Pyhä saksalais-roomalainen keisarikunta
Pyhää Rooman valtakuntaa ei pidä sekoittaa Rooman valtakuntaan.
Pyhä Rooman keisarikunta (latinaksi Romus Spiritus Sanctus) oli Keski-Euroopassa sijainnut joukko alueita ja vapaita kaupunkeja, jotka kaikki kuuluivat keisarin hallintaan, jonka valitsivat keisarikuntaan kuuluvien alueiden ja kaupunkien ruhtinaat ja tuomarit. Kun Kaarle Suuri kuoli, hänen frankkien valtakuntansa annettiin hänen lapsilleen ja jaettiin kolmeen eri maahan: Länsi-Frankia, Lotharingia ja Itä-Frankia. Pyhä valtakunta alkoi, kun Itä-Frankian Otto I:stä tuli keisari vuonna 962, ja Napoleon lopetti sen vuonna 1806. Keisarit väittivät olevansa Kaarle Suuren perillisiä ja että valtakunta juontaa juurensa vuodesta 800, jolloin Kaarle Suuresta tuli frankkien keisari.
1500-luvulla Pyhän saksalais-roomalaisen keisarikunnan (HRE) oli vastattava Pier Gerlofs Donian ja Wijerd Jelckaman johtamien friisiläisten kapinaan. Tämä kesti vuodesta 1515 vuoteen 1523.
1600-luvulla kolmikymmenvuotinen sota (1618-1648) murskasi valtakunnan. Lähes kolmekymmentä prosenttia valtakunnan väestöstä sai surmansa. Saksalaiskansan Pyhä Rooman keisarikunta menetti osia alueestaan.
Pyhä Rooman valtakunta oli 1200-luvulle saakka voimakas. Myöhemmin kaikki valtakunnan sisällä olevat herttuakunnat ja kreivikunnat alkoivat saada lisää valtaa. Lopulta keisareilla ei ollut enää juurikaan todellista valtaa, ja maa oli olemassa vain nimellisesti. Viimeinen keisari lakkautti valtakunnan vuonna 1806 Napoleonin sotien aikana.
Voltaire, 1700-luvun ranskalainen filosofi, vitsaili kerran, että kansakunta ei ollut pyhä, ei roomalainen eikä imperiumi.
Politiikka
Keisarikunta oli itse asiassa germaaninen eikä roomalainen, sillä se sijaitsi pääasiassa nykyisen Saksan ja Itävallan alueilla. Se ei ollut oikeastaan pyhä, sillä Kaarle V:n jälkeen vuonna 1530 paavi ei enää kruunannut keisaria. Keisarikunta oli keisarikunta vain nimellisesti: sen kattamat alueet olivat enimmäkseen itsenäisiä. Keisarikunnalla oli oma keskushallitus ja asevoimat, jotka toimivat yhtenä kokonaisuutena. Sitä hallitsi Habsburgien suku ennen kuin se kaatui vuonna 1806. Napoleon pakotti keisarin luopumaan vallasta, kun Ranska alkoi hyökätä Pyhään saksalais-roomalaiseen keisarikuntaan ensimmäisen Ranskan valtakunnan aikana. Keisari teki itsestään Itävallan keisarin ja lopetti Pyhän saksalais-roomalaisen keisarikunnan.
Pyhä Rooman valtakunta ei ollut erittäin keskitetty valtio kuten useimmat nykyiset maat. Sen sijaan se jakautui kymmeniin - lopulta satoihin - yksittäisiin yksiköihin, joita hallitsivat kuninkaat, herttuaat, kreivit, piispat, apotit ja muut hallitsijat. Heidät tunnettiin yhdessä ruhtinaiden nimellä. Keisari hallitsi joitakin alueita suoraan. Keisari ei voinut missään vaiheessa vain antaa asetuksia ja hallita itsenäisesti valtakuntaa. Paikalliset johtajat rajoittivat hänen valtaansa ankarasti.
Keisarikunta oli yksi harvoista Euroopan maista, joissa oli vaaleilla valittavissa oleva monarkia. Tämä tarkoitti sitä, että keisarin valitsi pieni joukko prinssien valitsijoita. Yleinen käytäntö oli, että vain kuolleen keisarin tai keisarinnan perillinen valittiin valtaistuimelle.
Valtakunnan kartta.
Kysymyksiä ja vastauksia
Kysymys: Mikä on Pyhä Rooman valtakunta?
A: Pyhä Rooman valtakunta oli Keski-Euroopassa sijainneiden alueiden ja vapaiden kaupunkien muodostama ryhmä, jota hallitsi keisari, jonka valitsivat valtakuntaan kuuluvien alueiden ja kaupunkien ruhtinaat ja tuomarit.
K: Milloin se alkoi?
V: Pyhä keisarikunta alkoi, kun Itä-Frankian Otto I:stä tuli keisari vuonna 962.
K: Kuka sen lopetti?
V: Viimeinen keisari Napoleon lakkautti valtakunnan vuonna 1806 Napoleonin sotien aikana.
K: Miten se liittyy Kaarle Suuren valtakuntaan?
V: Keisarit väittivät olevansa Kaarle Suuren perillisiä ja että valtakunta juontaa juurensa vuodesta 800, jolloin Kaarle Suuresta tuli frankkien keisari.
K: Mitä tapahtui kolmikymmenvuotisen sodan aikana?
V: Tämän sodan aikana (1618-1648) lähes kolmekymmentä prosenttia keisarikunnan väestöstä sai surmansa ja osa sen alueesta menetettiin.
K: Kuinka voimakas Pyhän Rooman keisari oli aluksi?
V: Aluksi hänellä oli huomattavan paljon valtaa, mutta ajan myötä kaikki keisarikunnan sisällä olevat herttuakunnat ja kreivikunnat tulivat entistä vaikutusvaltaisemmiksi, joten 1200-luvulla hänellä ei enää ollut juurikaan todellista valtaa.
