Glasnost
Glasnost (venäjäksi гла́сность) oli politiikka, joka vaati Neuvostoliiton hallintoelinten ja toimintojen avoimuuden lisäämistä. Sen otti käyttöön Mihail Gorbatshov 1980-luvun jälkipuoliskolla. Glasnost yhdistetään usein perestroikaan (rakenneuudistus), joka on toinen Gorbatshovin samaan aikaan käynnistämä uudistus. Sanaa "glasnost" on käytetty venäjänkielessä ainakin 1700-luvun lopulta lähtien.
Gorbatshov käytti sanaa usein politiikasta, jonka hän uskoi vähentävän korruptiota huipulla ja hillitsevän keskuskomitean vallan väärinkäyttöä. Venäläinen ihmisoikeusaktivisti ja toisinajattelija Ljudmila Aleksejeva selitti glasnostia sanaksi, joka "oli ollut venäjän kielessä vuosisatoja. Se oli sanakirjoissa ja lakikirjoissa niin kauan kuin sanakirjoja ja lakikirjoja on ollut olemassa. Se oli tavallinen, ahkera, epämääräinen sana, jota käytettiin viittaamaan prosessiin, mihin tahansa hallintoon liittyvään oikeusprosessiin, joka toteutettiin avoimesti".
Glasnostilla voidaan viitata myös Neuvostoliiton historian tiettyyn ajanjaksoon 1980-luvulla, jolloin sensuuria vähennettiin ja tiedonvälityksen vapaus lisääntyi.
Kysymyksiä ja vastauksia
Q: Mikä oli Glasnost?
V: Glasnost oli Mihail Gorbatshovin 1980-luvun jälkipuoliskolla käyttöön ottama politiikka, jossa vaadittiin Neuvostoliiton valtion laitosten ja toimintojen avoimuuden lisäämistä.
Q: Mikä oli Glasnostin tarkoitus?
V: Glasnostin tarkoituksena oli vähentää korruptiota huipulla ja hillitä Neuvostoliiton keskuskomitean vallan väärinkäyttöä.
K: Mitä on perestroika?
V: Perestroika oli Mihail Gorbatshovin Neuvostoliitossa samaan aikaan Glasnostin kanssa käynnistämä rakenneuudistus.
K: Voitteko selittää sanan "glasnost" merkityksen?
V: Sanaa "glasnost" on käytetty venäläisissä sanakirjoissa ja lakikirjoissa vuosisatojen ajan viittaamaan prosessiin, mihin tahansa oikeudelliseen tai hallinnolliseen prosessiin, joka toteutetaan avoimesti. Se on tavallinen, ahkera, epämääräinen sana.
K: Milloin oli erityinen Glasnostin aika Neuvostoliitossa?
V: Glasnostin erityinen ajanjakso Neuvostoliiton historiassa oli 1980-luvulla, jolloin sensuuria oli vähemmän ja tiedonvälityksen vapaus oli suurempi.
K: Kuka oli Ljudmila Aleksejeva?
V: Ljudmila Aleksejeva oli venäläinen ihmisoikeusaktivisti ja toisinajattelija, joka selitti glasnostin merkityksen sanana, joka oli ollut venäjän kielessä vuosisatojen ajan ja jota käytettiin viittaamaan oikeudenkäyntiin tai hallintoon, joka toteutettiin avoimesti.
Kysymys: Oliko Glasnost onnistunut saavuttamaan tavoitteensa?
V: Glasnostin onnistumisesta tavoitteidensa saavuttamisessa voidaan kiistellä, sillä politiikka johti lopulta Neuvostoliiton hajoamiseen ja itsenäisten valtioiden syntymiseen. Se johti kuitenkin Neuvostoliiton hallintoelinten avoimuuden ja läpinäkyvyyden lisääntymiseen.
