Indonesia – Kaakkois-Aasian saarivaltio: faktat, historia, väestö ja kielet
Indonesia — Kaakkois-Aasian saarivaltio: 18 108 saarta, rikas historia, noin 240 milj. asukasta, 737 kieltä, aktiiviset tulivuoret ja monikulttuurisuus. Tutustu faktoihin ja karttoihin.
Indonesia on maa Kaakkois-Aasiassa ja Oseaniassa. Se on osa Malesian saaria ja sijaitsee Malaynsaariston sydämessä. Indonesiaan kuuluu noin 17 000–18 000 saarta; niiden tarkka luku vaihtelee riippuen siitä, miten saaret lasketaan. Noin 6 000 saarella asuu ihmisiä. Indonesian tärkeimmät saaret ovat Jaava, Bali, Borneo, Sulawesi ja Sumatra. Indonesian pääkaupunki on Jaavalla sijaitseva Jakarta. Presidentti on nyt Joko Widodo. Nykyaikainen Indonesia alkoi 17. elokuuta 1945, kun Ir. Soekarno luki Indonesian itsenäisyysjulistuksen. Itsensä julistamisen jälkeen seurasi taistelu hollantilaisia vastaan, ja itsenäisyys tuli kansainvälisesti tunnustetuksi vuosien 1945–1949 aikana. Indonesian itsenäisyyspäivää vietetään kansallisena juhlapäivänä 17. elokuuta.
Maantiede ja ilmasto
Indonesia on pinta-alaltaan noin 1,9 miljoonaa neliökilometriä, eli se on pinta-alaltaan suunnilleen saman kokoinen kuin monet suuret valtiot. Maasto vaihtelee rehevistä sademetsistä tuliperäisiin vuoristoihin ja rannikkotasankoihin. Indonesia sijaitsee Tyynenmeren tulivyöhykealueella (Ring of Fire), minkä vuoksi maassa on paljon rikkonaisuuslinjoja, aktiivisia tulivuoria ja maanjäristyksiä. Tulivuoritoiminta on voimakasta ja Indonesian tulivuoret ovat maailman aktiivisimpien joukossa; esimerkiksi menneisyydessä tapahtuneet purkaukset kuten Tambora ja Krakatoa ovat vaikuttaneet maailman sääolosuhteisiin. Sademetsävyöhykkeet saavat runsaasti sadetta, mutta ilmasto vaihtelee myös kuivan kauden ja sadekauden mukaan eri alueilla.
Väestö ja kielet
Indonesia on yksi maailman väkirikkaimmista maista: väkimäärä oli noin 275 miljoonaa (vuoden 2023 arvio). Puolet väestöstä asuu Jaavalla; Jaavan asukastiheys on erittäin suuri, noin 1 100 asukasta neliökilometrillä, mikä tekee siitä yhden maailman tiheimmin asutuista suurilla saarista. Miesten ja naisten lukumäärä on usein suunnilleen tasaantunut, mutta alueelliset erot ovat suuria.
Indonesian virallinen kieli on Bahasa Indonesia, mutta eri puolilla Indonesiaa puhutaan yhteensä yli 700 kieltä (usein mainitaan noin 700–750). Monet näistä kielistä ovat paikallisia heimojen kieliä, ja yleisimpiä alueellisia kieliä ovat muun muassa jaavanin, balinin ja sundanin kielet. Bahasa Indonesia toimii kansallisena lingua francana, joka yhdistää eri kieli- ja kulttuuriryhmiä ja on tärkeä koulutuksen ja hallinnon kieli.
Uskonto ja yhteiskunta
Suurin osa Indonesian asukkaista noudattaa islamia, ja Indonesia on maailman suurimman muslimiväestön kotimaa. Vaikka enemmistö on muslimeja, Indonesia ei ole lain mukaan islamilainen valtio; maan virallinen periaate on Pancasila, joka korostaa uskonnonvapautta ja moniarvoisuutta. Muita maassa harjoitettuja uskontoja ovat kristinusko (protestanttinen ja roomalaiskatolinen), hindulaisuus (erityisesti Balilla), buddhalaisuus sekä paikalliset perinteiset uskomusjärjestelmät. Uskonnollinen ja etninen monimuotoisuus heijastuu myös paikallisessa kulttuurissa, taiteessa ja juhlapäivissä.
