Indonesia on maa Kaakkois-Aasiassa ja Oseaniassa. Se on osa Malesian saaria ja sijaitsee Malaynsaariston sydämessä. Indonesiaan kuuluu noin 17 000–18 000 saarta; niiden tarkka luku vaihtelee riippuen siitä, miten saaret lasketaan. Noin 6 000 saarella asuu ihmisiä. Indonesian tärkeimmät saaret ovat Jaava, Bali, Borneo, Sulawesi ja Sumatra. Indonesian pääkaupunki on Jaavalla sijaitseva Jakarta. Presidentti on nyt Joko Widodo. Nykyaikainen Indonesia alkoi 17. elokuuta 1945, kun Ir. Soekarno luki Indonesian itsenäisyysjulistuksen. Itsensä julistamisen jälkeen seurasi taistelu hollantilaisia vastaan, ja itsenäisyys tuli kansainvälisesti tunnustetuksi vuosien 1945–1949 aikana. Indonesian itsenäisyyspäivää vietetään kansallisena juhlapäivänä 17. elokuuta.
Maantiede ja ilmasto
Indonesia on pinta-alaltaan noin 1,9 miljoonaa neliökilometriä, eli se on pinta-alaltaan suunnilleen saman kokoinen kuin monet suuret valtiot. Maasto vaihtelee rehevistä sademetsistä tuliperäisiin vuoristoihin ja rannikkotasankoihin. Indonesia sijaitsee Tyynenmeren tulivyöhykealueella (Ring of Fire), minkä vuoksi maassa on paljon rikkonaisuuslinjoja, aktiivisia tulivuoria ja maanjäristyksiä. Tulivuoritoiminta on voimakasta ja Indonesian tulivuoret ovat maailman aktiivisimpien joukossa; esimerkiksi menneisyydessä tapahtuneet purkaukset kuten Tambora ja Krakatoa ovat vaikuttaneet maailman sääolosuhteisiin. Sademetsävyöhykkeet saavat runsaasti sadetta, mutta ilmasto vaihtelee myös kuivan kauden ja sadekauden mukaan eri alueilla.
Väestö ja kielet
Indonesia on yksi maailman väkirikkaimmista maista: väkimäärä oli noin 275 miljoonaa (vuoden 2023 arvio). Puolet väestöstä asuu Jaavalla; Jaavan asukastiheys on erittäin suuri, noin 1 100 asukasta neliökilometrillä, mikä tekee siitä yhden maailman tiheimmin asutuista suurilla saarista. Miesten ja naisten lukumäärä on usein suunnilleen tasaantunut, mutta alueelliset erot ovat suuria.
Indonesian virallinen kieli on Bahasa Indonesia, mutta eri puolilla Indonesiaa puhutaan yhteensä yli 700 kieltä (usein mainitaan noin 700–750). Monet näistä kielistä ovat paikallisia heimojen kieliä, ja yleisimpiä alueellisia kieliä ovat muun muassa jaavanin, balinin ja sundanin kielet. Bahasa Indonesia toimii kansallisena lingua francana, joka yhdistää eri kieli- ja kulttuuriryhmiä ja on tärkeä koulutuksen ja hallinnon kieli.
Uskonto ja yhteiskunta
Suurin osa Indonesian asukkaista noudattaa islamia, ja Indonesia on maailman suurimman muslimiväestön kotimaa. Vaikka enemmistö on muslimeja, Indonesia ei ole lain mukaan islamilainen valtio; maan virallinen periaate on Pancasila, joka korostaa uskonnonvapautta ja moniarvoisuutta. Muita maassa harjoitettuja uskontoja ovat kristinusko (protestanttinen ja roomalaiskatolinen), hindulaisuus (erityisesti Balilla), buddhalaisuus sekä paikalliset perinteiset uskomusjärjestelmät. Uskonnollinen ja etninen monimuotoisuus heijastuu myös paikallisessa kulttuurissa, taiteessa ja juhlapäivissä.
