Richard Stallman (s. 16. maaliskuuta 1953) on vapaiden ohjelmistojen liikkeen, GNU-projektin ja Free Software Foundationin perustaja. Hän on myös kuuluisa hakkeri. Hän loi GNU Emacsin, GNU C-kääntäjän ja GNU Debuggerin. Hän on yksi käytetyimmän vapaan ohjelmiston lisenssin GNU General Public License (GNU GPL tai GPL) tärkeimmistä tekijöistä, joka on uraauurtava copyleft-käsite.
1990-luvun puolivälistä lähtien hän on viettänyt suurimman osan ajastaan poliittisena kampanjoijana puhuen vapaista ohjelmistoista ja kampanjoidessaan omistusoikeudellisia ohjelmistoja, ohjelmisto-ideapatentteja ja tekijänoikeuslainsäädännön laajennuksia vastaan. Se aika, jonka hän yhä käyttää ohjelmointiin, kuluu GNU Emacsin parissa. Tällä hetkellä hän saa tukea erilaisista apurahoista ja ylläpitää vaatimatonta elintasoa.
GNU-projekti ja keskeiset ohjelmistot
Stallman käynnisti GNU-projektin vuonna 1983 tavoitteenaan luoda kokonaan vapaa Unix-tyyppinen käyttöjärjestelmä. GNU-projektin kautta kehitettiin useita keskeisiä työkaluja ja ohjelmia, jotka ovat olleet keskeisiä vapaan ohjelmiston ekosysteemissä:
- GNU Emacs — laajasti muokattava tekstieditori, jonka kehitystä Stallman on johtanut.
- GCC (GNU Compiler Collection) — monialustainen kääntäjä, joka teki vapaiden työkalujen käytöstä laajasti mahdollista.
- GDB (GNU Debugger) — yleinen virheenkorjaustyökalu.
Kun Linux-ytimen ympärille muodostui täysimittaisia jakeluja, yhdistelmästä alettiin usein käyttää termiä GNU/Linux, korostaen GNU-työkalujen merkitystä käyttöjärjestelmän kokonaisuudessa.
Vapauden periaatteet ja GNU GPL
Stallman määritteli vapaiden ohjelmistojen periaatteet ja niiden neljä perusvapautta, jotka ohjaavat Free Software Foundationin toimintaa:
- vapaus käyttää ohjelmaa mihin tahansa tarkoitukseen,
- vapaus tutkia, miten ohjelma toimii, ja muuttaa sitä (lähdekoodin saatavuus),
- vapaus jakaa kopioita eteenpäin kaikille halukkaille,
- vapaus parantaa ohjelmaa ja julkaista parannellut versiot yhteisölle.
GNU General Public License (GPL) on Stallmanin ja FSF:n kehittämä lisenssi, joka toteuttaa copyleft-ajatuksen: johdannaisteokset on lisensoitu samalla vapaudella kuin alkuperäinen teos, mikä estää ohjelman muuttamisen takaisin ei-vapaaksi kaupalliseksi ohjelmistoksi. GPL on vaikuttanut merkittävästi siihen, miten avoimen lähdekoodin ja vapaan ohjelmiston yhteisöt ovat kehittyneet.
Kampanjointi, kirjoitukset ja puheenvuorot
Stallman on kirjoittanut ja puhunut laajasti vapaiden ohjelmistojen filosofiasta. Yksi tunnetuimmista teksteistä on The GNU Manifesto (1985), jossa hän perustelee GNU-projektin ja vapaiden ohjelmistojen tarpeen yhteiskunnallisesta näkökulmasta. Myöhemmin koottuja kirjoituksia löytyy mm. kirjasta Free Software, Free Society: Selected Essays of Richard M. Stallman.
Vaikutus ja tunnustukset
Stallmanin vaikutus näkyy laajasti: hänen työnsä on mahdollistanut koko joukon vapaasti ja laajasti käytettyjä ohjelmistoja ja työkaluja sekä muokannut keskustelua ohjelmistojen oikeuksista ja käyttäjien vapaudesta. Hän on saanut tunnustusta ja palkintoja työstään vapaiden ohjelmistojen edistämiseksi.
Kiistat ja julkinen asema
Stallman on ollut sekä ihaillun että kiistanalaisen hahmon roolissa. Hänen suorapuheinen tyyli ja joistakin aiheista esittämät kannat ovat herättäneet voimakkaita reaktioita. Vuonna 2019 hän erosi Free Software Foundationin hallituksesta ja Massachusetts Institute of Technologyn (MIT) tehtävistä kritiikin seurauksena. Myöhemmin hänen liittymisensä takaisin FSF:n hallitukseen vuonna 2021 aiheutti laajaa keskustelua ja johti uudelleen eroamiseen.
Nykytoiminta ja elämäntapa
Stallman jatkaa yhä aktiivista kampanjointia vapauden puolesta ohjelmistoissa: hän kirjoittaa, pitää puheita ja osallistuu keskusteluihin vapaiden ohjelmistojen, tekijänoikeuksien ja ohjelmistoihin kohdistuvien patenttien vastustamisesta. Ohjelmointia hän käyttää edelleen muun muassa GNU Emacsin kehittämiseen. Hänen elämäntapansa on vaatimaton, ja hän saa tukea eri apurahoista ja lahjoituksista.
Perintö
Richard Stallmanin perintö on sekä tekninen että eettinen: hän loi työkaluja ja lisenssejä, jotka mahdollistavat ohjelmistojen käytön, jakamisen ja muokkaamisen vapaasti, ja hän nosti keskusteluun ohjelmistojen käyttäjien oikeudet. Riippumatta kiistoista, hänen työnsä on ollut keskeinen tekijä modernin avoimen lähdekoodin ja vapaiden ohjelmistojen liikkeen synnyssä ja leviämisessä.
