Angiospermien fylogeniaryhmä APG — kukkivien kasvien luokitus (1998–2016)
Tutustu APG:n (1998–2016) kukkivien kasvien nykyaikaiseen fylogeniapohjaiseen luokitukseen — neljä päivitystä, tieteellinen ja selkeä järjestelmä.
Angiosperm Phylogeny Group (APG) on kasvitieteilijöiden epävirallinen kansainvälinen ryhmä, joka kokoontui saadakseen aikaan yhteisymmärryksen kukkivien kasvien (angiospermien) taksonomiasta. He halusivat perustaa sen fylogenian avulla saatuihin kasvisuhteisiin.
Yhteistyön tuloksena on syntynyt neljä versiota luokittelujärjestelmästä. Ne julkaistiin vuosina 1998, 2003, 2009 ja 2016. Aikaisemmat angiospermaattisten kasvien luokittelut eivät perustuneet monofylaktisiin ryhmiin (eli ryhmiin, jotka sisältävät kaikki yhteisen esi-isän jälkeläiset).
Tausta ja tavoitteet
APG syntyi tarpeesta päivittää kukkivien kasvien luokittelu sellaiseksi, että se heijastaisi nykyistä ymmärrystä sukulaisuussuhteista, joita saadaan molekyylibiologian menetelmillä. Ryhmän keskeinen periaate on käyttää DNA-sekvenssidataa ja fylogeneettisiä analyysejä perinteisten morfologisten tuntomerkkeihin perustuvien luokitusten sijaan. Tavoitteena oli luoda selkeä, monofylaktinen ja laajasti hyväksyttävä järjestelmä, jota voisi käyttää tutkimuksessa, kasvikokoelmissa ja oppikirjoissa.
APG-versiot lyhyesti
- APG I (1998) — ensimmäinen yhteinen ehdotus, joka osoitti DNA-tietoon perustuvien luokkien mahdollisuuden ja toi esille suuria muutoksia perinteisiin ryhmittelyihin.
- APG II (2003) — tarkensi ja laajensi ensimmäistä ehdotusta. Sisälsi joustavuutta joidenkin perheiden rajauksiin niin, että vaihtoehtoiset (kapeammat tai laajemmat) perherajat olivat sallittuja tietyissä tapauksissa.
- APG III (2009) — pyrki vakauttamaan nimeämistä ja suosimaan laajempia perhekiintiöitä, pienensi vaihtoehtoisten ratkaisujen määrää ja kertoi laajasti sovellettavasta järjestelmästä.
- APG IV (2016) — päivitti järjestelmän uusien molekyylitutkimusten perusteella, muutti joidenkin ryhmien sijoituksia ja lisäsi sekä yhdisti perheitä ja lahkoja uuden tiedon pohjalta.
Tärkeimmät käsitteet ja tulokset
APG-järjestelmässä kukkivat kasvit jaetaan selkeisiin monofylaktisiin kladeihin, kuten varhaiset (basal) angiospermit, magnoliidit, monokotit ja eudikot. Eudikoteihin kuuluu edelleen usein jaettava ydinkonsepti core eudicots, josta erottuvat suuret kladit kuten rosidit ja asteridit. Luokittelu perustuu ensisijaisesti molekyylisiin todisteisiin, mutta huomioi myös morfologian silloin kun se tukee molekyylituloksia.
Merkitys ja vaikutus
APG:n ehdotukset ovat vaikuttaneet voimakkaasti kasvitieteen käytäntöihin. Monet kasviluettelot, kasviflorat, tietokannat ja herbaariot ovat siirtyneet APG-pohjaiseen luokitteluun, koska se tarjoaa johdonmukaisen ja fylogeneettisesti perustellun viitekehyksen. Järjestelmä on myös edistänyt kansainvälistä yhteistoimintaa ja tiedon yhdenmukaistamista taksonomiassa.
Kritiikki ja kehitys
Vaikka APG on laajasti käytössä, se ei ole ollut ilman kritiikkiä. Jatkuva DNA-tutkimuksen kehittyminen johtaa usein luokituksen tarkistuksiin, mikä voi aiheuttaa nimeämisen ja käytännön sovellusten epävarmuutta. Osa taksonomeista on myös korostanut, että morfologia ja käyttökelpoiset tuntomerkit ovat tärkeitä esimerkiksi kenttätyössä, ja toivoneet tasapainoa molekyylidatan ja perinteisten merkkien välillä. APG:n käytännön etu on kuitenkin se, että se pyrkii pitämään ryhmät monofylaktisina ja siten evolutiivisesti mielekkäinä.
Jatkotoimet ja nykypäivä
APG-ryhmän julkaisut eivät ole "lopullisia" — ne päivittyvät sitä mukaa kun uusia tietoja kertyy. Nykyinen linjaus (2016) toimii laajasti viitekehyksenä, mutta tutkijat jatkavat laajojen genomitutkimusten tekemistä, jotka voivat vielä tarkentaa angiospermien sukupuita. Monet käytännön lähteet yhdistävät APG-periaatteet paikallisiin tarpeisiin, ja taksonomian muutokset vakiintuvat usein vähitellen florojen ja tietokantojen päivitysten myötä.
