Vapaat ohjelmistot: mitä ne ovat, historia ja GNU-liike

Tutustu vapaisiin ohjelmistoihin: niiden historiaan, GNU-liikkeeseen ja Richard Stallmanin vaikutukseen — mitä vapaus, jakaminen ja muokkaus tarkoittavat nykyaikaisessa ohjelmistokehityksessä.

Tekijä: Leandro Alegsa

Vapaat ohjelmistot ovat ohjelmistoja, joita kuka tahansa voi käyttää, jakaa ja muuttaa milloin tahansa ja mistä tahansa syystä. Tässä tapauksessa "vapaa" tarkoittaa "vapautta kunnioittavaa". Vapaiden ohjelmistojen vastakohta ovat omistusoikeudelliset ohjelmistot.

Richard Stallman aloitti vapaiden ohjelmistojen liikkeen vuonna 1984, kun hän aloitti GNU-projektin. Myöhemmin hän perusti myös Free Software Foundationin (FSF) edistämään vapaan ohjelmiston periaatteita.

Mikä tekee ohjelmistosta vapaan?

Tyypillisesti vapaan ohjelmiston määrittely perustuu käyttäjän vapauksiin. Yleisesti hyväksytyn määritelmän mukaan vapaan ohjelmiston käyttäjällä on vähintään neljä olennaista vapautta:

  • Käyttövapaus – vapaus käyttää ohjelmistoa mihin tahansa tarkoitukseen.
  • Tutkimisen ja muokkaamisen vapaus – pääsy lähdekoodiin ja mahdollisuus ymmärtää sekä muuttaa ohjelmistoa.
  • Jakamisen vapaus – mahdollisuus jakaa alkuperäinen ohjelmisto toisille.
  • Parannusten jakamisen vapaus – oikeus levittää ohjelmiston muokattuja versioita ja hyötyä yhteisön parannuksista.

Historia lyhyesti

Vapaan ohjelmiston liikkeen juuret ovat 1970–1980-luvuilla, mutta sen nykymuotoinen organisoituminen käynnistyi, kun Richard Stallman perusti GNU-projektin ja myöhemmin Free Software Foundationin. GNU-projektin tavoite oli luoda täysin vapaa Unix-tyyppinen käyttöjärjestelmä. 1990-luvulla Linus Torvalds kehitti Linux-ytimen, ja GNU-työkalut yhdistettynä Linux-ytimeen muodostivat laajasti käytetyn vapaan käyttöjärjestelmän, usein kutsuttuna GNU/Linuxiksi.

Vapaa vai avoin lähdekoodi?

Vaikka termit "vapaa ohjelmisto" ja "avoin lähdekoodi" (open source) usein päällekkäistyvät, niiden painotukset eroavat. Vapaa ohjelmisto korostaa käyttäjän vapauksia ja eettisiä sekä yhteiskunnallisia näkökohtia. Avoin lähdekoodi puolestaan keskittyy enemmän kehitysmallin ja teknisten etujen, kuten parempaan laadunvarmistukseen ja yhteistyöhön. Monet projektit luokitellaan molemmiksi, mutta keskusteluissa erot pidetään mielessä.

Lisenssit ja copyleft

Vapaan ohjelmiston oikeudet määritellään lisenssillä. Tunnettuja vapaita lisenssejä ovat esimerkiksi GNU General Public License (GPL), GNU Lesser General Public License (LGPL), MIT-, BSD- ja Apache-lisenssit. Näiden välillä on eroja:

  • Copyleft-lisenssit (esim. GPL) edellyttävät, että johdannaisteokset ja jaetut muutokset julkaistaan samalla tai yhteensopivalla lisenssillä — tarkoituksena säilyttää vapaudet tuleville käyttäjille.
  • Permissiiviset lisenssit (esim. MIT, BSD, Apache) antavat laajemmat oikeudet käyttää ja sulauttaa koodia myös suljettuihin tuotteisiin ilman pakkoa julkaista lähdekoodia.

Esimerkkejä tunnetuista vapaista ohjelmistoista

  • Linux-ydin ja monet GNU-työkalut
  • LibreOffice
  • Mozilla Firefox
  • VLC Media Player
  • Apache HTTP Server
  • MySQL ja PostgreSQL (tietokannat)

Hyödyt

  • Vapaus ja riippumattomuus: käyttäjä voi muokata ohjelmistoa omiin tarpeisiinsa.
  • Kustannustehokkuus: usein ilmaisia lisenssejä vähentävät alkuinvestointeja.
  • Turvallisuus ja läpinäkyvyys: avoin lähdekoodi mahdollistaa auditoimisen ja nopean haavoittuvuuksien korjauksen.
  • Yhteisön tuki: suuri määrä kehittäjiä, dokumentaatiota ja kolmannen osapuolen työkaluja.
  • Innovaatio ja oppiminen: lähdekoodi tarjoaa oppimismahdollisuuksia ja nopeuttaa uusien ratkaisujen syntymistä.

