Alankomaiden tasavalta 1581–1795 – määritelmä ja historia

Tutustu Alankomaiden tasavallan (1581–1795) syntyyn, hallintoon, stadtholderien periytyvyyteen ja sen vaikutukseen Euroopan politiikkaan, kauppaan ja kulttuuriin.

Alankomaiden tasavalta, joka tunnettiin virallisesti nimillä Seitsemän yhdistyneen Alankomaiden tasavalta, Yhdistyneiden Alankomaiden tasavalta tai Seitsemän yhdistyneen maakunnan tasavalta, oli itsenäinen tasavalta ja maakuntien liitto Euroopassa vuosina 1581–1795. Se oli edeltäjä myöhemmille valtiomuodoille, kuten Batavian tasavallalle, Alankomaiden yhdistynyttä kuningaskuntaa ja nykyiselle Alankomaille (nykyisin osa Alankomaiden kuningaskuntaa). Vaihtoehtoisia historiallisia nimiä ovat muun muassa Yhdistyneet maakunnat, latinankielinen Belgica Foederata ja vanhemmissa lähteissä esiintyvä Belgian liitto tai Belgian liittovaltiot.

Määritelmä ja nimi

Termit kuvastavat sekä alueellista yhdistymistä että poliittista järjestelyä: kyseessä ei ollut keskitetty yksittäinen valtio samalla tavalla kuin monarkiat, vaan unioniksi järjestäytynyt joukko provinssien itsehallintoa korostavia yhteisöjä. Nimiä on vaihdeltu kielten ja aikakausien mukaan; esimerkiksi hollanniksi yleinen nimitys oli Republiek der Zeven Verenigde Nederlanden (Seitsemän yhdistettyä Alankomaa).

Perustaminen ja itsenäisyys

Alankomaiden tasavallan synty liittyy 1500-luvun lopun kapinaan Habsburgien Espanjaa vastaan (alentaja Espanjan kuningas Kaarle V:n seuraajan, Filip II:n hallintoa vastaan). Merkittäviä vaiheita olivat Utrechtin unioni (1579), jossa pohjoiset provinssit sopivat keskinäisestä puolustuksesta ja yhteistyöstä, sekä vuoden 1581 Act of Abjuration — julistus, jossa provinssit hylkäsivät Filiip II:n hallitsijana. Täydellinen kansainvälinen tunnustus seurasi vähitellen; merkittävä käänne oli vuonna 1648 solmittu Westfalenin rauha, jossa Alankomaiden itsenäisyys tunnustettiin laajemmin.

Hallinto ja valta

Valtiorakenne perustui provinssien laajaan itsehallintoon. Keskeisiä elimiä olivat kunkin provinssin States (maakuntakokoukset) ja niiden muodostama yleinen liittovaltioelin, Staten-Generaal, joka hoiti yhteiset asiat kuten ulkopolitiikan ja sodan. Käytännössä rikkaiden kaupunkien johtavat patruuniryhmät eli regenten hallitsivat paikallista politiikkaa ja taloutta.

Yksi tasavallan erikoispiirre oli stadtholderin (holl. stadhouder) virka — alun perin Espanjan ajan käskynhaltijan seuraaja, joka monissa provinssissa kehittyi merkittäväksi sotilaalliseksi ja poliittiseksi johtajaksi. Ajan mittaan stadtholder-viran haltijoista kasvoi de facto -johtava suku, erityisesti Oranian talon suku (House of Orange‑Nassau). Stadtholderin asema vaihteli kuitenkin: oli myös stadtholderin puuttumisen jaksoja (ns. stadtholderittomat ajanjaksot), ja käytännössä valta jakautui provinssien ja lihaksikkaan taloudellisen eliitin välillä.

Talous, merivalta ja siirtomaat

17. vuosisata oli tasavallan niin kutsuttu kultakausi: seosta vahvasta kaupasta, laivanrakennuksesta, vakuuttavasta pankkisektorista ja kansainvälisestä kauppimonopolista. Hollannin kauppiaat ja laivasto hallitsivat merireittejä Atlantilla, Välimerellä ja Itämerellä. Suuria yrityksiä olivat muun muassa Alankomaiden Itä-Intian kauppakomppania (VOC) ja Länsi-Intian kauppakomppania (WIC), jotka toimivat sekä kaupankäynnissä että siirtomaahallinnoissa.

