Kampela on ryhmä kampelalajeja. Ne elävät Pohjois-Atlantin ja Tyynenmeren rannikkolaguunien ja jokisuiden pohjassa. Kun kampela kuoriutuu, sillä on yksi silmä kummallakin puolella päätä. Kasvaessaan toinen silmä siirtyy, kunnes molemmat silmät ovat samalla puolella päätä.
Ulkonäkö ja elintavat
Kampelat ovat lateraalisesti litistyneitä, epäsymmetrisiä kaloja, joiden ruumis on sopeutunut elämään pohjassa. Useimmilla lajeilla sekä suu että silmät ovat samalla ruumiinpuolella, joka osoittaa ylöspäin lepäävän kalan asentoa. Kokoluokka vaihtelee lajeittain: pienimmät ovat vain muutaman senttimetrin mittaisia, kun taas suuremmat lajit voivat saavuttaa kymmeniä senttimetrejä.
Silmien siirtyminen ja kehitys
Kampeloiden kehityksen alkuvaiheessa ne ovat pelagisia, eli vapaasti ajelehtivia poikasia, ja ruumiinmuoto sekä silmät ovat symmetriset. Metamorfoosin aikana tapahtuu huomattava muuttuminen: toinen silmä siirtyy kallon yli toisen silmän viereen ja ruumiin muoto litistyy sivuttaissuuntaan. Tämä silmän siirtyminen liittyy myös kallon ja lihaksiston muodonmuutokseen. Lajit eroavat siinä, kummalle puolelle silmät yleensä siirtyvät; on olemassa "oikeapuolisia" ja "vasenpuolisia" kampeloita (dextral ja sinistral).
Camouflage ja ravinto
Kampelat ovat tyypillisesti tehokkaita naamioitumisessa: niiden väritys ja kuviot vaihtelevat ja ne voivat osittain sopeuttaa väriään muuttuvassa ympäristössä chromatoforien avulla. Ne elävät usein pehmeällä, hiekkapohjaisella tai liejuisella pohjalla ja käyttäytyvät piilottelevasti odottaen saalistaan. Ravinto koostuu pääasiassa niveljalkaisista, kuten katkaravuista ja pohjakrusteista, matoista sekä pienistä kaloista — kampelat ovat enemmänkin ansoja käyttäviä petokaloja kuin aktiivisia metsästäjiä.
Elinkierto ja lisääntyminen
Lisääntyminen vaihtelee lajeittain ja aluelta riippuen. Useimmilla kampeloilla poikaset kuoriutuvat planktonisina kulkeutuvina poikasina, minkä jälkeen ne käyvät läpi metamorfoosin ja asettuvat pohjaan. Kutevat parvet ja kutukaudet riippuvat veden lämpötilasta ja lajista; mädin laatu voi olla pelagista tai demersaalista lajeittain vaihtelusta johtuen.
Levinneisyys ja elinympäristö
Kampelat esiintyvät yleisesti matalissa rannikko- ja selkävesissä, laguuneissa, suoalueiden yhteydessä sekä jokiensuistoissa. Ne esiintyvät monilla pohjoisilla ja lauhkeilla alueilla sekä Atlantilla että Tyynellämerellä, mutta lajeja on myös muilla merialueilla. Monet kampelat suosivat hiekka–liejupohjia, mutta lajeja löytyy myös kivikkoisilta rannoilta ja syvemmiltäkin alueilta.
Ihmisen merkitys ja uhat
Kampelat ovat monelle kalakannalle taloudellisesti tärkeitä; niitä pyydetään kaupallisesti ja virkistyskalastuksessa. Kalastusmenetelmät sisältävät esimerkiksi pohjanuotan, rysät ja verkot. Kampeloihin kohdistuvat uhat ovat muun muassa liikakalastus, elinympäristöjen muutokset, meren pilaantuminen ja ilmastonmuutoksen vaikutukset veden lämpötiloihin ja suolapitoisuuksiin. Myös jokisuistoihin kohdistuva rakentaminen voi heikentää sopivia kutu- ja poikuasuinalueita.
Lisätietoa
Kampeloiden tarkat lajiominaisuudet, levinneisyys ja ekologiset roolit vaihtelevat suuresti, joten lajikohtainen tieto antaa parhaan kuvan kunkin kampelalajin biologiasta ja suojelutilasta.
