Carpentarianlahti (Gulf of Carpentaria) — Pohjois-Australian suuri, matala meri
Tutustu Carpentarianlahteen—Pohjois-Australian laaja, matala meri (n.300 000 km²), leveydet 590–675 km, syvyydet 55–82 m ja kiehtova jääkauden historia.
Carpentarianlahti (14°00′S 139°00′E / 14.000°S 139.000°E / -14.000; 139.000) on suuri, matala meri, jota Pohjois-Australia ympäröi kolmelta puolelta. Lahti avautuu pohjoisessa kohti Arafura-meriä, joka erottaa Australian Uudesta-Guineasta (Uuden-Guinean). Lahden suuaukko on noin 590 km leveä; eteläisemmissä osissa leveys nousee noin 675 kilometriin ja pohjois–eteläsuuntainen ulottuvuus on yli 700 kilometriä. Sen vesipinta-ala on noin 300 000 km². Merialue on hyvin matala: tavalliset syvyydet ovat noin 55–66 metriä, joskin paikoin syvyys voi olla jopa noin 82 metriä. Viimeisellä jääkaudella lahti oli osittain kuivaa maata.
Sijainti ja rannikko
Carpentarianlahti rajoittuu Australian pohjoisosiin, pääasiassa Queenslandin ja Northern Territoryn alueisiin sekä Cape Yorkin niemimaan eteläosiin. Rannikolla on laajoja mangrovemetsiköitä, tulvatasankoja ja lahden muodoista syntyneitä laguuneja. Merkittäviä saaria ovat esimerkiksi Groote Eylandt ja Wellesley-saaret, joilla on paikallista asutusta ja teollista toimintaa.
Joet ja valuma-alue
Lahteen laskee useita jokia ja kaivoalueita, jotka tuovat runsaasti sedimenttiä ja makeaa vettä sadekaudella. Joet muovaavat rannikkoa ja ravinteiden tuoma runsaus ylläpitää lahden biologista tuotantoa.
Ilmasto ja vuorovesi
Alueella vallitsee trooppinen monsuuni-ilmasto, jossa on selkeä märkä ja kuiva kausi. Märkäkausi (noin marraskuusta huhtikuuhun) tuo rankkasateita ja monia trooppisia sykloneja, jotka voivat aiheuttaa suuria tuhoja rantavyöhykkeellä. Lahdessa esiintyy suuria vuorovesivaihteluita, ja rannikolla sekä suistojen alueilla vuorovesi vaikuttaa merkittävästi veden liikkeisiin ja ekosysteemeihin.
Ekologia ja luonnonmonimuotoisuus
- Mangrovemetsät, suola- ja makean veden sekoittumisalueet sekä laajat ruohikko- ja meriniittyvyöhykkeet (seagrass) muodostavat tärkeän elinympäristön.
- Alue on merkittävä ravun-, katkaravun- ja muun taloudellisen kalastuksen kannalta. Myös merikilpikonnat, dugongit (merilehmä), lukuisa lintulajisto ja erilaiset trooppiset kalat esiintyvät lahdella.
- Rannikkoalueet ovat tärkeitä muuttolintujen levähdys- ja pesimäalueita.
Taloudellinen merkitys
- Kalastus, erityisesti katkaravun ja rapujen pyynti, on lahden rannikkokyliin ja satamiin elinkeinon lähde.
- Rannikolla on kaivannaisteollisuutta, esimerkiksi boksitin ja mangaanin louhintaa sekä vientisatamia (tunnettu esimerkki on Weipa alueella).
- Paikalliset satamat kuten Karumba palvelevat kalastusta ja alueellista kauppaa.
- Matkailu on pienimuotoista ja painottuu luontokohteisiin, kalastukseen ja kulttuurin esittelyyn.
Ihmiset ja kulttuuri
Carpentarianlahden rannikko ja saaret ovat olleet alkuperäiskansojen asutuksen aluetta tuhansia vuosia. Alkuperäiskansat ovat kehittäneet paikallisen kalastus- ja elinkeinoperinteen sekä vahvoja kulttuuriyhteyksiä maahan ja mereen. Nykyään alueella on sekä perinteistä elinkeinoa harjoittavia yhteisöjä että teollisuutta ja kaupunkiasutusta rajoitetuilla alueilla.
Historia
Lahden nimi juontuu 1600-luvun eurooppalaisista tutkimusmatkoista. Alueella on pitkän historian lisäksi monia paikallisia tarinoita ja kulttuuriperintöjä, jotka liittyvät mereen, rantoihin ja saariin.
Säilyttäminen ja haasteet
Carpentarianlahti kohtaa useita uhkia: trooppiset myrskyt ja muuttuva ilmasto, rehevöityminen ja sedimentaatio, ylikalastus sekä paikallisten elinkeinojen ja suojelualueiden yhteensovittamisen haasteet. Alueella on perustettu suojelualueita ja kansallispuistoja suojelun ja kestävän käytön edistämiseksi, mutta jatkuva seuranta ja paikallisyhteisöjen kanssa tehtävä yhteistyö ovat tärkeitä luonnon monimuotoisuuden säilyttämiseksi.
Carpentarianlahti on biologisesti ja kulttuurisesti merkittävä ja ainutlaatuinen osa Pohjois-Australian rannikkoa, jonka laajat matalat vedet toimivat elinympäristönä monille lajeille ja tukevat alueen paikallistaloutta.