Luonto, biodiversiteetti ja ympäristöhaasteet
Indonesia on biologisesti erittäin monimuotoinen: sen metsät ovat koti lukuisille uhanalaisille lajeille, kuten orankeille, sumatran- ja javanintiikereille sekä sarvikuonolle. Maan meri- ja koralliriutat, kuten Raja Ampat -alue, kuuluvat maailman rikkaimpiin. Samalla Indonesia kohtaa vakavia ympäristöhaasteita: metsien hakkuut ja palot (erityisesti turvemailla), soiden kuivaaminen, salametsästys ja habitatin pirstoutuminen uhkaavat lajien säilymistä. Ilmastonmuutoksen vaikutukset, merenpinnan nousu ja sään ääri-ilmiöt ovat myös kasvavia huolenaiheita.
Luonnonkatastrofit
Maantieteellisen sijainnin vuoksi Indonesia on altis maanjäristyksille ja tsunameille. Tunnettu esimerkki on vuosien 2004 lopulla tapahtunut voimakas maanjäristys ja sitä seurannut tsunamiaalto, joka aiheutti laajaa tuhoa erityisesti Sumatran pohjoisosissa (Aceh). Tulivuorenpurkaukset voivat myös aiheuttaa laajamittaisia seurauksia, kuten tuhkaa ja ilmastovaikutuksia.
Talous ja elinkeinot
Indonesia on Kaakkois-Aasian merkittävimpiä talouksia. Talouden peruspilareita ovat maatalous (erityisesti riisi ja öljypalmu), kaivannaisteollisuus (kivihiili, mineraalit, öljy ja kaasu), metsätalous, valmistusteollisuus sekä palvelut ja matkailu. Bali on maailmanlaajuisesti tunnettu matkailukohde ja merkittävä tulonlähde. Samalla talouskasvu, infrastruktuurin kehittäminen ja alueelliset erot taloudellisessa kehityksessä ovat jatkuvia haasteita.
Hallinto ja alueet
Indonesia on monitasoinen valtiollinen kokonaisuus, joka jakautuu administratiivisesti provinssien, alueiden ja kuntien tasoihin. Joillakin alueilla on erityisasema, kuten Aceh (shariaa soveltavia paikallisia käytäntöjä on osittain), Daerah Khusus Ibukota Jakarta sekä Daerah Istimewa Yogyakarta. Alueelliset uudelleenjärjestelyt ja hallinnolliset muutokset ovat osa maan kehitystä ja paikallisen itsehallinnon laajentamista.
Kulttuuri ja matkailu
Indonesian kulttuuri on rikas sekoitus paikallisia perinteitä, hindulais-buddhalaista perintöä, islamilaista vaikutusta ja kolonialismin jälkiä. Taide, musiikki, tanssi, käsityöt ja ruokakulttuuri vaihtelevat voimakkaasti alueittain. Matkailijoita vetävät tutustumiskohteet kuten Balin saari, historialliset temppelit (esim. Borobudur ja Prambanan Jaavalla), luonnonnähtävyydet kuten Komodon kansallispuisto sekä koralliriutat ja sukellusalueet Papua-alueella.
Yhteenveto
Indonesia on laaja ja monimuotoinen saarivaltio, jossa yhdistyvät runsas luonnonvara- ja lajikirjo, vahvat paikalliset kulttuurit sekä nopeasti kehittyvä talous. Samalla maa kohtaa suuria haasteita liittyen ympäristön suojeluun, luonnonkatastrofeihin, alueelliseen kehitykseen ja sosiaaliseen tasa-arvoon. Bahasa Indonesia toimii yhdistävänä voimavarana monien kielten ja etnisten ryhmien keskellä, ja maan historialliset sekä nykyaikaiset tapahtumat muovaavat sen asemaa sekä Kaakkois-Aasiassa että maailmalla.
