Gliese 667 Cc on noin 23,62 valovuoden päässä sijaitseva aurinkokunnan ulkopuolinen planeetta. Se kiertää punaista kääpiötähteä Gliese 667 C, joka puolestaan kuuluu Gliese 667:n kolmoistähtijärjestelmään. Järjestelmä sijaitsee Scorpiuksen tähdistössä. Gliese 667 Cc on yksi lähimmistä ja potentiaalisesti Maan kaltaisimmista planeetoista 50 valovuoden säteellä.
Perustiedot
Gliese 667 Cc on luokiteltu usein super-Maaksi eli planeetaksi, jonka massa on suurempi kuin Maan mutta pienempi kuin Jupiterin. Arvioitu pienin massa on luokkaa noin 4–5 kertaa Maan massa, ja sen radikaalinen kiertoaika on lyhyt verrattuna Maahan: kiertoaika on noin 28 vuorokautta. Planeetan etäisyys tähdestään (semi-major-akseli) on luokkaa kymmenesosa aurinkovälistä, joten se kiertää lähempänä tähteään kuin Maa kiertää Aurinkoa.
Löytö ja vahvistus
Gliese 667 Cc:n ensimmäiset merkit havaittiin Euroopan eteläisen observatorion (ESO) mittauksissa käyttäen HARPS-instrumenttia ja heilahdusmenetelmää (tunnetaan myös nimellä radiaalinopeus). Tutkijat seurasivat, miten tähti "heilahti", kun planeetan gravitaatio veti sitä puoleensa. Löydön jälkeen Göttingenin yliopiston ja Carnegie Institution for Sciencen tutkijat osallistuivat havaintojen analyysiin ja vahvistivat planeetan olemassaolon 2. helmikuuta 2012.
Ominaisuudet ja asuinkelpoisuus
Gliese 667 Cc sijaitsee tähden niin sanotulla elinkelpoisella vyöhykkeellä (habitable zone), jossa pinnan lämpötila voisi mahdollisesti sallia nestemäisen veden esiintymisen, edellyttäen sopivaa ilmakehää ja painetta. Planeetan saama säteily saattaa olla verrattavissa Maan saamaan säteilymäärään, mikä tekee siitä erityisen kiinnostavan kohteen asuinkelpoisuuden tutkimukselle.
Kuitenkin useita epävarmuuksia on edelleen olemassa:
- Massan arvo on minimimäärä (radiaalinopeushavainnoissa ilmoitettu M sin i), joten todellinen massa voi olla suurempi.
- Pienellä radikaalietäisyydellä kiertäville planeetoille on yleistä, että ne voivat olla todennäköisesti lukittuja (same face towards the star), mikä vaikuttaa ilmastoon ja mahdolliseen habitabiliteettiin.
- On epäselvää, onko planeetta kivinen (Maan kaltainen) vai paksu kaasukansiolla varustettu "mini-Neptunus". Ilmakehän olemassaoloa ja koostumusta ei tunneta.
Lisätutkimukset, kuten suorat kuvaushavainnot, tarkemmat radiaalinopeusmittaukset ja mahdolliset transittihavainnot, auttaisivat määrittämään planeetan koostumuksen, ilmakehän ja todellisen potentiaalin elinkelpoiselle ympäristölle. Koska planeetta ei välttämättä transitoi (eli kulje tähden editse), monet tiedot perustuvat toistaiseksi pelkästään radiaalinopeusmittauksiin.
Gliese 667 Cc on esimerkki siitä, miten läheisissä tähtijärjestelmissä voi esiintyä planeettoja, jotka mahdollisesti tarjoavat olosuhteita veden pysyvyydelle ja siten kiinnostavat biologisen elämän etsintää. Sen tarkempi luonnehdinta vaatii kuitenkin tulevien instrumenttien ja observatorioiden havaintoja.
