Garuda Indonesia lento 152 — Medanin 1997-onnettomuus, 234 kuollutta

Garuda Indonesia lento 152 — Medanin 1997-onnettomuus: syyskuun 26. 1997 Sumatralla tapahtunut onnettomuus, 234 kuollutta. Tutustu tapahtumiin, tutkintaan ja muistoihin.

Tekijä: Leandro Alegsa

Garuda Indonesian lento 152 oli Indonesian kotimaan reittilento Soekarno-Hattan kansainväliseltä lentoasemalta Jakartasta Polonian kansainväliselle lentoasemalle Medaniin, Pohjois-Sumatraan. Lennolla käytettiin Airbus A300B4 -konetta, jonka rekisteritunnus oli PK-GAI, ja sitä liikennöi Garuda Indonesia. Koneessa oli matkustajia ja miehistöä yhteensä 234 henkilöä.

Tapahtumat

Syyskuun 26. päivänä 1997 lento 152, jota ohjasi kapteeni Hance Rahmowiyogo, syöksyi vuoristoiseen metsään noin 48 kilometrin päässä Medanista. Alueella vallinnut laaja metsäpaloista ja maankuivauksesta johtunut sumu ja savusumu heikensivät näkyvyyttä huomattavasti. Onnettomuus tapahtui kaakkois-aasialaisen vuoden 1997 savusumun aikana, jolloin näkyvyys ja sääolosuhteet olivat poikkeuksellisen huonot.

Kone osui maastoon rotkossa lähellä Buah Nabarin kylää Sibolangitin alueella Medanin eteläpuolella. Onnettomuuspaikan maasto oli jyrkkää ja metsäistä, mikä hankaloitti pelastus- ja tiedonkeruutoimia. Kaikki koneessa olleet 234 ihmistä menehtyivät onnettomuudessa; ei ollut selviytyjiä. Kapteeni Rahmowiyogolla, joka oli 42-vuotias, oli yli 20 vuoden kokemus Garuda Indonesian palveluksessa ja yli 12 000 lentotuntia.

Onnettomuuden syyt ja tutkinta

Indonesialaiset viranomaiset käynnistivät laajan tutkinnan onnettomuuden syistä. Tutkinnassa kerättiin muun muassa lento- ja ääninauhoitteet (FDR ja CVR), tutkittiin lennonvalvontatiedot sekä onnettomuuspaikan todisteet. Tutkinnan tulokset osoittivat, että kyseessä oli kontrolloitu törmäys maastoon (CFIT, controlled flight into terrain): lentokone oli hallinnassa mutta törmäsi maastoon, koska miehistön tilannekuva maastosta oli puutteellinen ja lähestymisen valvonta epäonnistui huonoissa näkyvyysolosuhteissa.

Tutkinnassa kiinnitettiin huomiota erityisesti seuraaviin tekijöihin:

  • Erinomattain huono näkyvyys savusumun takia, joka vaikeutti visuaalista lähestymistä.
  • Kommunikaatio- ja koordinaatio-ongelmat lennonjohtoon nähden; tutkijat havaitsivat epäselvyyksiä radioviestinnässä ja mahdollisia väärinymmärryksiä lähestymiskorkeuksista ja ohjeista.
  • Miehistön tilannekuvan heikkeneminen ja lähestymismenettelyjen noudattamatta jättäminen tai epäselvä soveltaminen vaikeissa olosuhteissa.
  • Varoitusjärjestelmät kuten maastonlähestymisvaroitin (GPWS) ja niiden käytön tai reagoinnin rooli tutkittiin osana tapahtumaketjua.

Tutkijat suosittelivat lukuisia toimenpiteitä turvallisuuden parantamiseksi, muun muassa lennonjohtohenkilöstön koulutuksen ja radioviestinnän standardien parantamista, selkeämpiä lähestymismääräyksiä ja -menettelyjä huonoissa näkyvyysolosuhteissa sekä koneiden varoitus- ja navigointijärjestelmien päivittämistä (mm. TAWS/GPWS-järjestelmät). Lisäksi nostettiin esille miehistön resurssienhallinnan (CRM) ja standardoitujen lähestymisproseduurien merkitys.

Jälkiseuraukset

Garuda Indonesian lento 152 on edelleen Indonesian historian kuolettavin yksittäisen lentokoneen onnettomuus ja vuoden 1997 pahin lento-onnettomuus. Onnettomuus nosti esiin laajemmin koko alueen ilmansaasteiden vaikutuksen siviili-ilmailun turvallisuuteen ja korosti tarvetta parantaa sekä lennonjohtopalveluita että lentoyhtiöiden toimintaohjeita huonoissa sääolosuhteissa.

Onnettomuuden seurauksena sekä kansalliset että kansainväliset toimijat kiinnittivät huomiota prosessien, koulutuksen ja teknologian kehittämiseen, jotta vastaavat tapaukset voitaisiin välttää tulevaisuudessa. Paikalliseen yhteisöön ja uhrien omaisiin kohdistui pitkäaikaisia vaikutuksia, ja tapahtuma muistuttaa edelleen ilmailun turvallisuuden merkityksestä ja ihmisten haavoittuvuudesta luonnon ja inhimillisten tekijöiden yhdistyessä.

Kysymyksiä ja vastauksia

Kysymys: Mikä oli Garuda Indonesian lennon 152 lennon numero ja reitti?


A: Garuda Indonesian lento 152 oli Indonesian kotimaan reittilento Soekarno-Hattan kansainväliseltä lentoasemalta Jakartasta Polonian kansainväliselle lentoasemalle Medaniin, Pohjois-Sumatraan.

Kysymys: Minkä tyyppistä lentokonetta lennolla 152 käytettiin?


V: Lennolla 152 käytettiin Garuda Indonesian liikennöimää Airbus A300B4 -lentokonetta, joka oli rekisteröity PK-GAI.

K: Mikä aiheutti huonon näkyvyyden lennon aikana?


V: Huono näkyvyys lennon 152 aikana johtui Kaakkois-Aasian vuoden 1997 sumusta.

K: Kuinka monta ihmistä kuoli lennon 152 onnettomuudessa?


V: Kaikki 234 matkustajaa ja miehistön jäsentä kuolivat lennon 152 onnettomuudessa.

K: Kuka oli lennon 152 lentäjä?


V: Hance Rahmowiyogo oli lennon 152 lentäjä.

K: Kuinka paljon lentokokemusta Rahmowiyogolla oli?


V: Rahmowiyogolla oli yli 20 vuoden lentokokemus Garuda Indonesiassa ja yli 12 000 lentotuntia.

K: Mikä on lennon 152 merkitys Indonesian ilmailuhistoriassa?


V: Lento 152 on edelleen Indonesian kuolettavin yksittäisen lentokoneen onnettomuus ja vuoden 1997 kuolettavin lento-onnettomuus.


Etsiä
AlegsaOnline.com - 2020 / 2025 - License CC3