimen versio |
| Fedora Core | 1 | Siankärsämö | 2003-11-05 | 2.4.19 |
| 2 | Tettnang | 2004-05-18 | 2.6.5 | |
| 3 | Heidelberg | 2004-11-08 | 2.6.9 | |
| 4 | Stentz | 2005-06-13 | 2.6.11 | |
| 5 | Bordeaux | 2006-03-20 | 2.6.15 | |
| 6 | Zod | 2006-10-24 | 2.6.18 | |
| Fedora | 7 | Moonshine | 2007-05-31 | 2.6.21 |
| 8 | Ihmissusi | 2007-11-08 | 2.6.23 | |
| 9 | Rikki | 2008-05-13 | 2.6.25 | |
| 10 | Cambridge | 2008-11-25 | 2.6.27 | |
| 11 | Leonidas | 2009-06-09 | 2.6.29 | |
| 12 | Constantine | 2009-11-17 | 2.6.31 | |
| 13 | Goddard | 2010-05-11 | 2.6.33 | |
| 14 | Laughlin | 2010-11-02 | 2.6.35 | |
| 15 | Lovelock | 2011-05-24 | 2.6.38 | |
| 16 | Verne | 2011-11-08 | 3.1.0 | |
| 17 | Beefy Miracle | 2012-05-29 | 3.3.7 | |
| 18 | Pallomainen lehmä | Loppuvuosi 2012 | 3.6 | |
| 19 | Schrödingerin kissa | 2013-07-02 | 3.9 | |
| 20 | Heisenbug | 2013-12-17 | 3.11 | |
| 21 | 2014-12-09 | 3.17 | ||
| 22 | 2015-05-26 | 4.0 | ||
| 23 | 2015-11-03 | 4.2 | ||
| 24 | 2016-06-21 | 4.5 | ||
| 25 | 2016-11-22 | 4.8 | ||
| 26 | 2017-07-11 | 4.11 | ||
| 27 | 2017-11-14 | 4.13 | ||
| 28 | 2018-05-01 | 4.16 | ||
| 29 | 2018-10-30 | 4.18 | ||
| 30 | 2019-04-30 | 5.0 | ||
| 31 | 2019-10-22 | 5.3 | ||
| 32 | 2020-04-21 |
Fedora galleria
· 
Fedora Core 1
· 
Fedora Core 2
· 
Fedora Core 3
· 
Fedora Core 4
· 
Fedora Core 5
· 
Fedora Core 6
· 
Fedora 7
· 
Fedora 8
· 
Fedora 9
· 
Fedora 10
· 
Fedora 11
· 
Fedora 12
· 
Fedora 14

Fedora Core 1

Fedora Core 4 GNOMEa ja Bluecurve-teemaa käyttäen

Fedora Core 6
Paketti
Fedoran virallisessa ohjelmistopakettivarastossa on esimerkiksi UNetbootin.
Aiheeseen liittyvät sivut
- Luettelo Linux-jakeluista
Kysymyksiä ja vastauksia
Q: Mikä on Fedora Linux?
V: Fedora Linux on yhteisön tukeman Fedora-projektin kehittämä ja Red Hatin sponsoroima Linux-jakelu.
K: Kuka sponsoroi Fedora-projektia?
V: Fedora-projektia sponsoroi Red Hat.
K: Miksi Fedora on suunniteltu turvalliseksi?
V: Fedora on suunniteltu turvalliseksi, koska yritykset ja hallitukset käyttävät sitä.
K: Mikä on Fedoran toiminta-ajatus?
V: Fedoran missiojulistus on: "Fedora on vapaan ja avoimen lähdekoodin ohjelmistojen nopeaa edistymistä."
K: Miksi Linus Torvalds käyttää Fedoraa?
V: Linus Torvalds käyttää Fedoraa, koska sillä oli melko hyvä tuki PowerPC:lle, kun hän käytti kyseistä prosessoriarkkitehtuuria.
K: Kuka on Linus Torvalds?
V: Linus Torvalds on Linux-ytimen tekijä.
K: Käyttääkö Linus Torvalds edelleen Fedoraa?
V: Kyllä, Linus Torvalds käyttää edelleen Fedoraa, koska hän tottui käyttöjärjestelmään.
Etsiä