Geologinen ajanlasku

Historiallisessa geologiassa käytetään geologian periaatteita ja tekniikoita maapallon geologisen historian selvittämiseksi. Se tarkastelee prosesseja, jotka muuttavat maapallon pintaa ja pinnan alla olevia kiviä.

Geologit käyttävät stratigrafiaa ja paleontologiaa saadakseen selville tapahtumien järjestyksen ja osoittaakseen eri aikoina menneisyydessä eläneet kasvit ja eläimet. He selvittivät kalliokerrosten järjestyksen. Sitten radioaktiivisuuden löytäminen ja radiometristen ajoitusmenetelmien keksiminen antoivat keinon määrittää kerrosten (kerrostumien) iät.

Tiedämme nyt maapallon historian aikana tapahtuneiden tärkeiden tapahtumien ajoituksen. Maapallo on noin 4,567 miljardia (4 567 miljoonaa) vuotta vanha. Maapallon menneisyyden geologinen eli syväaika on järjestetty erilaisiin yksiköihin. Aika-asteikon rajoja merkitsevät yleensä suuret geologiset tai paleontologiset tapahtumat, kuten joukkosukupuutokset. Esimerkiksi liitukauden ja paleogeenikauden välinen raja on määritelty liitukauden ja tertiäärikauden välisessä sukupuuttoon kuolemisessa. Se merkitsi dinosaurusten ja monien merieläinlajien loppua.

Energialähteiden ja arvokkaiden mineraalien etsintä edellyttää alueen geologisen historian ymmärtämistä. Tällainen tieto voi myös auttaa vähentämään maanjäristysten ja tulivuorten aiheuttamia vaaroja.



Kaavio geologisesta aika-asteikosta.Zoom
Kaavio geologisesta aika-asteikosta.

Terminologia

Suurin määritelty aikayksikkö on eonien muodostama supereon. Eonit jakautuvat aikakausiin, jotka puolestaan jakautuvat jaksoihin, aikakausiin ja vaiheisiin. Samalla paleontologit määrittelevät eri pituisia faunavaiheita, jotka perustuvat niissä esiintyviin eläinfossiileihin. Monissa tapauksissa tällaiset faunavaiheet on otettu käyttöön geologisen nimikkeistön rakentamisessa, vaikka yleisesti ottaen tunnustettuja faunavaiheita on paljon enemmän kuin määriteltyjä geologisia aikayksiköitä.

Geologeilla on tapana puhua ajanjaksojen ja muiden yksiköiden ylemmistä/viimeisistä, alemmista/varhaisista ja keskimmäisistä osista, kuten "ylempi jurakausi" ja "keskimmäinen kambrikausi". Upper, Middle ja Lower ovat termejä, joita sovelletaan itse kiviin, kuten "yläjurainen hiekkakivi", kun taas Late, Middle ja Early viittaavat aikaan, kuten "varhaisjurainen laskeuma" tai "varhaisjura-ikäiset fossiilit". Adjektiivit kirjoitetaan isolla alkukirjaimella, kun alajako on muodollisesti tunnustettu, ja pienellä, kun se ei ole tunnustettu; näin ollen "varhaismiocene" mutta "Early Jurassic".

Koska samaan aikaan, mutta eri puolilla maailmaa esiintyvät geologiset yksiköt voivat usein näyttää erilaisilta ja sisältää erilaisia fossiileja, on monia esimerkkejä siitä, että samalle ajanjaksolle on historiallisesti annettu eri nimiä eri paikoissa. Esimerkiksi Pohjois-Amerikassa alempaa kambrikauden jaksoa kutsutaan Waucoban-sarjaksi, joka on sitten jaettu vyöhykkeisiin trilobiittien perusteella. Itä-Aasiassa ja Siperiassa sama aikaväli on jaettu tommotiaaniseen, atdabaaniseen ja botomiaaniseen vaiheeseen. Kansainvälisen stratigrafiakomission työn keskeinen osa on sovittaa yhteen nämä ristiriitaiset termit ja määritellä yleismaailmalliset horisontit (aikajako), joita voidaan käyttää kaikkialla maailmassa.



Geologisen ajan taulukko

Seuraavassa taulukossa esitetään yhteenveto geologisen aikaskaalan muodostavien ajanjaksojen tärkeimmistä tapahtumista ja ominaispiirteistä. Kuten edellä on todettu, tämä aikaskaala perustuu kansainvälisen stratigrafiakomission (International Commission on Stratigraphy) julkaisuun. Kunkin taulukkomerkinnän korkeus ei vastaa kunkin aikajakson kestoa. (ei ole esitetty mittakaavassa)

Geologinen aika

Eon

Era

Aika/ikä4,5

Epoch

Suuret tapahtumat

Alku
(vuotta sitten)3,6

Phanerotsooinen

Kainotsooinen

Kvartaari

Holoseeni

Ihmiskannan kasvu; viimeinen jääkausi päättyy.