Historia
Ennen toista maailmansotaa
Indonesialla on kirjoitettu historia jo 7. vuosisadalta lähtien. Ennen hollantilaisten siirtomaavallan tuloa vuonna 1596 Indonesia koostui monista kuningaskunnista, jotka taistelivat jatkuvasti toisiaan vastaan. Alankomaat hallitsi Indonesiaa 1600-luvulta toiseen maailmansotaan asti. Maata kutsuttiin tuolloin nimellä Alankomaiden Itä-Intia.
Toisen maailmansodan aikana japanilaiset ajoivat hollantilaiset pois ja ottivat Indonesian haltuunsa. Japanin antauduttua sodassa Indonesia julistautui itsenäiseksi 17. elokuuta 1945. Julistuksen luki Ir. Soekarno Jakartassa. Soekarnosta tuli myöhemmin Indonesian ensimmäinen presidentti.
Brittiläiset joukot saapuivat Indonesiaan palauttamaan rauhan ja pelastamaan japanilaisten vankeina olleita eurooppalaisia. Brittijoukkojen tehtävänä oli myös kuljettaa kotiin 300 000 japanilaista sotilasta. Indonesian tasavaltalaiset taistelivat brittijoukkoja vastaan, koska odotettiin, että britit antaisivat Indonesian takaisin hollantilaisille. Indonesian tasavaltalaiset tappoivat monia japanilaisvankeja, ennen kuin heidät voitiin lähettää kotiin. He alkoivat myös tappaa vähemmistöryhmiin kuuluvia ihmisiä, jotka saattoivat olla uutta tasavaltaa vastaan. Monia eurooppalaisia ja indonesialaisia eurooppalaisia ihmisiä tapettiin. Monet kiinalaiset liikemiehet ja muut vähemmistöryhmät tapettiin tai tehtiin kodittomiksi. Jaavalla oli useita tuhansia kodittomia ihmisiä.
Vuonna 1946 hollantilaiset tulivat takaisin. Kun britit lähtivät vuonna 1947, Indonesiassa oli 55 000 hollantilaista sotilasta. Alankomaiden toimintaa kutsuttiin nimellä "Operatie Product" tai "Politionele Acties". Indonesian tasavaltalaiset taistelivat hollantilaisia vastaan vuoteen 1949 asti. Indonesian tasavaltalaiset olivat kuitenkin huonosti organisoituja ja taistelivat usein keskenään. Kun hollantilaiset pakottivat tasavaltalaissotilaat pois eri alueilta, he siirsivät lisää joukkoja, kunnes hollantilaisia joukkoja oli 100 000. Hollantilaiset kieltäytyivät tottelemasta YK:ta, joka käski heidän lopettaa taistelut Indonesiassa. Yhdysvallat järjesti tapaamisia hollantilaisten ja indonesialaisten johtajien välillä. Alankomaalaiset suostuivat lopulta tunnustamaan Indonesian itsenäisyyden marraskuussa 1949.
Taistelujen ja huonon organisaation vuoksi kesti kauan ennen kuin maa rauhoittui ja talous parani. Monet indonesialaiset sotilaat olivat kuolleet, 45 000-100 000. Myös hyvin suuri määrä siviilejä, indonesialaisia, eurooppalaisia ja kiinalaisia, oli kuollut, ehkä jopa 200 000.
Indonesia
Maakunnat
Indonesiassa on 34 maakuntaa. Viidellä niistä on erityisasema. Kullakin maakunnalla on oma lainsäädäntöelin ja kuvernööri. Maakunnat on jaettu maakuntiin (kabupaten) ja kaupunkeihin (kota). Nämä jaetaan edelleen piirikuntiin (kecamatan) ja taas kyläryhmiin (desa tai kelurahan).
