Kieliopillinen luku – määritelmä, numeroluokat ja esimerkit
Kieliopillinen luku – selkeä opas: määritelmä, numeroluokat ja käytännön esimerkit eri kielten eroista.
Kieliopillinen luku on tapa, jolla numerot ja laskeminen sovitetaan lauseisiin.
Useimmissa kielissä on tapoja ilmaista lukumääräeroja.
Pöydällä oleva omena on tuore.
Nuo kaksi omenaa pöydällä ovat tuoreita.
Englannissa ja muissa kielissä käytetään yksikön (yksi) ja monikon (ei yksi) numeroluokkia. Muut kielet eivät käytä numeroa kieliopillisena ominaisuutena.
Mitä "kieliopillinen luku" tarkoittaa?
Kieliopillinen luku kertoo, miten kielessä merkitään lukumäärää sanaluokissa kuten substantiiveissa, adjektiiveissa, pronomineissa ja joskus verbeissä. Se on kieliopillinen kategorio, joka voi vaikuttaa sanan muotoon ja lauseen rakenteeseen.
Yleiset numeroluokat
- Yksikkö (singular) – ilmaisee yhden: esim. "omena".
- Monikko (plural) – ilmaisee useamman kuin yhden: esim. "omenat".
- Kaksois (dual) – ilmaisee tarkalleen kaksi; esiintyy esimerkiksi joissain slaavilaisissa ja semitisissa kielissä.
- Paukaali (paucal) – ilmaisee pienen määrän, esim. "muutama". Joissain kielissä (esim. tietyt austronesialaiset kielet) on erillinen paucal-muoto.
- Trial – harvinaisempi luokka, ilmaisee kolme kappaletta.
- Collective/Group – ilmaisee koko ryhmää tai joukkoa ilman yksilöllistä laskemista.
- Ilman kieliopillista lukua – joissain kielissä (esim. mandariinikiina, japani) substantiivit eivät välttämättä taivu yksikköön tai monikkoon; lukumääreet ilmaistaan erikseen.
Missä kieliopillinen luku näkyy?
Numeroluokka voi vaikuttaa useisiin sanaluokkiin:
- Substantiivit: muoto muuttuu yksikön ja monikon välillä (suomi: "talo" / "talot").
- Adjektiivit: monissa kielissä adjektiivi taipuu numeron mukaan (suomi: "iso talo" / "isot talot").
- Pronominit: "hän" vs. "he" (englanti: "he/she" jne.).
- Verbit: monissa kielissä verbi kongruoi subjektin luvun kanssa ("hän on" / "he ovat").
Esimerkkejä eri kielistä
- Englanti: yksikkö vs. monikko – "one apple" / "two apples". Verbi usein taipuu: "The apple is" / "The apples are".
- Suomi: perusjako yksikkö/monikko ja numerorakenne – "Pöydällä on omena." vs. "Pöydällä on kaksi omenaa." Huom. suomessa numeron jälkeen substantiivi usein esiintyy partitiivissa (esim. "kaksi omenaa"). Verbi voi olla muodossa "on" vaikka merkitys on monikollinen: "Pöydällä on kaksi omenaa."
- Arabia ja jotkin slaavilaiset kielet: dual-muoto (kahdelle) on erillinen muoto.
- Mandariinikiina ja japani: substantiivit eivät välttämättä muutu sananmuodollisesti yksikön ja monikon mukaan; lukumäärä ilmaistaan usein numeron tai luokittelijan avulla.
Erikoistapaukset ja poikkeukset
- Massanominit (esim. "vesi", "hiekka") eivät aina ilmaise yksikköä/monikkoa samalla tavalla kuin laskettavat substantiivit.
- Pluralia tantum -sanat: vain monikkomuoto (esim. suomen "housut" vastaavat englannin "pants").
- Luokittelukielet (classifier languages): monet itäaasialaiset kielet käyttävät nimittäjiä/luokittelijoita numeron ja laitetun substantivin kanssa ("kolme kappaletta kirjaa" tyyppisesti).
- Joissain kielissä (tai tietyissä konteksteissa) lukua ei merkitä lainkaan, ja lukumäärän täsmällinen ilmaisu tapahtuu kontekstin tai numeraalin avulla.
Miksi kieliopillinen luku on tärkeä?
Oikea numeroluokan käyttö vaikuttaa merkitykseen ja lauseen ymmärrettävyyteen. Se on myös olennainen osa kielioppia ja kielenoppimista: väärä taivutus voi muuttaa lauseen merkitystä tai tehdä siitä kieliopillisesti virheellisen. Lisäksi lukusäännöt vaihtelevat kielittäin, joten käännöksissä ja kieltenoppimisessa on hyvä tietää kunkin kielen erityispiirteet.
Yhteenveto
Kieliopillinen luku on keskeinen osa kielen rakennetta. Useimmissa kielissä on ainakin yksikön ja monikon ero, mutta monissa esiintyy myös muita luokkia (kaksois, paucal jne.) tai ei lainkaan erillistä lukumuotoa. Esimerkit ja säännöt vaihtelevat huomattavasti kielestä toiseen, joten kielikohtainen tarkastelu on usein tarpeen.
Edistyneet lähteet
- Greenberg, Joseph H 1972. Numeral classifiers and substantival number: problems in the genesis of a linguistic type. Working Papers on Language Universals 9, Stanfordin yliopisto, s. 1-39.
- Laycock, Henry 2005. Massasubstantiivit, laskusubstantiivit ja muut kuin laskusubstantiivit. Encyclopedia of Language and Linguistics. Oxford: Elsevier.
Kysymyksiä ja vastauksia
K: Mikä on kieliopillinen luku?
V: Kieliopillinen luku on tapa, jolla numerot ja laskeminen sovitetaan lauseisiin.
K: Miten useimmat kielet ilmaisevat lukumääräeroja?
V: Useimmissa kielissä on tapoja ilmaista lukumääräeroja.
K: Mitkä ovat yleisiä kieliopillisen lukumäärän luokkia?
V: Yleisiä kieliopillisen lukumäärän luokkia ovat yksikön (yksi) ja monikon (ei yksi).
K: Onko olemassa muita kieliopillisen lukumäärän tyyppejä?
V: Joissakin kielissä on käsite dual, joka tarkoittaa kahta, tai paucal, joka tarkoittaa "muutamia".
K: Onko kieliä, joilla ei ole kieliopillisen lukumäärän käsitettä?
V: Kyllä, joissakin kielissä (kuten kiinassa) ei ole kieliopillisen luvun käsitettä, ja tarvittaessa käytetään numeroita tai muita kvanttoreita.
K: Onko olemassa sanoja, joilla ei ole kieliopillista numeroa?
V: Kyllä, voi olla sanoja, joilla on vain yksi muoto tai jotka eivät ole laskettavissa.
K: Voitko antaa esimerkin lauseesta, jossa on kieliopillinen luku?
V: "Tuo pöydällä oleva omena on tuore" ja "Nuo kaksi pöydällä olevaa omenaa ovat tuoreita" ovat esimerkkejä lauseista, joilla on kieliopillinen luku.
Etsiä