Moon

Kuu on Maan suurin luonnollinen satelliitti. Näemme sen yleensä yötaivaalla. Myös joillakin muilla planeetoilla on kuita tai luonnollisia satelliitteja.

Kuumme on noin neljänneksen Maan kokoinen. Koska se on kaukana, se näyttää pieneltä, noin puolen asteen levyiseltä. Kuun painovoima on kuudesosa Maan painovoimasta. Se tarkoittaa, että jokin on kuussa kuudesosan painavampi kuin Maassa. Kuu on kivinen ja pölyinen paikka. Kuu liikkuu hitaasti poispäin Maasta 3,8 cm:n vuosivauhdilla vuorovesihajonnan vaikutuksesta.

Vaiheet

Koska Kuu on pyöreä, aurinko valaisee puolet siitä. Kun Kuu kiertää maapalloa, joskus se puoli, jonka maapallon ihmiset näkevät, on kokonaan kirkkaasti valaistu. Toisinaan taas vain pieni osa näkemistämme puolista on valaistu. Tämä johtuu siitä, että Kuu ei lähetä omaa valoaan. Ihmiset näkevät vain ne osat, jotka auringonvalo valaisee. Näitä eri vaiheita kutsutaan kuun vaiheiksi.

Kuulta kestää noin 29,53 päivää (29 päivää, 12 tuntia, 44 minuuttia) kulkea kiertokulku suuresta ja kirkkaasta pieneen ja hämärään ja takaisin suureen ja kirkkaaseen. Vaihetta, jolloin Kuu kulkee Maan ja Auringon välistä, kutsutaan uudeksi kuuksi. Seuraavaa kuun vaihetta kutsutaan "kasvavaksi kuunsirpiksi", jota seuraa "ensimmäinen neljännes", "kasvava kuunsirppi" ja sitten täysikuu. Täysikuu syntyy, kun kuu ja aurinko ovat maapallon vastakkaisilla puolilla. Kun Kuu jatkaa kiertorataa, siitä tulee "hiipuva kuunsirppi", "kolmas neljännes", "hiipuva puolikuu" ja lopulta taas uusi kuu. Ihmiset käyttivät kuuta ajan mittaamiseen. Kuukausi on suunnilleen yhtä pitkä kuin kuunkierto.

Kuu näyttää aina saman puolen Maahan nähden. Tähtitieteilijät kutsuvat tätä ilmiötä vuorovesilukoksi. Tämä tarkoittaa, että puolet siitä ei koskaan näy Maasta käsin. Maasta poispäin olevaa puolta kutsutaan Kuun kaukaiseksi tai pimeäksi puoleksi, vaikka aurinko paistaa sillekin - emme vain koskaan näe sitä valaistuna.

Kuun vaiheetZoom
Kuun vaiheet

Vaiheet

Koska Kuu on pyöreä, aurinko valaisee puolet siitä. Kun Kuu kiertää maapalloa, joskus se puoli, jonka maapallon ihmiset näkevät, on kokonaan kirkkaasti valaistu. Toisinaan taas vain pieni osa näkemistämme puolista on valaistu. Tämä johtuu siitä, että Kuu ei lähetä omaa valoaan. Ihmiset näkevät vain ne osat, jotka auringonvalo valaisee. Näitä eri vaiheita kutsutaan kuun vaiheiksi.

Kuulta kestää noin 29,53 päivää (29 päivää, 12 tuntia, 44 minuuttia) kulkea kiertokulku suuresta ja kirkkaasta pieneen ja hämärään ja takaisin suureen ja kirkkaaseen. Vaihetta, jolloin Kuu kulkee Maan ja Auringon välistä, kutsutaan uudeksi kuuksi. Seuraavaa kuun vaihetta kutsutaan "kasvavaksi kuunsirpiksi", jota seuraa "ensimmäinen neljännes", "kasvava kuunsirppi" ja sitten täysikuu. Täysikuu syntyy, kun kuu ja aurinko ovat maapallon vastakkaisilla puolilla. Kun Kuu jatkaa kiertorataa, siitä tulee "hiipuva kuunsirppi", "kolmas neljännes", "hiipuva puolikuu" ja lopulta taas uusi kuu. Ihmiset käyttivät kuuta ajan mittaamiseen. Kuukausi on suunnilleen yhtä pitkä kuin kuunkierto.