Indonesian maakunnat ja niiden pääkaupungit - alueittain
(indonesialainen nimi suluissa, jos se eroaa englanninkielisestä)
* ovat maakuntia, joilla on erityisasema
.
| Sumatra
Java
| Kalimantan
Sulawesi
Maluku-saaret
Länsi-Uusi-Guinea
|
Indonesian maakunnat
Ihmiset ja kulttuuri
Indonesiassa asuu ihmisiä monista eri kulttuuriryhmistä, sillä maassa on yli 700 etnistä ryhmää. Siihen kuuluvat intialaiset, kiinalaiset, arabit, malaijit ja eurooppalaiset. Javanhaukkakotka on Indonesian kansallislintu.
Albumi
· 
Indonesian kansallismuseo Jakartan keskustassa
· 
Kansallinen muistomerkki
· 
Wisma 46, Indonesian korkein toimistorakennus, Jakartan pilvenpiirtäjän keskellä.
· 
Jalan Thamrin, Jakartan keskustan pääkatu.
· 
Juna Gambirin asemalla Jakartan keskusta-alueella
· 
Bung Karno -stadionille mahtuu yli 80 000 katsojaa.
· 
Indonesian kartta
· 
Indonesian maakunnat
· 
Malioboro, Yogyakartan kaupungin kuuluisin katu.
· 
Trans Jogja Bus. Bussin pikavuoroliikennejärjestelmä Yogyakartan kaupungissa.
· 
Valikoima indonesialaisia ruokia, kuten Soto Ayam (kanakeitto), sate kerang (äyriäiskebab), telor pindang (säilöttyjä kananmunia), perkedel (friteerattuja kananmunia) ja es teh manis (makeaa jääteetä).
· 
Indonesian armeijan jalkaväkimies, joka osallistuu YK:n maailmanlaajuiseen rauhanturvaoperaatioaloitteeseen.
· 
Pindad Panser "Anoa" esiteltiin Indo Defense and Aerospace Expo 2008 -messuilla.
· 
AURI:n B-25 Mitchell -pommikoneet 1950-luvulla
· 
Javalainen insinööri sulkee yhden hollantilaisen Buffalon tykistöluukusta, tammikuu 1942.
· 
GE U20C Indonesiassa, #CC201-05
· 
GE U20C "Full-Width Cabin" Indonesiassa, #CC203-22
· 
GE U20C-veturi, täysin tietokoneohjattu veturi Indonesiassa, #CC204-06.
Kysymyksiä ja vastauksia
Q: Mikä on Indonesian pääkaupunki?
V: Indonesian pääkaupunki on Jakarta, joka sijaitsee Jaavan saarella.
K: Milloin nykyaikainen Indonesia alkoi?
V: Moderni Indonesia alkoi 17. elokuuta 1945.
Q: Kuinka monta saarta Indonesiassa on?
V: Indonesiassa on 18 108 saarta.
K: Mitkä ovat Indonesian tärkeitä saaria?
V: Joitakin Indonesian tärkeitä saaria ovat Java, Bali, Kalimantan, Sulawesi ja Sumatra.
K: Kuinka monta ihmistä asuu Indonesiassa?
V: Vuoden 2004 arvioiden mukaan Indonesiassa asuu 238 452 952 ihmistä.
K: Mitä kieliä Indonesiassa puhutaan?
V: Indonesian virallinen kansalliskieli on bahasa indonesia, mutta koko maassa puhutaan myös 749 äidinkieltä. Yleisesti käytettyjä äidinkieliä ovat jaavanin, balinin ja sundanin kielet.
K: Mitä uskontoja indonesialaiset noudattavat?
V: Suurin osa indonesialaisista noudattaa islamia, mutta muita uskontoja ovat kristinusko (protestanismi ja katolilaisuus), hindulaisuus, buddhalaisuus ja konfutselaisuus.
Etsiä