Aksiaalinen kallistus
Tähtitieteessä aksiaalinen kallistus on planeetan pohjoisnavalla sijaitsevan pyörimisakselin ja planeetan kiertoratatasoa vastaan kohtisuorassa olevan viivan välinen kulma. Sitä kutsutaan myös aksiaaliseksi kallistukseksi tai vinoutumaksi. Maapallon aksiaalinen kallistus on syy siihen, että maapallolla on vuodenaikoja, kuten kesä ja talvi.
Maan aksiaalinen kallistus on 23,439281°.
Maan aksiaalinen kallistus on 23,439281°.
Aurinkokunnan kappaleiden aksiaalinen kallistus
- Aurinko 7.25 (ekliptikalle)
- Elohopea ~0,01
- Venus 177.4
- Maa 23.439281
- Kuu 1.5424
- Mars 25.19
- Ceres ~4
- Jupiter 3.13
- Saturnus 26.73
- Uranus 97,77
- Neptunus 28.32
- Pluto 119,61
|
|
| |
| Aksiaalisen kallistuksen ymmärtämiseksi käytämme oikean käden sääntöä. Kun oikean käden sormet ovat kiertyneet planeetan pyörimissuuntaan, peukalo osoittaa pohjoisnavan suuntaan. | ||
Aurinkokunnan kappaleiden aksiaalinen kallistus
- Aurinko 7.25 (ekliptikalle)
- Elohopea ~0,01
- Venus 177.4
- Maa 23.439281
- Kuu 1.5424
- Mars 25.19
- Ceres ~4
- Jupiter 3.13
- Saturnus 26.73
- Uranus 97,77
- Neptunus 28.32
- Pluto 119,61
Aksiaalisen kallistuksen ymmärtämiseksi käytämme oikean käden sääntöä. Kun oikean käden sormet ovat kiertyneet planeetan pyörimissuuntaan, peukalo osoittaa pohjoisnavan suuntaan.
Venuksen, Uranuksen ja Pluton aksiaalinen kallistus
Venuksen, Uranuksen ja Pluton aksiaaliset kallistukset ovat yli 90 astetta seuraavista syistä:
- Venus: Venus pyörii hyvin hitaasti taantuvaan suuntaan, vastakkaiseen suuntaan kuin Maan kaltaiset planeetat. Venuksen pohjoisnapa osoittaa alaspäin (etelään), joten sen pohjoisnavan kautta kulkevan Venuksen pyörimisakselin ja sen kiertoratatasoa vastaan kohtisuorassa olevan viivan välinen kulma on 177,4 astetta. On olemassa erilaisia teorioita siitä, miksi näin on. Sen pyöriminen ja kuun puuttuminen voidaan selittää jättiläismäisillä törmäyksillä sen elämän alkuvaiheessa.
- Uranus: Uranus, sininen planeetta, pyörii kyljellään. Yksi tämän akselin suuntauksen seurauksista on se, että Uranin vuoden keskiarvona napa-alueet saavat auringosta enemmän energiaa kuin sen päiväntasaajan alueet. Tästä huolimatta Uranus on kylmempi navoillaan kuin päiväntasaajallaan. Syitä tähän ei tiedetä. Uranuksen epätavallisen aksiaalisen kallistuksen syytä ei myöskään tiedetä varmasti, mutta tavallinen ajatus on, että Aurinkokunnan muodostumisen aikana Maan kokoinen protoplaneetta törmäsi Uranukseen, mikä aiheutti vinouden.
- Pluto: Uranuksen tavoin myös Pluton pyörimisakseli ja pohjoisnapa osoittavat hieman alaspäin (etelään). Näin ollen Pluton pohjoisnavan kautta kulkevan pyörimisakselin ja sen ratatasoa vastaan kohtisuorassa olevan viivan välinen kulma on 119,61 astetta.
Venuksen, Uranuksen ja Pluton aksiaalinen kallistus
Venuksen, Uranuksen ja Pluton aksiaaliset kallistukset ovat yli 90 astetta seuraavista syistä:
- Venus: Venus pyörii hyvin hitaasti taantuvaan suuntaan, vastakkaiseen suuntaan kuin Maan kaltaiset planeetat. Venuksen pohjoisnapa osoittaa alaspäin (etelään), joten sen pohjoisnavan kautta kulkevan Venuksen pyörimisakselin ja sen kiertoratatasoa vastaan kohtisuorassa olevan viivan välinen kulma on 177,4 astetta. On olemassa erilaisia teorioita siitä, miksi näin on. Sen pyöriminen ja kuun puuttuminen voidaan selittää jättiläismäisillä törmäyksillä sen elämän alkuvaiheessa.
- Uranus: Uranus, sininen planeetta, pyörii kyljellään. Yksi tämän akselin suuntauksen seurauksista on se, että Uranin vuoden keskiarvona napa-alueet saavat auringosta enemmän energiaa kuin sen päiväntasaajan alueet. Tästä huolimatta Uranus on kylmempi navoillaan kuin päiväntasaajallaan. Syitä tähän ei tiedetä. Uranuksen epätavallisen aksiaalisen kallistuksen syytä ei myöskään tiedetä varmasti, mutta tavallinen ajatus on, että Aurinkokunnan muodostumisen aikana Maan kokoinen protoplaneetta törmäsi Uranukseen, mikä aiheutti vinouden.
- Pluto: Uranuksen tavoin myös Pluton pyörimisakseli ja pohjoisnapa osoittavat hieman alaspäin (etelään). Näin ollen Pluton pohjoisnavan kautta kulkevan pyörimisakselin ja sen ratatasoa vastaan kohtisuorassa olevan viivan välinen kulma on 119,61 astetta.