11,700

Pleistoseeni

Jääkaudet ja lämpimämmät kaudet; monien suurten nisäkkäiden sukupuuttoon kuoleminen; täysin nykyihmisen evoluutio.

2,588 miljoonaa

Tertiäärinen

Neogeeni

Plioseeni

Ilmasto viilenee entisestään; australopithecine-hominiinit kehittyvät

5,333 miljoonaa

Miocene

Maapallolla on paljon metsiä; eläimet kukoistavat, mutta myöhemmin lämpötilat alkavat viilentyä.

23,03 miljoonaa

Paleogeeni

Oligoseeni

Maanosat siirtyvät nykyisille paikoilleen

33,9 miljoonaa

Eoseeni

Himalajan vuoristo muodostuu Intian siirtyessä Aasian puolelle.

56 miljoonaa

Paleoseeni

Intia saavuttaa Aasian; nisäkkäät kehittyvät uusiin ryhmiin; linnut selviytyvät sukupuuttoon.

66 miljoonaa

Mesotsooinen

Liitukausi

Ylempi liitukausi

Dinosaurukset kuolivat sukupuuttoon K/T-sukupuuttotapahtumassa.

100,5 miljoonaa

Alempi liitukausi

Dinosaurukset jatkavat kukoistustaan; pussi- ja istukkanisäkkäät ilmestyvät; ensimmäiset kukkivat kasvit.

145 miljoonaa

Jurassic

Ylempi jurakausi

Dinosaurukset hallitsevat maata; ensimmäiset linnut, varhaiset nisäkkäät; havupuut, sykadit ja muut siemenkasvit. Superkontinentti Pangaea alkaa hajota.

163,5 miljoonaa

Keski-jura

174,1 miljoonaa euroa

Alempi jurakausi

201,3 miljoonaa

Triassic

Ylempi triaskausi

Ensimmäiset dinosaurukset; lentoliskot; iktyosaurukset; plesiosaurukset; kilpikonnat; munivat nisäkkäät.

237 miljoonaa

Keskitriaskausi

247,2 miljoonaa

Alempi triaskausi

252,17 miljoonaa

Paleotsooinen

Permiläinen

P/Tr sukupuutto - 95 % lajeista kuolee sukupuuttoon. Superkontinentti Pangaian muodostuminen.

298,9 miljoonaa euroa

Hiilikauden

Pennsylvanian

Trooppinen ilmasto: runsaasti hyönteisiä, ensimmäiset synapsidit ja matelijat; hiilimetsät.

323,2 miljoonaa euroa

Mississippian

Suuret primitiiviset puut

358,9 miljoonaa euroa

Devonian

Kalojen ikä; ensimmäiset sammakkoeläimet; kerrossammalet ja hevoskärsämöt ilmestyvät; progymnospermit (ensimmäiset siemenkasvit) ilmestyvät.

419,2 miljoonaa euroa

Silurian

Ensimmäiset maakasvien fossiilit

443,4 miljoonaa

Ordovician

Selkärangattomat vallitsevat

485,4 miljoonaa euroa

Kambrialainen

Elämän merkittävä monipuolistuminen kambrikauden adaptiivisessa säteilyssä

541 miljoonaa

Proterotsooinen

Neoproterotsooinen2

Ediacaran

Ensimmäiset monisoluiset eläimet

635 miljoonaa

Cryogenian

Mahdollinen Lumipallo maapallon kausi

720 miljoonaa

Tonian

Superkontinentti Rodinia hajoaa

1 miljardi

Mesoproterotsooinen

Stenian

Superkontinentti Rodinia muodostuu

1,2 miljardia

Ectasian

Ensimmäinen sukupuolisesti lisääntyvä organismi

1,4 miljardia

Calymmian

Kolumbian superkontinentti hajoaa

1,6 miljardia

Paleoproterotsooinen

Statherian

Kolumbian (superkontinentti) muodostuminen tapahtuu tänä aikana.

1,8 miljardia

Orosirian

Ensimmäinen monimutkainen yksisoluinen elämä

2,05 miljardia

Rhyacian

Hiilidioksidin korvautuminen hapella käynnistää Huronian jääkauden tällä kaudella.

2,3 miljardia

Siderian

Superkontinentti Kenorland hajoaa.

