Kampela – pohjakala: elintavat, silmien siirtyminen ja levinneisyys
Kampela – pohjakala: Tutustu kampelan elintapoihin, ainutlaatuiseen silmien siirtymiseen ja levinneisyyteen Pohjois-Atlantilla ja Tyynellämerellä.
Kampela on ryhmä kampelalajeja. Ne elävät Pohjois-Atlantin ja Tyynenmeren rannikkolaguunien ja jokisuiden pohjassa. Kun kampela kuoriutuu, sillä on yksi silmä kummallakin puolella päätä. Kasvaessaan toinen silmä siirtyy, kunnes molemmat silmät ovat samalla puolella päätä.
Ulkonäkö ja elintavat
Kampelat ovat lateraalisesti litistyneitä, epäsymmetrisiä kaloja, joiden ruumis on sopeutunut elämään pohjassa. Useimmilla lajeilla sekä suu että silmät ovat samalla ruumiinpuolella, joka osoittaa ylöspäin lepäävän kalan asentoa. Kokoluokka vaihtelee lajeittain: pienimmät ovat vain muutaman senttimetrin mittaisia, kun taas suuremmat lajit voivat saavuttaa kymmeniä senttimetrejä.
Silmien siirtyminen ja kehitys
Kampeloiden kehityksen alkuvaiheessa ne ovat pelagisia, eli vapaasti ajelehtivia poikasia, ja ruumiinmuoto sekä silmät ovat symmetriset. Metamorfoosin aikana tapahtuu huomattava muuttuminen: toinen silmä siirtyy kallon yli toisen silmän viereen ja ruumiin muoto litistyy sivuttaissuuntaan. Tämä silmän siirtyminen liittyy myös kallon ja lihaksiston muodonmuutokseen. Lajit eroavat siinä, kummalle puolelle silmät yleensä siirtyvät; on olemassa "oikeapuolisia" ja "vasenpuolisia" kampeloita (dextral ja sinistral).
Camouflage ja ravinto
Kampelat ovat tyypillisesti tehokkaita naamioitumisessa: niiden väritys ja kuviot vaihtelevat ja ne voivat osittain sopeuttaa väriään muuttuvassa ympäristössä chromatoforien avulla. Ne elävät usein pehmeällä, hiekkapohjaisella tai liejuisella pohjalla ja käyttäytyvät piilottelevasti odottaen saalistaan. Ravinto koostuu pääasiassa niveljalkaisista, kuten katkaravuista ja pohjakrusteista, matoista sekä pienistä kaloista — kampelat ovat enemmänkin ansoja käyttäviä petokaloja kuin aktiivisia metsästäjiä.
Elinkierto ja lisääntyminen
Lisääntyminen vaihtelee lajeittain ja aluelta riippuen. Useimmilla kampeloilla poikaset kuoriutuvat planktonisina kulkeutuvina poikasina, minkä jälkeen ne käyvät läpi metamorfoosin ja asettuvat pohjaan. Kutevat parvet ja kutukaudet riippuvat veden lämpötilasta ja lajista; mädin laatu voi olla pelagista tai demersaalista lajeittain vaihtelusta johtuen.
Levinneisyys ja elinympäristö
Kampelat esiintyvät yleisesti matalissa rannikko- ja selkävesissä, laguuneissa, suoalueiden yhteydessä sekä jokiensuistoissa. Ne esiintyvät monilla pohjoisilla ja lauhkeilla alueilla sekä Atlantilla että Tyynellämerellä, mutta lajeja on myös muilla merialueilla. Monet kampelat suosivat hiekka–liejupohjia, mutta lajeja löytyy myös kivikkoisilta rannoilta ja syvemmiltäkin alueilta.