Haasteet ja rajoitukset

  • Ylläpito ja tuki: kaupallisen tuen puute voi vaikeuttaa käyttöönottoa joissain ympäristöissä — toisaalta monille projekteille on saatavilla maksettua tukipalvelua.
  • Yhteensopivuus ja lisenssiongelmat: eri lisenssien yhteensopivuus voi rajoittaa koodin yhdistelyä tietyissä projekteissa.
  • Käyttöliittymät ja käyttökokemus: jotkin vapaat ohjelmistot voivat vaatia enemmän teknistä osaamista verrattuna suljetun lähdekoodin kaupallisiin tuotteisiin.

Yritys- ja lakakäyttö

Vapaat ohjelmistot ovat laillisesti sallittuja kaupalliseen käyttöön, mutta yritysten on huolehdittava lisenssiehtojen noudattamisesta — esimerkiksi copyleft-lisenssit saattavat edellyttää lähdekoodin jakamista, jos ohjelmistoa muokataan ja jaetaan eteenpäin. Yritykset käyttävät vapaita ohjelmistoja usein palvelimissa, pilvipalveluissa ja sisäisissä työkaluissa, ja monilla niitä tarjoavilla projekteilla on kaupallisia tukipalveluja.

Miten osallistua ja löytää projekteja

Osallistuminen on usein helppoa: voit raportoida bugeja, ehdottaa parannuksia, kirjoittaa dokumentaatiota tai lähettää koodipatchin. Useimmat projektit ylläpitävät ohjeita kontribuoimiseen ja käyttävät versionhallintajärjestelmiä sekä keskustelufoorumeita. Lähdekoodin säilytyspaikat ja yhteisöt ovat hyviä lähtökohtia löytää kiinnostavia projekteja.

Lopuksi

Vapaat ohjelmistot tarjoavat vaihtoehdon omistusoikeudellisille ohjelmistoille, korostaen käyttäjän vapautta käyttää, muokata ja jakaa ohjelmistoja. Liikkeen historialliset juuret GNU-projektissa ja Free Software Foundationissa ovat muokanneet nykyisiä käytäntöjä ja lisenssejä. Vaikka vapaisiin ohjelmistoihin liittyy haasteita, niiden tarjoamat mahdollisuudet avoimuuteen, yhteistyöhön ja tekniseen autonomiaan tekevät niistä keskeisen osan nykyaikaista ohjelmistoekosysteemiä.

  Debianin kaltaiset järjestelmät koostuvat vapaista ohjelmistoista  Zoom
Debianin kaltaiset järjestelmät koostuvat vapaista ohjelmistoista  

Vapaat ohjelmistot ja avoin lähdekoodi

Vapaat ohjelmistot ovat hyvin samankaltaisia mutta eroavat avoimen lähdekoodin ohjelmistoista.

Ihmiset, jotka käyttävät nimeä "vapaat ohjelmistot" enemmän, sanovat käyttävänsä sitä, koska he ajattelevat, että jokaisella ihmisellä on oltava oikeus saada

  • Käyttäkää niitä asioita, joita heillä on, miten he haluavat
  • Opi, miten heidän käyttämänsä asiat toimivat, ja muuta ne hyödyllisemmiksi.
  • antaa (tai myydä) omaisuutensa hyvälle ystävälle tai naapurille tai monille ystäville ja naapureille.
  • Muuta ja korjaa asiat, jotka heillä on, ja auta muita ihmisiä tekemään samoin, jotta heidän ei tarvitse tehdä sitä itse salaa, kun joku muu on jo tehnyt sen ja voi auttaa.

Ihmiset, jotka käyttävät enemmän nimeä "avoin lähdekoodi", sanovat käyttävänsä sitä siksi, että tällaisten ohjelmistojen tekijät antavat muiden tarkastella ohjelmistoa ja muuttaa sitä, jotta muut auttaisivat tekijöitä tekemään ohjelmistosta paremman.

 

Mitä tarvitaan

Tekijän, joka haluaa tehdä tietokoneohjelmastaan vapaan, on sallittava, että ihmiset, joille hän antaa ohjelman vapaana, voivat käyttää sitä mihin tahansa tarkoitukseen ja mihin tahansa tarkoitukseen, millä tahansa tietokoneella, missä tahansa ja milloin tahansa, ilman rajoituksia. Tämä on vapaa lisenssi.

