Tähtitiede

15 Eunomia – suuri S-tyypin asteroidi ja Eunomia-perheen pääjäsen 15 Eunomia 15 Eunomia — suuri S-tyypin asteroidi ja Eunomia-perheen pääjäsen. Löydetty 1851; tutustu sen kokoon, ominaisuuksiin ja merkitykseen asteroidivyöhykkeellä.

15 Orionis – F2IV-alijättiläinen Orionissa, Uranuksen eteläinen napatähti 15 Orionis 15 Orionis – F2IV-alijättiläinen Orionissa, ~540 valovuoden päässä ja Uranuksen eteläinen napatähti. Tutustu sen epäiltyyn seuralaisiin ja tähtitiedon löydöksiin.

16 Psyche — yli 200 km kokoinen metallinen päävyöhykkeen asteroidi 16 Psyche 16 Psyche — yli 200 km kokoinen metallinen M-tyypin päävyöhykkeen asteroidi, mahdollisesti suurin metallinen kohde; löydetty 1852, kiinnostava tutkimus- ja resurssikohde.

Varuna (20000): suuri Kuiperin vyön kohde ja mahdollinen kääpiöplaneetta 20000 Varuna Varuna (20000) — suuri Kuiperin vyön kohde ja mahdollinen kääpiöplaneetta. Lue löytöhistoria, ominaisuudet ja nimen tausta (2000 WR106) nopeasti ja selkeästi.

253 Mathilde – hidaspyörivä C-tyypin päävyöasteroidi ja kraatterit 253 Mathilde 253 Mathilde — hidaspyörivä C-tyypin päävyöasteroidi täynnä suuria kraattereita. Tutkittu NEAR Shoemakerin lähikuvilla; tumma, hiilipitoinen ja kiehtova kohde.

3 Juno — Aurinkokunnan kolmas asteroidi, S-tyyppi, löydetty 1804 3 Juno 3 Juno — S-tyypin asteroidi, löydetty 1.9.1804: Aurinkokunnan kolmas löydetty kappale, nimetty jumalatar Junon mukaan; merkittävä osa asteroidivyöhykkeen massasta.

324 Bamberga suuri päävyöhykkeen C/P-tyypin asteroidi 324 Bamberga 324 Bamberga suuri 228 km päävyöhykkeen asteroidi C/P-tyyppi löydetty 1892 kirkkaus oppositioissa jopa +8,0 eksentrinen ja pitkä kiertoaika

Vesta – aurinkokunnan toiseksi massiivisin ja kirkain asteroidi 4 Vesta Vesta — aurinkokunnan toiseksi massiivisin ja kirkain asteroidi: noin 530 km halkaisija, ~9 % asteroidivyöhykkeen massasta, ainoa paljain silmin Maasta nähty asteroidi.

4. heinäkuuta: vuoden 185. päivä – historia, merkitys ja aphelion 4. heinäkuuta 4. heinäkuuta – päivän historia, merkitys ja aphelion: tutustu vuoden 185. päivän tärkeisiin tapahtumiin, merkkipäiviin ja siihen, kun Maa on kauimpana Auringosta.

43 Ariadne – päävyöasteroidi ja Flora-asteroidiperheen toiseksi suurin 43 Ariadne Tutustu 43 Ariadneeseen — kirkkaaseen päävyöasteroidiin, Flora-astereen perheen toiseksi suurimpaan: löytö 1857, historia, ominaisuudet ja radat yhdellä sivulla.

433 Eros – ensimmäinen löydetty maanläheinen asteroidi (Amors-ryhmä) 433 Eros 433 Eros — Amors-ryhmän kuuluisa maanläheinen asteroidi: ~13×13×33 km, NEAR Shoemakerin tutkima, harvinaiset kirkkaat ohilennot ja kiehtova kohde avaruustutkimukselle.

5145 Pholus – aurinkokunnan kentauri ("Big Red") ja sen ominaisuudet 5145 Pholus Tutustu 5145 Pholukseen — aurinkokunnan punainen kentauri Big Red: radan, koon (n. ~185 km), pinnan orgaaniset yhdisteet ja harvinaiset lähilähdöt.