2,5 miljardia

Archaean

Neoarkealainen

Superkontinentti Kenorland muodostuu

2,8 miljardia

Mesoarkkaalainen

Superkontakti Ur on tältä aikakaudelta.

3,2 miljardia

Paleoarkkaalainen

Bakteerit rakentavat stromatoliitteja

3,6 miljardia

Eoarchaean

1. superkontinentti Vaalbara oli olemassa tämän aikakauden aikana.

4 miljardia

Hadean

Maapallon muodostuminen 4,6 miljardia vuotta sitten; Kuun muodostuminen 4,5 miljardia vuotta sitten

4,54 miljardia (~4,6 bya).

  1. Pohjois-Amerikassa hiilikausi jaetaan Mississippian- ja Pennsylvanian-kauden osajaksoihin tai aikakausiin.
  2. Viimeisen neljännesvuosisadan aikana tehdyt löydöt ovat muuttaneet merkittävästi näkemystä geologisista ja paleontologisista tapahtumista juuri ennen kambrikautta. Nykyään käytetään termiä "neoproterotsooinen", mutta vanhemmat kirjoittajat ovat saattaneet käyttää termiä "ediacaran", "vendian", "varangian", "prekambrinen", "protokambrinen", "eokambrinen" tai ovat saattaneet ulottaa kambrikauden kauemmaksi ajassa taaksepäin.
  3. Päivämäärät ovat hieman epävarmoja, ja lähteiden väliset muutaman prosentin erot ovat yleisiä. Tämä johtuu siitä, että radiometriseen ajoitukseen soveltuvia kerrostumia esiintyy geologisessa pylväässä harvoin juuri niissä paikoissa, joissa haluaisimme niitä olevan. Tähdellä * merkityt päivämäärät on määritetty radiometrisesti kansainvälisesti sovittujen GSSP:iden perusteella.
  4. Paleontologit puhuvat usein faunavaiheista geologisten kausien sijasta. Faunavaiheiden nimikkeistö on varsin monimutkainen. Katso http://flatpebble.nceas.ucsb.edu/public/harland.html, jossa on erinomainen ajallisesti järjestetty luettelo faunavaiheista.
  5. Yleisessä kielenkäytössä tertiääri-neljänneskautta ja paleogeeni-neogeeni-neljänneskautta käsitellään ajanjaksoina. Termiä "aikakausi" (esim. "neogeeniaika") käytetään joskus termin "jakso" sijasta.
  6. Sarakkeessa "Vuodet sitten" ilmoitettu aika on sarakkeessa "Aikakausi" mainitun aikakauden alkamisaika.



Aiheeseen liittyvät sivut



Kysymyksiä ja vastauksia

K: Mikä on geologinen aikaskaala?


V: Geologinen aikaskaala on tapa järjestää ja ymmärtää maapallon menneisyyttä tarkastelemalla prosesseja, jotka muuttavat pintaa ja pinnan alla olevia kiviä. Siinä käytetään geologian periaatteita ja tekniikoita maapallon geologisen historian selvittämiseksi.

K: Miten geologit käyttävät stratigrafiaa ja paleontologiaa?


V: Geologit käyttävät stratigrafiaa ja paleontologiaa selvittääkseen maapallon menneisyydessä tapahtuneiden tapahtumien järjestyksen sekä selvittääkseen, mitä kasveja ja eläimiä on elänyt historian eri aikoina. He käyttävät näitä tietoja selvittääkseen kalliokerrosten järjestyksen.

K: Kuinka vanha maapallo on?


V: Maapallo on noin 4,567 miljardia (4 567 miljoonaa) vuotta vanha.

K: Millä aikaskaalassa yleensä merkitään rajoja?


V: Aika-asteikon rajoja merkitsevät yleensä suuret geologiset tai paleontologiset tapahtumat, kuten joukkosukupuutokset. Esimerkiksi kahden ajanjakson välistä rajaa voi merkitä sukupuuttoon kuoleminen, joka hävitti tietyt lajit.

K: Missä geologisen historian tuntemus voi auttaa?


V: Geologisen historian tuntemus voi auttaa energialähteiden ja arvokkaiden mineraalien etsinnässä sekä maanjäristysten ja tulivuorten kaltaisten vaarojen vähentämisessä alueella.

K: Mistä tutkijat saivat keinon saada kerrostumien iät?


V: Radioaktiivisuuden löytäminen ja radiometristen ajoitusmenetelmien keksiminen antoivat tiedemiehille keinon määrittää eri puolilla maapalloa sijaitsevien kerrostumien iät.

AlegsaOnline.com - 2020 / 2023 - License CC3