GRB 970228 — ensimmäinen jälkihehkuinen gammasäteilypurkaus (28.2.1997)
GRB 970228 — historiallisen 28.2.1997 gammasäteilypurkaus, ensimmäinen havaittu jälkihehku; todiste kaukaisesta eksogalaktisesta tapahtumasta ja mahdollisesta supernovasta.
GRB 970228 oli gammasäteilypurkaus (GRB). Se oli ensimmäinen GRB, jolla oli jälkihehku, eli havaittava säteilypurkauksen jälkeinen emissio myös muilla aallonpituuksilla kuin gammasäteissä. Tapahtuma havaittiin 28. helmikuuta 1997, ja sen löysi italialais-hollantilainen satelliitti BeppoSAX, jonka tarkempi paikkatieto mahdollisti nopean havaintoseurannan maasta käsin. Vuodesta 1993 lähtien tutkijat olivat ennustaneet, että GRB:tä seuraisi jälkihehku, mutta ennen tätä tapahtumaa GRB:t oli kuitenkin nähty vain erittäin kirkkaina suurienergisten gammasäteiden purkauksina — ilman varmistettua pitkäkestoista jälkihehkua muissa aallonpituuksissa.
Valokäyrässä oli useita huippuja ja pulssia, ja purkaus kesti noin 80 sekuntia, joten se luokitellaan pitkien GRB:iden joukkoon. Valokäyrä ei ollut normaali yksihuippuinen välähdys vaan moniosainen rakenne, mikä herätti keskustelua purkauksen mekanismeista. Samasta tapahtumasta havaittiin myöhemmin sekä röntgenissä että optisesti havaittava jälkihehku — optinen jälkihehku havaittiin maapallon teleskoopeilla vain tunteja ja päiviä tapahtuman jälkeen. Tämä havainto käynnisti uuden aikakauden, jossa GRB:tä voitiin tutkia moniaallonpituuksisesti (röntgen, optinen ja myöhemmin myös radio), ja se antoi vahvaa tukea niin kutsutulle tulipallon (fireball) ja ulkoisen shokin malleille.
Valokäyrän epätavallinen muoto johti myös ehdotuksiin, että purkauksen yhteydessä saattoi esiintyä supernova-komponentti — jälkikäteen joissain tapauksissa havaittiin valokäyrän hitaampi "pomppu", jonka tulkittiin voivan olla supernovan valon osuutta. GRB 970228 kytkeytyi myös heikkoon, mutta havaittavaan kotigalaksiin: purkauksen sijaintiin löydettiin hyvin himmeä galaksi, jonka etäisyys on arviolta noin 8,1 miljardin valovuoden luokkaa. Tällainen etäisyys vahvisti, että GRB:t eivät rajoitu omaan galaksiimme vaan tapahtuvat Linnunradan ulkopuolella — eli niiden alkuperä on kosmologinen.
Tieteellinen merkitys oli suuri: GRB 970228 oli käännekohta, joka näytti, että GRB:t voidaan paikantaa ja seurata jälkikäteen useissa aallonpituuksissa. Tämä mahdollisti etäisyyksien mittaamisen, lähdemekanismin selvittelyn ja yhteyksien etsimisen massiivisten tähtien romahtamiseen tai muihin voimakkaisiin astrofysikaalisiin prosesseihin. GRB 970228in seuranta ja jatkotutkimukset käynnistivät laajemman kampanjan, joka on sittemmin liittänyt monet pitkät GRB:t massiivisten tähtien loppuvaiheen räjähdyksiin ja ajoittain havaittaviin supernoviin.
Syy
Reichart osoitti, että GRB 970228:n valokäyrä voi olla vain supernovan aiheuttama. Lopulliset todisteet gammapurkausten ja supernovien yhdistämisestä löytyivät lopulta GRB 020813:n spektristä ja GRB 030329:n jälkihehkusta. Supernovan kaltaiset piirteet tulevat kuitenkin näkyviin vasta purkauksen jälkeisinä viikkoina, joten on mahdollista, että hyvin varhaiset luminositeettivaihtelut voitaisiin selittää pölykaikuilla.
Kysymyksiä ja vastauksia
K: Mikä on GRB 970228?
A: GRB 970228 on gammasäteilypurkaus, joka tapahtui 28. helmikuuta 1997.
K: Mitä huomionarvoista GRB 970228:ssa on?
V: GRB 970228 oli ensimmäinen GRB, jolla oli jälkihehku, ja se antoi viitteitä siitä, että myös supernova on saattanut syntyä.
K: Mitä tutkijat olivat ennustaneet GRB:stä?
V: Tutkijat olivat ennustaneet, että GRB:tä seuraisi jälkihehku vuodesta 1993 lähtien.
Kysymys: Millaisia GRB-purkauksia oli nähty ennen GRB 970228:a?
V: Ennen GRB 970228:a GRB:tä GRB:tä oli nähty vain hyvin kirkkaina suurienergisten gammasäteiden purkauksina.
K: Kuinka kauan GRB 970228 kesti?
V: GRB 970228 kesti noin 80 sekuntia.
K: Oliko GRB 970228:n valokäyrä normaali?
V: Ei, GRB 970228:n valokäyrä ei ollut normaali.
K: Missä GRB 970228 tapahtui?
V: GRB 970228 tapahtui samassa paikassa kuin galaksi noin 8,1 miljardin valovuoden päässä Linnunradan ulkopuolella.
Etsiä