Kuu näyttää aina saman puolen Maahan nähden. Tähtitieteilijät kutsuvat tätä ilmiötä vuorovesilukoksi. Tämä tarkoittaa, että puolet siitä ei koskaan näy Maasta käsin. Maasta poispäin olevaa puolta kutsutaan Kuun kaukaiseksi tai pimeäksi puoleksi, vaikka aurinko paistaa sillekin - emme vain koskaan näe sitä valaistuna.

Kuun vaiheetZoom
Kuun vaiheet

Kuun tutkimisen historia

Ennen kuin ihmiset nousivat Kuuhun, Yhdysvallat ja Neuvostoliitto lähettivät sinne robotteja. Nämä robotit kiersivät Kuuta tai laskeutuivat sen pinnalle. Robotit olivat ensimmäiset ihmisen tekemät esineet, jotka koskettivat Kuuta.

Ihminen laskeutui lopulta Kuuhun 21. heinäkuuta 1969. Astronautit Neil Armstrong ja Buzz Aldrin laskeutuivat kuun pinnalle kuualuksellaan (Eagle). Sitten, kun puoli maailmaa seurasi häntä televisiosta, Armstrong kiipesi alas Eaglen tikkailta ja kosketti ensimmäisenä ihmisenä Kuuta sanoessaan: "Pieni askel ihmiselle, suuri harppaus ihmiskunnalle."

Vaikka niiden jalanjäljet jäivät kuuhun kauan sitten, on todennäköistä, että ne ovat siellä yhä, sillä siellä ei ole tuulta eikä sadetta, joten eroosio on erittäin hidasta. Jalanjäljet eivät täyty tai tasaannu.

Kuuhun laskeutui enemmän ihmisiä vuosina 1969-1972, jolloin viimeinen avaruusalus Apollo 17 kävi siellä. Apollo 17:n Eugene Cernan oli viimeinen kuuhun koskettanut ihminen.

Buzz Aldrin seisoo kuussa vuonna 1969.Zoom
Buzz Aldrin seisoo kuussa vuonna 1969.

Kuun tutkimisen historia

Ennen kuin ihmiset nousivat Kuuhun, Yhdysvallat ja Neuvostoliitto lähettivät sinne robotteja. Nämä robotit kiersivät Kuuta tai laskeutuivat sen pinnalle. Robotit olivat ensimmäiset ihmisen tekemät esineet, jotka koskettivat Kuuta.

Ihminen laskeutui lopulta Kuuhun 21. heinäkuuta 1969. Astronautit Neil Armstrong ja Buzz Aldrin laskeutuivat kuun pinnalle kuualuksellaan (Eagle). Sitten, kun puoli maailmaa seurasi häntä televisiosta, Armstrong kiipesi alas Eaglen tikkailta ja kosketti ensimmäisenä ihmisenä Kuuta sanoessaan: "Pieni askel ihmiselle, suuri harppaus ihmiskunnalle."

Vaikka niiden jalanjäljet jäivät kuuhun kauan sitten, on todennäköistä, että ne ovat siellä yhä, sillä siellä ei ole tuulta eikä sadetta, joten eroosio on erittäin hidasta. Jalanjäljet eivät täyty tai tasaannu.

Kuuhun laskeutui enemmän ihmisiä vuosina 1969-1972, jolloin viimeinen avaruusalus Apollo 17 kävi siellä. Apollo 17:n Eugene Cernan oli viimeinen kuuhun koskettanut ihminen.