Luonto, biodiversiteetti ja ympäristöhaasteet
Indonesia on biologisesti erittäin monimuotoinen: sen metsät ovat koti lukuisille uhanalaisille lajeille, kuten orankeille, sumatran- ja javanintiikereille sekä sarvikuonolle. Maan meri- ja koralliriutat, kuten Raja Ampat -alue, kuuluvat maailman rikkaimpiin. Samalla Indonesia kohtaa vakavia ympäristöhaasteita: metsien hakkuut ja palot (erityisesti turvemailla), soiden kuivaaminen, salametsästys ja habitatin pirstoutuminen uhkaavat lajien säilymistä. Ilmastonmuutoksen vaikutukset, merenpinnan nousu ja sään ääri-ilmiöt ovat myös kasvavia huolenaiheita.
Luonnonkatastrofit
Maantieteellisen sijainnin vuoksi Indonesia on altis maanjäristyksille ja tsunameille. Tunnettu esimerkki on vuosien 2004 lopulla tapahtunut voimakas maanjäristys ja sitä seurannut tsunamiaalto, joka aiheutti laajaa tuhoa erityisesti Sumatran pohjoisosissa (Aceh). Tulivuorenpurkaukset voivat myös aiheuttaa laajamittaisia seurauksia, kuten tuhkaa ja ilmastovaikutuksia.
Talous ja elinkeinot
Indonesia on Kaakkois-Aasian merkittävimpiä talouksia. Talouden peruspilareita ovat maatalous (erityisesti riisi ja öljypalmu), kaivannaisteollisuus (kivihiili, mineraalit, öljy ja kaasu), metsätalous, valmistusteollisuus sekä palvelut ja matkailu. Bali on maailmanlaajuisesti tunnettu matkailukohde ja merkittävä tulonlähde. Samalla talouskasvu, infrastruktuurin kehittäminen ja alueelliset erot taloudellisessa kehityksessä ovat jatkuvia haasteita.
Hallinto ja alueet
Indonesia on monitasoinen valtiollinen kokonaisuus, joka jakautuu administratiivisesti provinssien, alueiden ja kuntien tasoihin. Joillakin alueilla on erityisasema, kuten Aceh (shariaa soveltavia paikallisia käytäntöjä on osittain), Daerah Khusus Ibukota Jakarta sekä Daerah Istimewa Yogyakarta. Alueelliset uudelleenjärjestelyt ja hallinnolliset muutokset ovat osa maan kehitystä ja paikallisen itsehallinnon laajentamista.
Kulttuuri ja matkailu
Indonesian kulttuuri on rikas sekoitus paikallisia perinteitä, hindulais-buddhalaista perintöä, islamilaista vaikutusta ja kolonialismin jälkiä. Taide, musiikki, tanssi, käsityöt ja ruokakulttuuri vaihtelevat voimakkaasti alueittain. Matkailijoita vetävät tutustumiskohteet kuten Balin saari, historialliset temppelit (esim. Borobudur ja Prambanan Jaavalla), luonnonnähtävyydet kuten Komodon kansallispuisto sekä koralliriutat ja sukellusalueet Papua-alueella.
Yhteenveto
Indonesia on laaja ja monimuotoinen saarivaltio, jossa yhdistyvät runsas luonnonvara- ja lajikirjo, vahvat paikalliset kulttuurit sekä nopeasti kehittyvä talous. Samalla maa kohtaa suuria haasteita liittyen ympäristön suojeluun, luonnonkatastrofeihin, alueelliseen kehitykseen ja sosiaaliseen tasa-arvoon. Bahasa Indonesia toimii yhdistävänä voimavarana monien kielten ja etnisten ryhmien keskellä, ja maan historialliset sekä nykyaikaiset tapahtumat muovaavat sen asemaa sekä Kaakkois-Aasiassa että maailmalla.