Carpentarianlahden sijainti.

Carpentarianlahti hollantilaisesta kartasta vuodelta 1859.

Carpentarianlahti Bentinck Islandin (South Wellesley Islands) ja Australian mantereen välissä.
Maantiede
Lahden ympärillä oleva maa on yleensä tasaista ja alavaa. Lännessä on Arnhem Land, pohjoisen territorion Top End ja Groote Eylandt, lahden suurin saari. Idässä on Cape Yorkin niemimaa. Etelässä oleva alue on osa Queenslandia), jota kutsutaan Gulf Countryksi tai yksinkertaisesti "Persianlahdeksi".
Ilmasto on kuuma ja kostea, ja vuodessa on kaksi vuodenaikaa. Kuiva kausi kestää noin huhtikuusta marraskuuhun, ja siellä on hyvin kuivia kaakkois-itä-tuulia, jotka johtuvat etelässä sijaitsevista talven korkeapainejärjestelmistä. Märkä kausi kestää joulukuusta maaliskuuhun. Suurin osa vuoden sateista tapahtuu näinä kuukausina, ja monet alavat alueet tulvivat. Persianlahti on myös trooppisten syklonien kasvualusta marraskuusta huhtikuuhun.
Syys- ja lokakuussa Morning Glory -pilvi ilmestyy eteläiselle Persianlahdelle. Paras paikka nähdä se on Burketownin alueella pian aamunkoiton jälkeen.
Eurooppalainen tutkimusmatkailu
Ensimmäinen tunnettu eurooppalainen henkilö, joka vieraili alueella, oli hollantilainen Willem Janszoon (jonka nimi kirjoitetaan myös nimellä Jansz) vuoden 1606 matkallaan. Jan Carstenszoon (tai Carstensz) vieraili vuonna 1623 ja nimesi lahden Pieter de Carpentierin mukaan, joka oli Alankomaiden Itä-Intian kenraalikuvernööri. Myös Abel Tasman tutki rannikkoa vuonna 1644. Myöhemmin Matthew Flinders tutki ja kartoitti aluetta vuosina 1802 ja 1803.
Ensimmäinen lahdelle päässyt retkikunta oli Burken ja Willsin retkikunta, jota johtivat Robert O'Hara Burke ja William John Wills. He lähtivät Melbournesta elokuussa 1860 ja saapuivat Bynoe-joelle helmikuussa 1861.
Persianlahden joet
- Archer River
- Calvert River
- Cox River
- Flinders River
- Gilbert-joki
- Leichhardt River
- McArthur River
- Mission River
- Mitchell River
- Alice River
- Norman River
- Roper River
- Wilton River
- Smithburne-joki
- Staaten River
- Wenlock-joki
Kysymyksiä ja vastauksia
K: Mikä on Carpentarianlahti?
V: Carpentarianlahti on suuri, matala meri, jota Pohjois-Australia ympäröi kolmelta puolelta.
K: Mikä on Carpentarianlahden pohjoisreuna?
V: Carpentarianlahden pohjoisreuna on Arafurameri, joka on Australian ja Uuden-Guinean välinen meri.
K: Kuinka leveä Carpentarianlahti on suultaan?
V: Carpentarianlahti on suullaan 590 km leveä.
K: Kuinka leveä Carpentarianlahti on etelämpänä?
V: Carpentarianlahti on 675 km leveä etelämpänä.
K: Kuinka suuren vesialueen Carpentarianlahti kattaa?
V: Carpentarianlahden peittämä vesialue on noin 300 000 km².
K: Mikä on Carpentarianlahden syvyys?
V: Carpentarianlahden syvyys on 55-66 metriä, vaikka paikoin se on jopa 82 metriä syvä.
K: Oliko Carpentarianlahti viimeisen jääkauden aikana kuivaa maata?
V: Kyllä, viimeisenä jääkautena Carpentarianlahti olisi ollut kuivaa maata.
Etsiä