GSSP, tarkemmin sanottuna Global Boundary Stratotype Section and Point, on kansainvälisesti sovittu piste, joka määrittelee tietyn vaiheen alun geologisella aikaskaalalla.

Työstä vastaa kansainvälinen stratigrafiakomissio, joka on osa kansainvälistä geologisten tieteiden liittoa. Vuoteen 2012 mennessä GSSP:tä tarvitsevista 101 vaiheesta on päätetty 64.

GSSP tarkoittaa käytännössä yhtä tarkasti määriteltyä kohtaa yhdellä stratigrafisella poikkileikkauksella (stratotype section), joka toimii alarajan virallisena määritelmänä koko maapallon mittakaavassa. Suositussa kielikuvassa tätä pisteenä merkittyä rajapistettä kutsutaan usein "kultaiseksi niitiksi" (golden spike).

Käyttötarkoitus ja merkitys

GSSP:n päätarkoitus on luoda yhtenäinen ja toistettavissa oleva järjestelmä geologisten vaiheiden ajoittamiseksi ja korreloimiseksi eri puolilla maailmaa. Kun alaraja on määritelty tarkasti yhdessä kohdassa, tutkijat voivat etsiä vastaavia merkkitapahtumia (esimerkiksi tietyn fossiilin ensimmäistä esiintymää tai geokemiallista signaalia) muista kerrostumista ja siten yhdistää paikalliset havaintonsa globaaliin aikatauluun. Tämä helpottaa stratigrafiaa, paleontologiaa, geokronologiaa ja geologisten tapahtumien maailmanlaajuista vertailua.

Valintakriteerit

  • Selkeä ja toistettavissa oleva merkkitapahtuma: Usein käytetään biostratigrafisia merkkejä (esim. tietyn fossiililajin ensimmäinen esiintyminen, FAD), mutta myös magnetostratigrafia, chemostratigrafia (isotooppipoikkeamat), säteilyikämätestit ja sedimentologiset piirteet voivat olla tukena.
  • Jatkuva ja hyvin säilynyt kerrostuma: Poikkileikkauksen tulee sisältää yhtenäinen sedimentaatiokehitys ilman merkittäviä puutteita tai häiriöitä juuri rajakohdan ympärillä.
  • Hyvä näkyvyys ja tutkittavuus: Kohtaan on voitava päästä ja sitä on voitava tutkia toistuvasti. Paikan tulee olla riittävän paljastunut ja dokumentoitu.
  • Laaja korreloitavuus: Merkkitapahtuman pitää olla tunnistettavissa myös muualla maailmassa, jotta raja on globaali eikä paikallinen erikoisuus.
  • Suojaus ja pitkäaikainen säilyvyys: GSSP-kohde tulisi suojata ja sen dokumentaation säilyä, jotta tulevat sukupolvet voivat palauttaa ja tarkistaa rajapisteen.
  • Tieteellinen hyväksyntä: Ehdotus käy läpi laajan tieteellisen arvioinnin ja lopullisen hyväksynnän tekee kansainvälinen stratigrafiakomissio, usein IUGS:n (International Union of Geological Sciences) ratifioimana.

Valintaprosessi

Ehdotuksen GSSP:ksi tekee yleensä työryhmä, joka vertaa vaihtoehtoisia paikallisia poikkileikkauksia ja dokumentoi niiden sopivuuden kriteerien mukaan. Ehdotus julkaistaan ja sitä arvioidaan vertaisarvioinneissa. Hyväksymisprosessi sisältää laaja-alaisen keskustelun, muutosehdotukset ja lopulta äänestyksen komissiossa. Hyväksytyt GSSP:t julkistetaan ja niihin liitetään yksityiskohtainen dokumentaatio (paikan kuvaus, mittaukset, fossiililuettelot, kemialliset ja magnetiset profiilit).

Rajaukset ja vaihtoehdot

GSSP:t sopivat hyvin pääosin fanerotsooisille (i.e. nuoremmille) aikakausille, joissa on hyvät fossiilirekisterit ja kestävä sedimentaatio. Erittäin vanhat ajanjaksot, erityisesti esimbrian (prekambrinen) iät, voivat vaatia toisenlaisia lähestymistapoja. Tällöin käytetään usein GSSA-menetelmää (Global Standard Stratigraphic Age), joka perustuu absoluuttiseen aikamääritykseen (radiometriseen ikään) eikä yksittäiseen stratotype-sectioniin.

Rajojen yhdistäminen absoluuttiseen aikaan

Vaikka GSSP määrittelee suhteellisen rajapisteen stratigrafiassa, sen yhdistäminen absoluuttiseen aikaan tehdään yleensä radiometrisillä ikämäärityksillä (esim. U-Pb, Ar-Ar) ja muilla geokemiallisilla ajoitusmenetelmillä. Tällä tavoin GSSP-rajat voidaan liittää numeerisiin ikäarvoihin ja oppia paremmin tapahtumien kronologiaa maapallon historiassa.

Esimerkkejä ja käytännön merkitys

GSSP:t ovat keskeisiä, kun laaditaan kansainvälisiä geologisia aikatauluja, opetetaan geologiaa ja verrataan alueellisia kerrostumia maailmanlaajuisesti. Ne auttavat myös luonnonhistoriallisten tapahtumien, kuten sukupuuttojen tai ilmastonmuutosten, ajoittamisessa ja vertailussa eri alueiden välillä. Työ GSSP:ien parissa jatkuu aktiivisesti, ja uusia rajapisteitä hyväksytään sitä mukaa kun tutkijat tuovat esiin parhaita ehdokkaita ja täydentävää aineistoa.