Carpentarianlahti
Carpentarianlahti (14°00′S 139°00′E / 14.000°S 139.000°E / -14.000; 139.000) on suuri, matala meri, jota Pohjois-Australia ympäröi kolmelta puolelta. Sen pohjoisreuna on Arafura-meri, Australian ja Uuden-Guinean välinen meri. Lahti on suullaan 590 km leveä ja etelämpänä 675 km. Pohjoinen etelä on yli 700 kilometriä. Sen vesipinta-ala on noin 300 000 km². Lahden syvyys on 55-66 metriä, joskin paikoin jopa 82 metriä. Viimeisellä jääkaudella lahti olisi ollut kuivaa maata.
Carpentarianlahden sijainti.
Carpentarianlahti hollantilaisesta kartasta vuodelta 1859.
Carpentarianlahti Bentinck Islandin (South Wellesley Islands) ja Australian mantereen välissä.
Maantiede
Lahden ympärillä oleva maa on yleensä tasaista ja alavaa. Lännessä on Arnhem Land, pohjoisen territorion Top End ja Groote Eylandt, lahden suurin saari. Idässä on Cape Yorkin niemimaa. Etelässä oleva alue on osa Queenslandia), jota kutsutaan Gulf Countryksi tai yksinkertaisesti "Persianlahdeksi".
Ilmasto on kuuma ja kostea, ja vuodessa on kaksi vuodenaikaa. Kuiva kausi kestää noin huhtikuusta marraskuuhun, ja siellä on hyvin kuivia kaakkois-itä-tuulia, jotka johtuvat etelässä sijaitsevista talven korkeapainejärjestelmistä. Märkä kausi kestää joulukuusta maaliskuuhun. Suurin osa vuoden sateista tapahtuu näinä kuukausina, ja monet alavat alueet tulvivat. Persianlahti on myös trooppisten syklonien kasvualusta marraskuusta huhtikuuhun.
Syys- ja lokakuussa Morning Glory -pilvi ilmestyy eteläiselle Persianlahdelle. Paras paikka nähdä se on Burketownin alueella pian aamunkoiton jälkeen.
Eurooppalainen tutkimusmatkailu
Ensimmäinen tunnettu eurooppalainen henkilö, joka vieraili alueella, oli hollantilainen Willem Janszoon (jonka nimi kirjoitetaan myös nimellä Jansz) vuoden 1606 matkallaan. Jan Carstenszoon (tai Carstensz) vieraili vuonna 1623 ja nimesi lahden Pieter de Carpentierin mukaan, joka oli Alankomaiden Itä-Intian kenraalikuvernööri. Myös Abel Tasman tutki rannikkoa vuonna 1644. Myöhemmin Matthew Flinders tutki ja kartoitti aluetta vuosina 1802 ja 1803.
Ensimmäinen lahdelle päässyt retkikunta oli Burken ja Willsin retkikunta, jota johtivat Robert O'Hara Burke ja William John Wills. He lähtivät Melbournesta elokuussa 1860 ja saapuivat Bynoe-joelle helmikuussa 1861.
Persianlahden joet
- Archer River
- Calvert River
- Cox River
- Flinders River
- Gilbert-joki
- Leichhardt River
- McArthur River
- Mission River
- Mitchell River
- Alice River
- Norman River
- Roper River
- Wilton River
- Smithburne-joki
- Staaten River
- Wenlock-joki
Kysymyksiä ja vastauksia
K: Mikä on Carpentarianlahti?
V: Carpentarianlahti on suuri, matala meri, jota Pohjois-Australia ympäröi kolmelta puolelta.
K: Mikä on Carpentarianlahden pohjoisreuna?
V: Carpentarianlahden pohjoisreuna on Arafurameri, joka on Australian ja Uuden-Guinean välinen meri.
K: Kuinka leveä Carpentarianlahti on suultaan?
V: Carpentarianlahti on suullaan 590 km leveä.
K: Kuinka leveä Carpentarianlahti on etelämpänä?
V: Carpentarianlahti on 675 km leveä etelämpänä.
K: Kuinka suuren vesialueen Carpentarianlahti kattaa?
V: Carpentarianlahden peittämä vesialue on noin 300 000 km².
K: Mikä on Carpentarianlahden syvyys?
V: Carpentarianlahden syvyys on 55-66 metriä, vaikka paikoin se on jopa 82 metriä syvä.
K: Oliko Carpentarianlahti viimeisen jääkauden aikana kuivaa maata?
V: Kyllä, viimeisenä jääkautena Carpentarianlahti olisi ollut kuivaa maata.