Ihmisen merkitys ja uhat
Kampelat ovat monelle kalakannalle taloudellisesti tärkeitä; niitä pyydetään kaupallisesti ja virkistyskalastuksessa. Kalastusmenetelmät sisältävät esimerkiksi pohjanuotan, rysät ja verkot. Kampeloihin kohdistuvat uhat ovat muun muassa liikakalastus, elinympäristöjen muutokset, meren pilaantuminen ja ilmastonmuutoksen vaikutukset veden lämpötiloihin ja suolapitoisuuksiin. Myös jokisuistoihin kohdistuva rakentaminen voi heikentää sopivia kutu- ja poikuasuinalueita.
Lisätietoa
Kampeloiden tarkat lajiominaisuudet, levinneisyys ja ekologiset roolit vaihtelevat suuresti, joten lajikohtainen tieto antaa parhaan kuvan kunkin kampelalajin biologiasta ja suojelutilasta.
Talvilevä kampela, Pseudopleuronectes americanus
Kukkakampela, Bothus mancus, Bahía de la Chiva, Havaijilla.
Kampela sulautuu ympäristöönsä
Taksonomia
Kampeloita on monia lajeja.
- Länsi-Atlantti
- Persianlahden kampela - Paralichthys albigutta
- Etelän kampela - Paralichthys lethostigma
- Kesäkampela (tunnetaan myös nimellä fluke) - Paralichthys dentatus
- Talvilevä kampela - Pseudopleuronectes americanus - Pseudopleuronectes americanus
- Euroopan vedet
- Kampela - Platichthys flesus
- Luoteis-Tyynimeri
- Oliivikampela - Paralichthys olivaceus
Habitat
Kampela ruokailee merenpohjan pehmeillä muta-alueilla, siltapaalujen, laitureiden ja koralliriuttojen lähellä. Niitä on löydetty Mariana-haudan, syvimmän tunnetun meren kanjonin, pohjasta. Sveitsiläinen tutkija Jacques Piccard ja Yhdysvaltain laivaston luutnantti Don Walsh pääsivät 10 916 metrin syvyyteen. He olivat yllättyneitä löytäessään noin 30 senttimetrin pituisia kampeloita.
Kampelan ravintona on pääasiassa kalan kutua, äyriäisiä, monisukaskaisia ja pieniä kaloja. Kampela kasvaa yleensä 12,5-37,5 senttimetrin pituiseksi ja jopa 60 senttimetrin pituiseksi. Niiden leveys on noin puolet niiden pituudesta.
Kysymyksiä ja vastauksia
K: Mitä ovat kampelat?
V: Kampelat ovat ryhmä kampelakaloja, jotka elävät Pohjois-Atlantin ja Tyynenmeren rannikkolaguunien ja jokisuistojen pohjassa.
K: Mikä on alaluokka Pleuronectoidei?
V: Pleuronectoidei-alalahkoihin kuuluvat Achiropsettidae-, Bothidae-, Pleuronectidae-, Paralichthyidae- ja Samaridae-heimot.
K: Ovatko kaikki kampelakalat läheisiä sukulaisia?
V: Ei, kaikki kampelat eivät ole lähisukulaisia. Termi "kampela" on muodollinen nimi, jota käytetään ryhmästä kampelakaloja, jotka ovat sukua vain siksi, että ne kuuluvat alaluokkaan Pleuronectoidei.
K: Kuinka monta silmää kampeloilla on kuoriutuessaan?
V: Kun kampelat kuoriutuvat, niillä on yksi silmä kummallakin puolella päätä.
K: Mitä kampeloiden silmille tapahtuu niiden kasvaessa?
V: Kun kampelat kasvavat, yksi silmä siirtyy, kunnes molemmat silmät ovat samalla puolella päätä.
K: Mitä teollinen liikakalastus on aiheuttanut kampelakannoille?
V: Teollinen liikakalastus on pienentänyt kampelakannan merkittävästi kymmenesosaan sen alkuperäisestä koosta.
K: Miksi jäljelle jääneet kampelat ovat pienempiä?
V: Jäljellä olevat kampelat ovat pienempiä, koska niillä on teollisen liikakalastuksen vuoksi harvoin aikaa kasvaa täyteen kokoonsa.
Etsiä