52 Europa — 289 km halkaisijaltaan oleva C-tyypin asteroidi 52 Europa 52 Europa — 289 km halkaisijaltaan oleva tumma C-tyypin asteroidi; yksi päävyöhykkeen massiivisimmista, pinnalla oliviinia ja pyrokseeneja, lähellä Hygiea-asteroidiperhettä.

617 Patroclus – jäinen troijalainen kaksoispienplaneetta selitetty 617 Patroklos 617 Patroclus — selitys jäisestä troijalaisesta kaksoispienplaneetasta: löytö, rakenne ja todisteet jäisestä koostumuksesta Jupiterin radalla.

624 Hektor — suurin Jupiterin Troijan-asteroidi, kaksoiskappale ja kuu 624 Hektor 624 Hektor — Jupiterin suurin Troijan-asteroidi: 370×200 km kaksoiskappale, ainutlaatuinen troijalainen, jolla on kuu S/2006 (624) 1.

70 Virginis b – Neitsyen tähdistön eksentrinen eksoplaneetta (löydetty 1996) 70 Virginis b 70 Virginis b – Neitsyen tähdistön eksentrinen eksoplaneetta (~60 valovuotta). Löydetty 1996 (Marcy & Butler); yllättävä kiertorata muutti asumiskelpoisuusarviot.

704 Interamnia – suuri asteroidi (~350 km), löydetty 1910 704 Interamnia 704 Interamnia — valtava ~350 km asteroidi asteroidivyöhykkeellä. Löydetty 1910; viidenneksi massiivisin, avaa uutta tietoa aurinkokunnan alkuvaiheista.

9 Metis – päävyöhykkeen suuri asteroidi ja mahdollinen ydinjäännös 9 Metis 9 Metis — suuri päävyöhykkeen asteroidi: silikaatit ja nikkeli-rauta viittaavat muinaiseen törmäykseen syntyneeseen ydinjäännökseen.

90482 Orcus — Kuiperin vyöhykkeen kääpiöplaneetta ja Neptunuksen resonanssi 90482 Orcus 90482 Orcus — Kuiperin vyöhykkeen kääpiöplaneetta, Plutoa vastakkaisessa Neptunuksen resonanssissa; löydetty 2004, kiinnostava kohde kaukaisessa aurinkokunnassa.

99942 Apophis: lähellä-Maata asteroidi ja sen törmäysriskit (2029, 2036) 99942 Apophis (99942) Apophis — lähellä-Maata asteroidi ja päivitetyt törmäysriskit: 2029 gravitaation "avaimenreikä", todennäköisyydet 2036 & 2038, havainnot ja seuranta.

Al-Sufi (Abd al-Rahman) — persialainen tähtitieteilijä (903–986) Abd al-Rahman al-Sufi Abd al‑Rahman al‑Sufi (903–986) — persialainen tähtitieteilijä, kirjoitti 964 kiintotähtikirjan; hänen mukaansa nimetyt kraatteri Azophi ja pikkuplaneetta 12621 Alsufi.

Abell 2029 — IC 1101:n koti: jättimäinen galaksijoukko Neitsyessä Abell 2029 Abell 2029 & IC 1101: valtava galaksijoukko Neitsyessä — IC 1101, suurin tunnettu galaksi, läpimitaltaan miljoonia valovuosia. Tutustu kosmiseen jättiläiseen.

Abell 2142 — massiivinen röntgensäteilevä galaksijoukko Corona Borealisissa Abell 2142 Abell 2142 — massiivinen röntgensäteilevä galaksijoukko Corona Borealisissa. Tutustu kahden galaksijoukon valtavaan sulautumiseen, kaasupilveen ja kosmiseen mittakaavaan.

Achernar (α Eridani) – nopeasti pyörivä B-tyypin, litteä kaksoistähti Achernar Achernar (α Eridani) – nopeasti pyörivä, litteä B-tyypin kaksoistähti: yötaivaan sinisin ja kuumin tähti, jonka A-seuralainen kiertää noin 12 AU:n etäisyydellä.