Amsterdamista tuli aikansa tärkeimpiä rahoitus- ja pörssikeskuksia: vakuutus, lainananto ja osakemarkkinat kehittyivät varhaisessa vaiheessa. Kaupankäynti, kolonialismi ja merenkulku toivat huomattavat taloudelliset hyödyt, mikä puolestaan rahoitti taidetta, tiedettä ja kaupunkien kasvua.

Kulttuuri, tiede ja yhteiskunta

Alankomaiden tasavalta oli 1600-luvulla merkittävä taiteen ja tieteen keskus. Maailmankuulut taiteilijat kuten Rembrandt van Rijn ja Johannes Vermeer kuvastivat aikaa; tiedemiehiä olivat esimerkiksi Christiaan Huygens. Religio­sessa ja poliittisessa mielessä tasavalta tarjosi verrattain suuremman sietokyvyn eri uskonnollisille ryhmille verrattuna moniin muihin eurooppalaisiin valtioihin, minkä vuoksi sinne muutti juutalaisia, hugenotteja ja muita pakolaisia.

Silti yhteiskunta ei ollut tasa-arvoinen: valtaa pitivät poliittisesti ja taloudellisesti vaikutusvaltaiset porvaristoperheet, ja esimerkiksi maaseudun elinolot erosivat huomattavasti kaupunkien vauraudesta.

Sodat ja ulkopolitiikka

Tasavalta joutui 1600–1700-luvuilla moniin sotiin: alkaen taistelusta Espanjaa vastaan, myöhemmin Ranskan ja Englannin kanssa käytäviin konflikteihin. Anglia–Hollanti -sodat 1600-luvulla ja Ranskan vallankumous- sekä napoleonilaiset sotakonfliktit 1700–1800‑lukujen taitteessa muokkasivat tasavallan asemaa ja lopulta johtivat sen valtarakenteen romahtamiseen.

Loppu 1795 ja perintö

Ranskan vallankumous ja sitä seuranneet sotatoimet muuttivat Euroopan poliittista karttaa. Vuonna 1795 ranskalaiset vallanpitäjät ja paikalliset jakobiinit syrjäyttivät vanhan tasavallan ja perustivat Batavian tasavallan, joka oli Ranskan vaikutuspiirissä toimiva tasavalta. Tämän jälkeen alue koki useita poliittisia muutoksia: Napoleonin aikana syntyi muun muassa riippuvainen Hollannin kuningaskunta, ja lopullinen nykyisenkaltaisen valtion muoto vakiintui vasta Wienin kongressin jälkeen 1815, jolloin perustettiin Alankomaiden yhdistynyt kuningaskunta (mukaan lukien nykyinen Belgia tosin erosi myöhemmin).

Alankomaiden tasavallan perintö on merkittävä: sen kauppaverkostot, oikeudelliset käytännöt, pankkijärjestelmät, laivanrakennus ja kulttuuriperintö vaikuttivat laajalti Euroopan ja maailman kehitykseen. Samalla tasavallan malli — provinssien autonomia yhdistettynä kansainväliseen kauppavoimaan — on usein mainittu historiallisena esimerkkinä varhaisesta kaupallisesta ja poliittisesta liberalismista.

Vaikka sitä kutsuttiin tasavallaksi, sen Stadtholdereista tuli perinnöllinen dynastia, erityisesti Oranian suvun myötä vaikuttaen pitkään tasavallan poliittiseen dynamiikkaan ja ulkopoliittiseen suuntautumiseen.

Kysymyksiä ja vastauksia

K: Mikä oli Alankomaiden tasavalta?

K: Mitkä olivat Alankomaiden tasavallan vaihtoehtoisia nimiä?

K: Milloin Alankomaiden tasavalta oli olemassa?

K: Mitä tuli Alankomaiden tasavallan jälkeen?

K: Millainen hallitusmuoto Alankomaiden tasavallalla oli?

K: Miten Alankomaiden tasavalta oli organisoitu?

K: Missä Alankomaiden tasavalta sijaitsi?

Hae kirjaimella