Lisätietoja
APG:n työtä seuraavat ja käyttävät laajasti erilaiset kasvitieteelliset yhteisöt, ja sen vaikutukset näkyvät oppikirjoissa, tutkimusartikkeleissa ja kasviluetteloissa. Jos haluat syventää tietämystäsi, kannattaa etsiä APG-julkaisujen alkuperäiset artikkelit ja ajantasaiset katsaukset, jotka kuvaavat tarkemmin kunkin version perusteluja ja muutoksia.
APG-järjestelmän periaatteet
APG:n luokittelua koskevat periaatteet esitettiin vuoden 1998 ensimmäisessä asiakirjassa, ja ne ovat pysyneet muuttumattomina myöhemmissä tarkistuksissa. Lyhyesti sanottuna periaatteet ovat seuraavat:
- Linnealainen järjestys- ja sukujärjestelmä olisi säilytettävä.
"Suku on keskeinen kukkivien kasvien systematiikassa". Sukujen luokittelu järjestyksiin on "laaja-alainen vertailuväline". Järjestyksillä on erityistä arvoa opetuksessa ja sukujen sukulaisuussuhteiden tutkimisessa.
- Ryhmien tulisi olla monofyleettisiä (eli koostua kaikkien yhteisen esi-isän jälkeläisistä).
Tärkein syy siihen, että nykyiset järjestelmät hylätään, on se, että niillä ei ole tätä ominaisuutta. Niiden ei ole osoitettu olevan fylogeneettisiä.
- Rajoitettu määrä suurempia tilauksia on hyödyllisempi kuin monet pienet tilaukset.
- Järjestys- ja sukutasojen yläpuolella tai niiden kanssa samansuuntaisesti käytetään vapaammin termiä kladit. Joillekin klaadeille on myöhemmin annettu virallisia nimiä. Kirjoittajat toteavat, että "ei ole mahdollista eikä toivottavaa" nimetä kaikkia kladeja fylogeneettisessä puussa. Systematisoijien on kuitenkin sovittava joidenkin klastien, erityisesti järjestysten ja sukujen, nimistä viestintää ja keskustelua varten.
Yksityiskohtaista keskustelua fylogeneettisestä nimikkeistöstä on esitetty Cantino et al. 2007.
Uusin versio on APG IV.
Viite
- ↑ Group, The Angiosperm Phylogeny (1998). "An Ordinal Classification for the Families of Flowering Plants". Missourin kasvitieteellisen puutarhan vuosikirjat. 85 (4): 531-553. doi:10.2307/2992015. JSTOR 2992015.
- ↑ Chase, Mark W.; Reveal, James L. (2009). "A phylogenetic classification of the land plants to accompany APG III". Botanical Journal of the Linnean Society. 161 (2): 122–127. doi:10.1111/j.1095-8339.2009.01002.x.
- ↑ Cleven, N. Andrew N. (1936). "Reviewed work: Puna de Atacama. Bergfahrten und Jagden in der Cordillere von Südamerika. Mit einer Einführung von Albrecht Penck.", Walther Penck; Indianer-Rassen und Vergangene Kulturen. Betrachtungen zur Volksentwicklung auf einer Forschungsreise durch Sud- und Mittelamerika., Richard N. Wegner". The Hispanic American Historical Review. 16 (1): 72-75. doi:10.2307/2506586. JSTOR 2506586.
- ↑ "Angiosperm Phylogeny Group -luokituksen päivitys kukkivien kasvien luokkien ja sukujen osalta": APG IV". Botanical Journal of the Linnean Society. 181: 1-20. 2016. doi:10.1111/boj.12385. S2CID 7498637.
Kysymyksiä ja vastauksia
Q: Mikä on Angiospermien fylogeniaryhmä?
V: Angiosperm Phylogeny Group (APG) on epävirallinen kansainvälinen kasvitieteilijöiden ryhmä, joka kokoontui saadakseen aikaan yhteisymmärryksen kukkivien kasvien (angiospermien) taksonomiasta.
K: Mikä oli APG:n tavoite?
V: APG:n tavoitteena oli perustaa luokittelujärjestelmänsä fylogenian avulla saatuihin kasvisuhteisiin.
K: Kuinka monta versiota luokittelujärjestelmästä on tuotettu tämän yhteistyön tuloksena?
V: Yhteistyö on tuottanut neljä versiota luokittelujärjestelmästä, jotka on julkaistu vuosina 1998, 2003, 2009 ja 2016.
K: Perustuivatko aiemmat angiospermaisten luokittelut monofyleettisiin ryhmiin?
V: Ei, aiemmat angiospermaattisten kasvien luokittelut eivät perustuneet monofylaktisiin ryhmiin (eli ryhmiin, jotka sisältävät kaikki yhteisen esi-isän jälkeläiset).
K: Mitä ovat monofyleettiset ryhmät?
V: Monofyleettiset ryhmät ovat ryhmiä, jotka sisältävät kaikki yhteisen esi-isän jälkeläiset.
K: Millaisiin kasveihin APG keskittyy?
V: APG keskittyy kukkiviin kasveihin (angiospermeihin).
Etsiä