Ad astra — latinalainen fraasi: merkitys ja alkuperä (Vergilius, Seneca) Ad astra (fraasi) Ad astra — latinalaisen fraasin merkitys ja alkuperä: Vergilius ja Seneca. Tutustu fraasin historiaan, lähteisiin ja tulkintoihin.

Adler Planetarium Chicago – 1930 historiallinen planetaario ja tähtitietomuseo Adler Planetarium & Astronomy Museum Adler Planetarium Chicago (1930) – historiallinen, USA:n vanhin planetaario ja tähtitietomuseo Northerly Islandilla. Tutustu avaruuden historiaan ja näyttelyihin.

Adrastea — Jupiterin toiseksi lähin kuu (Jupiter XV, S/1979 J1) Adrastea (kuu) Adrastea — Jupiterin toiseksi lähin kuu. Voyager 2 löysi sen 1979; nimetty mytologian mukaan. Tutustu pieneen, Jupiterin läheiseen kuuhun ja sen löytöhistoriaan.

Stephen Hawkingin Ajan lyhyt historia — kosmologian tietokirja (1988) Ajan lyhyt historia Tutustu Stephen Hawkingin Ajan lyhyt historiaan (1988) — selkeä, mukaansatempaava kosmologian tietokirja, joka avaa maailmankaikkeuden salat ja kertoo kirjan suosiosta ja päivityks…

Akari: Japanin infrapunasatelliitti ja avaruusteleskooppi (2006) Akari (satelliitti) Tutustu Akariin (2006) — Japanin infrapuna-avaruusteleskooppi, joka kartoitti taivaan lähi-, keski- ja kaukoinfrapunassa. Historia, tekniset tiedot ja merkittävät havainnot.

Aksiaalinen kallistus — mikä se on ja miten se aiheuttaa vuodenajat Aksiaalinen kallistus Aksiaalinen kallistus selitetty: miten maapallon kierto ja akselin vinoutuma synnyttävät vuodenajat — ymmärrä kesän ja talven syyt.

Aktiivinen galaktinen ydin (AGN) – supermassiiviset mustat aukot ja säteily Aktiivinen galaksi Aktiivinen galaktinen ydin (AGN): miten supermassiiviset mustat aukot tuottavat valtavan radio-, opti- ja röntgensäteilyn sekä relativistiset suihkut — tutustu ilmiöön.

Albiorix — Saturnuksen epäsäännöllinen kuu ja Gallian ryhmän suurin Albiorix (kuu) Tutustu Albiorixiin — Saturnuksen epäsäännöllisimpään kuuhun ja Gallian ryhmän suurimpaan: löytö 2000, ~32 km halkaisija, värivaihtelut ja mahdollinen törmäyshistoria.

Aldebaran – oranssi jättiläistähti, 65 valovuotta, mahdollinen planeetta Aldebaran Tutustu Aldebaraniin — oranssi jättiläistähti 65 valovuoden päässä, Härän kirkkaimpana loistava jättiläinen ja uudet havainnot mahdollisesta planeettaseuralaisesta.

Alpha Centauri kaksoistähtijärjestelmä, Proxima Centauri ja ominaisuudet Alfa Centauri Alpha Centauri kaksoistähtijärjestelmä ja Proxima Centauri, tutustu tähtien rakenteeseen, etäisyyteen ja ominaisuuksiin, löydä kuinka lähellä lähintä tähtijärjestelmäämme todella o…

Algol (Demon Star) – Perseuksen pimenevä kaksois- ja kolmoistähti Algol Algol (Demon Star) — Perseuksen pimenevä kaksois- ja kolmoistähti: tunnettu vaihtelevasta kirkkaudestaan ja säännöllisistä pimennyksistä (2d 20h 49m).

Alkuräjähdysteoria – maailmankaikkeuden alku selitetty Alkuräjähdys Alkuräjähdysteoria selitetty: miten 13,8 mrd vuotta sitten syntynyt kuuma singulaari loi atomit, tähdet ja galaksit — kosmologian ydin helposti ymmärrettävästi.