Buzz Aldrin seisoo kuussa vuonna 1969.Zoom
Buzz Aldrin seisoo kuussa vuonna 1969.

Ominaisuudet

Koska Kuu on pienempi, sen painovoima on pienempi kuin Maan (vain 1/6 Maan painovoimasta). Jos siis ihminen painaa 120 kg Maassa, hän painaa vain 20 kg Kuussa. Mutta vaikka Kuun painovoima on heikompi kuin Maan painovoima, se on silti olemassa. Jos ihminen pudottaisi pallon seisoessaan kuussa, se putoaisi silti alas. Se putoaisi kuitenkin paljon hitaammin. Henkilö, joka hyppäisi mahdollisimman korkealle kuussa, hyppäisi korkeammalle kuin maassa, mutta putoaisi silti takaisin maahan. Koska kuussa ei ole ilmakehää, siellä ei ole ilmanvastusta, joten sulka putoaa yhtä nopeasti kuin vasara.

Ilman ilmakehää ympäristö ei ole suojassa kuumuudelta tai kylmyydeltä. Astronautit käyttivät avaruuspukuja ja kuljettivat mukanaan happea hengittääkseen. Puku painoi suunnilleen yhtä paljon kuin astronautti itse. Kuun painovoima on heikko, joten se ei ollut yhtä raskas kuin Maassa.

Maapallolla taivas on sininen, koska auringon siniset säteet kimpoavat ilmakehän kaasuista, jolloin taivaalta näyttää tulevan sinistä valoa. Mutta kuussa taivas näyttää mustalta, jopa päivällä, koska siellä ei ole ilmakehää. Ja koska kuussa ei ole ilmakehää, joka suojaisi sitä avaruudesta putoavilta kiviltä. Nämä meteoriitit törmäävät suoraan kuuhun ja tekevät sinne leveitä, matalia reikiä, joita kutsutaan kraattereiksi. Niitä on kuussa tuhansia. Uudemmat kraatterit kuluttavat vähitellen vanhoja kraattereita.

Ominaisuudet

Koska Kuu on pienempi, sen painovoima on pienempi kuin Maan (vain 1/6 Maan painovoimasta). Jos siis ihminen painaa 120 kg Maassa, hän painaa vain 20 kg kuussa. Mutta vaikka Kuun painovoima on heikompi kuin Maan painovoima, se on silti olemassa. Jos ihminen pudottaisi pallon seisoessaan kuussa, se putoaisi silti alas. Se putoaisi kuitenkin paljon hitaammin. Henkilö, joka hyppäisi mahdollisimman korkealle kuussa, hyppäisi korkeammalle kuin maassa, mutta putoaisi silti takaisin maahan. Koska kuussa ei ole ilmakehää, siellä ei ole ilmanvastusta, joten sulka putoaa yhtä nopeasti kuin vasara.

Ilman ilmakehää ympäristö ei ole suojassa kuumuudelta tai kylmyydeltä. Astronautit käyttivät avaruuspukuja ja kuljettivat mukanaan happea hengittääkseen. Puku painoi suunnilleen yhtä paljon kuin astronautti itse. Kuun painovoima on heikko, joten se ei ollut yhtä raskas kuin Maassa.

Maapallolla taivas on sininen, koska auringon siniset säteet kimpoavat ilmakehän kaasuista, jolloin taivaalta näyttää tulevan sinistä valoa. Mutta kuussa taivas näyttää mustalta, jopa päivällä, koska siellä ei ole ilmakehää. Ilmakehä ei suojaa kuuta avaruudesta putoavilta kiviltä, ja nämä meteoriitit törmäävät suoraan kuuhun ja tekevät sinne leveitä, matalia reikiä, joita kutsutaan kraattereiksi. Niitä on kuussa tuhansia. Uudemmat kraatterit kuluttavat vähitellen vanhoja kraattereita.