Tämä ei tarkoita sitä, että tekijän on sanottava: "Sallin sinun poistaa tiedostoja toisten ihmisten tietokoneilta kertomatta heille", mutta hän ei saa sanoa: "Kiellän sinua poistamasta tiedostoja toisten ihmisten tietokoneilta kertomatta heille". Jos tiedostojen poistaminen jonkun tietokoneelta on laitonta, se on laitonta riippumatta siitä, mitä ohjelman tekijä sanoo.

Jos se on laillista (esimerkiksi jos käyttäjä haluaa, että ohjelma poistaa hänen tiedostonsa kertomatta siitä hänelle), mutta tekijä on kieltänyt sen, ohjelmisto ei ole vapaa. Se ei ole vapaa, koska kukaan ei voi muuttaa ohjelmaa niin, että siitä tulee hyödyllinen ohjelma, joka tekee tuon, ja antaa sitä muille.

Kirjoittaja ei saa kieltää edes vaarallisia asioita, koska jos kielto ei ole hyvin, hyvin, hyvin, hyvin monimutkainen ja pitkä, sitä saatetaan käyttää väärin. Esimerkiksi räjähdysaineita voidaan käyttää sodassa, mutta niitä voidaan käyttää myös kaivostoiminnassa. Jotkut kirjoittajat haluaisivat kieltää tai jotain muuta. Jos monet kirjoittajat kieltävät monia eri asioita, niin ohjelma, joka on koottu näiden kirjoittajien ohjelmista, ei ole käyttökelpoinen.

On myös muita asioita, jotka on sallittava.

 

Ilmaiset ohjelmistot ja ilmaisohjelmat

Ilmaisen ohjelmiston sana "vapaa" tarkoittaa vapautta, ei hintaa. Ihmiset saavat myydä vapaita ohjelmistoja, mutta ohjelmiston ostaja voi muuttaa sitä tai antaa sen pois.

Englanninkielinen termi "free software" tarkoittaa ohjelmistoa, jonka voi ladata maksamatta rahaa. Joskus nämä ohjelmistot antavat ihmisille mahdollisuuden tehdä omia kopioita muille ihmisille. Tällaiset ohjelmistot eivät kuitenkaan anna ihmisten tehdä kaikkia niitä asioita, joita he voivat tehdä muille vapaille ohjelmistoille, kuten muuttaa niitä. Tässä tapauksessa "vapaa" tarkoittaa "maksutonta", "vapautta rahan maksamisesta". Jotta ero olisi selvempi, ohjelmistoja, jotka eivät maksa rahaa, kutsutaan ilmaisohjelmiksi; ne ovat lähes aina suojattuja ohjelmistoja.

 

Aiheeseen liittyvät sivut

 

Kysymyksiä ja vastauksia

Q: Mitä ovat vapaat ohjelmistot?


V: Vapaat ohjelmistot ovat ohjelmistoja, joita kuka tahansa voi käyttää, jakaa ja muuttaa milloin tahansa ja mistä tahansa syystä.

K: Mitä "vapaa" tarkoittaa vapaiden ohjelmistojen yhteydessä?


V: Vapaiden ohjelmistojen yhteydessä "vapaa" tarkoittaa vapautta kunnioittavaa, jossa käyttäjillä on vapaus ajaa, jakaa ja muuttaa ohjelmistoa.

K: Mikä on vapaiden ohjelmistojen vastakohta?


V: Vapaiden ohjelmistojen vastakohta ovat omistusoikeudelliset ohjelmistot.

K: Kuka aloitti vapaiden ohjelmistojen liikkeen ja milloin se alkoi?


V: Richard Stallman aloitti vapaiden ohjelmistojen liikkeen vuonna 1984, kun hän aloitti GNU-projektin.

K: Voitko antaa esimerkkejä vapaista ohjelmistoista?


V: Esimerkkejä vapaista ohjelmistoista ovat Linux (ydin), Blender, OpenBSD, Inkscape ja Wikipedia.

K: Voiko kuka tahansa muuttaa vapaita ohjelmistoja?


V: Kyllä, kuka tahansa voi muuttaa vapaita ohjelmistoja, kunhan noudattaa lisenssisopimuksen ehtoja.

K: Käyttääkö Wikipedia vapaita ohjelmistoja?


V: Kyllä, Wikipedia käyttää vapaita ohjelmistoja.


Etsiä
AlegsaOnline.com - 2020 / 2025 - License CC3