Allen Telescope Array (ATA) — SETI:n radiointerferometri Hat Creekissä Allen Telescope Array Allen Telescope Array (ATA) — SETI:n Hat Creekin radiointerferometri: Paul Allenin rahoittama hanke, tavoitteena 350 antennia ja ma extraterrestiaalisen elämän etsintä.

Alpha Persein tähtijoukko (Melotte 20) — Mirfak ja avoin tähtijoukko Perseuksessa Alpha Persei Cluster Tutustu Alpha Persei (Melotte 20) -klusteriin: Mirfak ja kirkkaat B-tyypin tähdet Perseuksessa, ~172 pc päässä, ikä 50–70 miljoonaa vuotta.

Amalthea - Jupiterrin läheinen kuu: ominaisuudet, löydöt ja havainnot Amalthea (kuu) Amalthea — Jupiterrin läheinen kuu: ominaisuudet, löydöt ja havainnot. Lue Voyagerin ja Galileon kuvat, pinnan kraatterit, koostumus ja kiehtova historia.

Amalthea-ryhmä – Jupiterin sisäkuut: Metis, Adrastea, Amalthea, Thebe Amalthea-ryhmä Tutustu Amalthea-ryhmään — Jupiterin sisäkuut Metis, Adrastea, Amalthea ja Thebe: pienet kuut lähellä Jupiteria, jotka ruokkivat ja muokkaavat planeetan renkaita.

Ananke — Jupiterin retrogradinen ei-pallomainen kuu Ananke (kuu) Ananke — Jupiterin retrogradinen ei-pallomainen kuu. Löydetty 1951, nimetty mytologiasta; antaa nimen Ananke-ryhmälle. Tutustu sen löytöön, ominaisuuksiin ja kiertorataan.

Ananke-ryhmä – Jupiterin taantuvat epäsäännölliset kuut Ananke-ryhmä Ananke-ryhmä – Jupiterin taantuvat epäsäännölliset kuut: yhteinen alkuperä, kapeat kiertoradat ja tunnistettavat jäsenet Ananke, Praxidike ja muut.

Linnunradan ja Andromedan törmäys — milloin ja mitä seurauksia? Andromedan ja Linnunradan yhdistyminen Linnunradan ja Andromedan törmäys noin 4 miljardin vuoden kuluttua — miten se tapahtuu, mitä seurauksia galaksien sulautuminen tuo ja vaikuttaako se Maahan?

Antenni‑galaksit (NGC 4038/4039) — törmäävät spiraaligalaksit Corvuksessa Antennae-Galaksit Antenni‑galaksit (NGC 4038/4039) Corvuksessa: törmäävät spiraaligalaksit, massiivinen tähtien muodostus, pitkät pyrstöt ja yhdistyvä ydin — 45 miljoonan valovuoden etäisyydellä.

Apollo-ohjelma (1961–1975) – NASA:n miehitetyt Kuulennot ja saavutukset Apollo (avaruusohjelma) Apollo-ohjelma (1961–1975) — NASA:n miehitetyt Kuulennot, tekniset saavutukset ja Kuuhistoria: ihmiskunnan suurin askel avaruuteen.

Apollo-asteroidit — Maan rataa ylittävät lähellä kulkevat asteroidit Apollo asteroidit Apollo-asteroidit — Maan radan ylittävät läheltä kulkevat asteroidit: riskit, tunnetut tapaukset ja seurantaopas.

Apsidi (tähtitiede): Elliptisen radan peri- ja apoapsis selitys Apsidi (tähtitiede) Selkeä opas apsidista: mitä periapsis ja apoapsis tarkoittavat tähtitieteessä, elliptisillä radoilla ja esimerkit perigeum–apogee, periheli–apheli.

Aquila (Kotka) - tähdistö Linnunradalla: sijainti, tähdet ja sumut Aquila (tähdistö) Tutustu Aquilaan (Kotka): sijainti, kirkkaat tähdet ja himmeät sumut Linnunradan varrella — oppaat, kartat ja parhaat havaintovinkit kesätaivaalle.