Guelders tai Gueldres (hollanniksi Gelre, saksaksi Geldern) on historiallinen nimi keskiaikaisesta kreivikunnasta, joka myöhemmin nostettiin herttuakunnaksi Pyhässä saksalais-roomalaisessa keisarikunnassa ja sijaitsi osana Pyhän saksalais-roomalaisen keisarikunnan alueita Alankomaissa. Alueesta tuli merkittävä poliittinen ja sotilaallinen tekijä Alankomaiden keskiaikaisten valtataistelujen aikana ja se muodostaa osan nykyisestä Alankomaissa sijaitsevasta Gelderlandin maakunnasta.

Sijainti ja rakenne

Guelders ulottui keskisuurena alueena nykyisen Alankomaiden itäosissa ja osin lähellä nykyistä Saksan rajaa. Se koostui perinteisesti useista alueellisista osista, joita usein kutsuttiin neljäksi kvartaaliaksi (”quarters”):

  • Veluwe (Veluwekwartier)
  • Zutphenin kvartieri (Kampen/Zutphen-alue)
  • Nijmegenin kvartieri (nijmegeniläinen osa)
  • Yläkvartieri (Bovenkwartier), eteläisempi osa, joka ulottui nykyisen Etelä-Limburgin ja Nordrhein-Westfalenin suuntaan

Tärkeitä kaupunkeja Gueldersin historiassa ovat olleet muun muassa Arnhem, Nijmegen, Zutphen, Roermond ja nimikaupunki Geldern (nykyisin Saksan puolella Nordrhein-Westfalenissa).

Historia lyhyesti

Guelders muodostui keskiajalla kreivikunnaksi ja kasvoi alueelliseksi valtaesineeksi Itämeren ja Länsi-Euroopan valtataisteluissa. Kreivikunnasta tehtiin herttuakunta vuonna 1339, kun keisari myönsi herttuan arvonimen, mikä nosti alueen poliittista merkitystä.

Keskiajalla ja varhaisessa uudella ajassa Guelders oli usein riidan kohteena Burgundin herttuakunnan ja myöhemmin Habsburgien kanssa. Myös paikalliset herttuat ja alueelliset suvut taistelivat vallasta; tunnettu vastarinnan johtaja oli esimerkiksi Karel van Egmond (Kaarle Egmondilainen), joka pyrki säilyttämään alueen itsenäisyyttä Habsburgien pyrkimyksiltä.

Herttuakunta liitettiin lopulta Habsburgien alaisuuteen ja osaksi Habsburgien maatonta hallintoa Alankomaissa; alueen poliittinen asema muuttui vielä uudelleen 1500–1600-luvuilla Euroopan laajojen sotien ja diplomaattisten järjestelyjen seurauksena. Osia Gueldersistä siirtyi vaihtelevasti Habsburgien (myöhemmin Espanjan ja Itävallan vallan) sekä Alankomaiden tasavaltaan (United Provinces) kuuluviksi. Useita alueita myöhemmin jaettiin edelleen 1600–1700-luvuilla; lopulta Napoleonin sodan jälkeen alueet järjestettiin uudelleen, ja suurin osa historiallisesta Gueldersistä muodostaa nykyisen Alankomaiden maakunnan Gelderlandin.

Perintö ja nykytilanne

  • Nimi Gelre/Gelderland elää edelleen nykyisen Alankomaiden maakunnan nimenä.
  • Monet kaupungit, linnat ja kirkot alueella kantavat jälkiä herttuakunnan ajalta: keskiaikaiset muurit, linnoitukset ja kirkkoarkkitehtuuri muistuttavat alueen historiallisesta roolista.
  • Historiallinen raja kulkee nykyään maiden ja maakuntien rajojen läpi: osa vanhasta Gueldersistä on nykyisessä Alankomaiden Gelderlandissa, osa sijaitsee Saksan puolella (esim. Geldern).

Gueldersin historia on esillä paikallisissa museoissa ja arkistoissa, ja sen perintö vaikuttaa edelleen alueen kulttuuriin, paikannimiin ja identiteettiin.