Kuun alkuperä

Jättiläistörmäyshypoteesin mukaan Kuu on syntynyt nuoren Maan ja Marsin kokoisen protoplaneetan törmäyksessä syntyneistä jäänteistä. Tämä on suosituin tieteellinen hypoteesi Kuun muodostumisesta.

Kuun alkuperä

Jättiläistörmäyshypoteesin mukaan Kuu on syntynyt nuoren Maan ja Marsin kokoisen protoplaneetan törmäyksessä syntyneistä jäänteistä. Tämä on suosituin tieteellinen hypoteesi Kuun muodostumisesta.

Kuun vesi

Vuonna 2009 NASA kertoi löytäneensä kuusta paljon vettä. Vesi ei ole nestemäistä, vaan se on hydraattien ja hydroksidien muodossa. Kuussa ei voi olla nestemäistä vettä, koska molekyylit hajoavat nopeasti fotodissosiaatioilmiön vaikutuksesta. NASA:n saaman kuvan perusteella vettä on kuitenkin ollut olemassa.

Kuun vesi

Vuonna 2009 NASA kertoi löytäneensä kuusta paljon vettä. Vesi ei ole nestemäistä, vaan se on hydraattien ja hydroksidien muodossa. Kuussa ei voi olla nestemäistä vettä, koska molekyylit hajoavat nopeasti fotodissosiaatioilmiön vaikutuksesta. NASA:n saaman kuvan perusteella vettä on kuitenkin ollut olemassa.

Oikeudellinen asema

Kylmän sodan aikana Yhdysvaltain armeija harkitsi sotilasaseman rakentamista Kuuhun, jotta se voisi hyökätä Maassa sijaitseviin kohteisiin. He harkitsivat myös ydinasekokeen suorittamista Kuussa. Yhdysvaltain ilmavoimilla oli samanlaisia suunnitelmia. Molemmat suunnitelmat kuitenkin hylättiin, kun NASA siirtyi sotilasvirastosta siviilipohjaiseksi virastoksi.

Vaikka Neuvostoliitto jätti kuuhun jäännöksiä ja Yhdysvallat muutaman lipun, mikään maa ei hallitse kuuta. Yhdysvallat ja Neuvostoliitto allekirjoittivat molemmat ulkoavaruussopimuksen, jonka mukaan Kuu ja koko ulkoavaruus ovat "koko ihmiskunnan omaisuutta". Tämä sopimus kielsi myös kaiken Kuun sotilaallisen käytön, mukaan lukien ydinasekokeet ja sotilastukikohdat.

Oikeudellinen asema

Kylmän sodan aikana Yhdysvaltain armeija harkitsi sotilasaseman rakentamista Kuuhun, jotta se voisi hyökätä Maassa sijaitseviin kohteisiin. He harkitsivat myös ydinasekokeen suorittamista Kuussa. Yhdysvaltain ilmavoimilla oli samanlaisia suunnitelmia. Molemmat suunnitelmat kuitenkin hylättiin, kun NASA siirtyi sotilasvirastosta siviilipohjaiseksi virastoksi.

Vaikka Neuvostoliitto jätti kuuhun jäännöksiä ja Yhdysvallat muutaman lipun, mikään maa ei hallitse kuuta. Yhdysvallat ja Neuvostoliitto allekirjoittivat molemmat ulkoavaruussopimuksen, jonka mukaan Kuu ja koko ulkoavaruus ovat "koko ihmiskunnan omaisuutta". Tämä sopimus kielsi myös kaiken Kuun sotilaallisen käytön, mukaan lukien ydinasekokeet ja sotilastukikohdat.

Aiheeseen liittyvät sivut

  • Myöhäinen raskas pommitus

Aiheeseen liittyvät sivut

  • Myöhäinen raskas pommitus
  • Lunatic

AlegsaOnline.com - 2020 / 2022 - License CC3