Google+ oli Googlen omistama ja ylläpitämä sosiaalinen verkostosivusto, jonka tavoitteena oli yhdistää Googlen eri palveluja ja tarjota vaihtoehto muiden sosiaalisten verkostojen, kuten Facebookin, rinnalle. Google+ julkaistiin kutsupohjaisena testiversiona kesällä 2011 (virallinen julkaisupäivä 28. kesäkuuta 2011) ja se oli aluksi rajoitetusti saatavilla. Palvelu laajeni nopeasti kutsujen ja käyttäjärekisteröitymisten kautta, mutta pysyi monilta osin vahvasti Googlen muiden palveluiden kanssa integroituna kokeiluna.

Toiminnallisuudet ja rakenne

Google+ yhdisti useita Googlen aiemmista yrityksistä tuttuja ideoita ja tarjosi oman kokonaisuuden, johon kuuluivat muun muassa:

  • Piirit (Circles) – tapa järjestää yhteystietoja eri ryhmiin ja jakaa sisältöä vain valituille piireille;
  • Hangouts – reaaliaikaiset videokeskustelut ja chatit, jotka myöhemmin itsenäistyivät omaksi palvelukseen;
  • Sparks – kiinnostuksen kohteisiin liittyvän sisällön etsintä- ja jakotoiminto;
  • Huddles (myöhemmin osa Messenger/hangouts-toimintoja) – mobiilikeskustelut ja ryhmäviestit;
  • Yhteisöt ja Kokoelmat – tematiikkaan perustuvat ryhmät ja kokoamat aiheet, joilla käyttäjät jakoivat sisältöä;
  • +1 – tykkäysten kaltainen merkintä, jolla käyttäjät osoittivat suosikkejaan.

Google+ oli tiiviisti integroitu myös muihin Googlen palveluihin, kuten Google Profileen ja aikaisempaan Google Buzz -palveluun. Osa ominaisuuksista siirtyi myöhemmin erillisiksi tuotteiksi (esimerkiksi Hangouts).

Käytön haasteet ja kritiikki

Vaikka Google+:aan rekisteröityi nopeasti valtava määrä käyttäjiä (monet Google-tilin kautta), aktiivisuuden ja sitoutumisen mittarit jäivät usein alhaisiksi verrattuna kilpailijoihin. Keskeisiä ongelmia ja kritiikkiä olivat:

  • verkostovaikutuksen puute: käyttäjät eivät löytäneet riittävästi tuttuja alustoille;
  • monimutkainen käyttökokemus: piirit ja jakamislogiikka koettiin monimutkaisina monille käyttäjille;
  • pakotettu integraatio muihin Google-palveluihin (esim. YouTube-kommenttien sidonta Google+-tiliin) aiheutti käyttäjävastarintaa;
  • kilpailu vakiintuneiden sosiaalisten verkostojen kanssa sekä muuttuvat kuluttajien mieltymykset;
  • luottamuksen ja yksityisyyden ongelmat, jotka korostuivat myöhemmin tietoturvaongelmien paljastuessa.

Tietovuodot, paljastukset ja päätös sulkea palvelu

8. lokakuuta 2018 Google ilmoitti päätöksestään lopettaa kuluttajille tarkoitetun Google+-palvelun. Yhtiön mukaan syynä oli useita tekijöitä: alhainen käyttäjien sitoutuminen, vaikeus ylläpitää turvallisuutta ja yksityisyyttä pitkällä aikavälillä sekä paljastuneet tietoturvaongelmat.

Yksi merkittävimmistä syistä oli ohjelmistovirhe, joka ilmoituksen mukaan oli saattanut paljastaa satojen tuhansien käyttäjätilien profiilitietoja sovellusrajapinnan (People API) kautta. Aluksi Google kertoi, että virhe vaikutti enintään noin 500 000 käyttäjään ja että he eivät olleet havainneet tietojen hyväksikäyttöä. Myöhemmin yhtiö kertoi löytäneensä toisen ohjelmointivirheen, joka saattoi vaikuttaa vielä suurempaan käyttäjämäärään (henkilöiden tiedot, joita ei ollut merkitty julkisiksi, saattoivat olla saatavilla tietyille kehittäjille).

Tietovuotojen ja sisäisten päätösten ympärillä syntyi myös kritiikkiä siitä, että Google oli viivytellyt virheistä tiedottamisessa. Tämä lisäsi painetta ja toi julkisuuteen vaatimuksia läpinäkyvyydestä.

Alunperin Google ilmoitti sulkevansa kuluttajille tarkoitetun Google+:n elokuussa 2019, mutta löydettyään uuden bugin ja arvioidessaan riskit päätti yhtiö nopeuttaa aikataulua: palvelun sulkemispäiväksi asetettiin lopulta 2. huhtikuuta 2019. Sulkemisen jälkeen käyttäjien kuluttajakäyttäjille tarkoitetut profiilit, sivut ja sisällöt poistettiin tai tehtiin saataville ladattaviksi siirtymäajan puitteissa.

Jäljelle jäänyt yrityskäyttö ja jälkivaikutukset

Kuluttajille suunnattu Google+ lopetettiin, mutta Googlen yritysasiakkaille suunnattu versio jatkoi elämäänsä osana G Suite -palveluita (myöhemmin Google Workspace). Tämä yrityskäyttö uusioitiin myöhemmin omilla nimityksillään ja työkaluillaan, ja osa Google+:n ominaisuuksista siirrettiin tai korvattiin muilla ratkaisuilla.

Google+:n tapaus muistetaan useimmiten yrityksen yrityshistoriassa opintona siitä, kuinka vaikeaa on rakentaa uutta sosiaalista verkostoa vakiintuneiden palveluiden joukkoon, sekä varoituksena yksityisyydestä ja avoimuudesta ohjelmistovirheiden ja tietoturvaloukkausten hallinnassa.