Taksonomia
Taksonomia on tieteenala. Se käsittelee asioiden luokittelun lakeja ja periaatteita. Yhdestä taksonomiatyypistä voidaan tehdä monia luokituksia.
Tunnetuinta taksonomiaa käytetään (elävien ja sukupuuttoon kuolleiden) elämänmuotojen luokitteluun. Jokaisella organismilla on tieteellinen nimi. Tämä nimi on osa kyseisen lajin biologista luokittelua. Nimi on sama kaikkialla maailmassa, joten eri paikoista tulevat tutkijat voivat ymmärtää toisiaan. Lisäksi lajilla on asema elämänpuussa. Varis on siis Corvus corone, joka kuuluu Corvidae-heimoon, ja ne ovat vesilintuja. Tästä ollaan hyvin samaa mieltä, mutta joidenkin ryhmien luokittelusta ei ole tällä hetkellä päästy yksimielisyyteen, ja usein keskustellaan useista luokituksista.
Elävät olennot luokitellaan kolmeen alueeseen: bakteereihin, arkeoihin ja eukaryooteihin. Alueen korkein arvoasteikko on valtakunta. Kussakin valtakunnassa on monia pienempiä ryhmiä, joita kutsutaan fylleiksi. Jokaisessa heimossa on useampia pienempiä ryhmiä, joita kutsutaan luokiksi. Tämä kuvio näyttää puun oksilta, joista kasvaa pienempiä oksia. Kukin laji luokitellaan johonkin ryhmään sen perusteella, mitä se tekee, miten ja mitä se syö, mitkä ovat sen erityiset ruumiinosat ja niin edelleen. Kuvion lopussa ryhmät (suvut) ovat hyvin pieniä. Sitten jokaiselle suvun lajille annetaan oma nimensä.
Kun joku kirjoittaa elävästä olennosta ja sen virallisesta tieteellisestä nimestä, hän kirjoittaa suvun ja lajin nimen. Tätä kutsutaan binomial-nimikkeistöksi, koska jokaisesta organismista käytetään kahta nimeä. Ensimmäinen on suvun nimi ja toinen on kyseisen suvun laji. Kotikissan tieteellinen nimi on Felis catus. Joskus riittää, että kirjoitetaan F. catus.
Nämä ovat taksonomiassa käytetyt pääryhmät (luokitukset): Luokka --> Järjestys --> Suku --> Suku --> Suku --> Suku --> Laji.
Joitakin muistisääntöjä (sanontoja, jotka auttavat henkilöä muistamaan jotakin):
- Kuningas Filip saapui Suur-Espanjasta
- Kuningas Phillip tuli viinirypälejuomaa syömään.
- Pidä lammet puhtaana tai sammakot sairastuvat
Kun ihmiset alkoivat nimetä lajeja, latinaa käytettiin Euroopassa laajalti. Kaikki lajien nimet kirjoitetaan edelleen latinaksi. Tästä on joitakin etuja. Koska latinaa ei enää puhuta, se on muuttumaton, eikä kukaan omista sitä. Näin päästään eroon siitä ongelmasta, että kaikilla kielillä on omat nimensä eläimille ja kasveille.
Tutkijat kirjoittivat ennen jokaisen uuden lajin virallisen kuvauksen latinaksi. Kansainvälinen kasvitieteellinen kongressi siirtyi 1. tammikuuta 2012 sallimaan uusien kasvilajien kuvauksen englanniksi (latinan lisäksi). Eläintieteellisen nimikkeistön kansainvälisessä säännöstössä suositellaan valitsemaan kieli, joka on laajalti käytössä ja jota käytetään siellä, missä laji elää.
Kladismi
Tärkeä nykyaikainen taksonomian lähestymistapa on kladismi. Tämä lähestymistapa perustuu evoluution haarautuvaan (puumaiseen) kulkuun. Perinteisen Linnan luokittelun tapaan siinä käytetään piirteitä luokittelun haarojen määrittämiseen. Se edellyttää, että ryhmät ovat monofyleettisiä. Tämä johtaa siihen, että linnut eivät ole luokka vaan dinosaurusten alaryhmä. Se tarkoittaa myös sitä, että edellä kuvattu luokittelujärjestelmä poistettaisiin.
Kladismilla on siis erilaiset taksonomian periaatteet, ja se tuottaa erilaista taksonomiaa. Päätöksiä tuetaan mahdollisuuksien mukaan DNA-sekvenssianalyysillä. Nykyinen biologinen luokittelu on sekoitus vanhoja Linnan ja nykyaikaisia kladistisia taksonomian periaatteita. Osittain se muuttuu nopeasti. Wikipediassa esitetyt luokittelut ovat nykyisin usein kompromissi näiden kahden järjestelmän välillä. Yksityiskohdista keskustellaan säännöllisesti.
Taksonomian myllerrys
Nykyään elävien olentojen luokittelussa on tapahtunut monia muutoksia. Tämä taksonomian myllerrys on johtanut moniin vaihtoehtoisiin luokitteluihin. Se johtuu osittain siirtymisestä Linnaeuksen periaatteista kladistisiin periaatteisiin ja osittain DNA-sekvenssitietojen käytöstä taksonomiassa. Esimerkkinä voidaan mainita, että johdettuja ryhmiä, kuten lintuja, ei pitäisi luokitella samalle tasolle kuin ryhmää, josta ne ovat kehittyneet. Linnut ovat kuitenkin perinteisesti olleet Linnan järjestelmän mukainen luokka.
Sekasorto johtaa joskus eroihin toisiinsa liittyvien sivujen välillä. Sivut saattavat tukeutua erilaisiin viitteisiin ja eri kirjoittajien mielipiteisiin nykyisestä parhaasta järjestelystä.
Seuraavassa lähteessä on hyviä tietoja kladististen ja taksonomisten luokittelujärjestelmien eroista:
- Grant, Verne 2003. Kladististen ja taksonomisten järjestelmien epäjohdonmukaisuus. American Journal of Botany. 90 (9) 1263-1270. [1]
Aiheeseen liittyvät sivut
- Kladistiikka
- Molekyylikello
- Molekyylikehitys
- Sekvenssianalyysi
- Biologinen luokittelu
- Sotilaallinen taksonomia
Kysymyksiä ja vastauksia
K: Mikä on taksonomia?
V: Taksonomia on tieteenhaara, joka käsittelee elävien olentojen luokittelun lakeja ja periaatteita.
K: Miten taksonomia luokittelee eläviä asioita?
V: Taksonomia käyttää lakeja ja periaatteita elävien olentojen järjestämiseksi eri luokkiin tai luokituksiin.
K: Minkälainen taksonomia tuottaa useita luokituksia?
V: Yhdestä taksonomiatyypistä voidaan tuottaa useita luokituksia.
K: Liittyykö taksonomia vain eläviin olentoihin?
V: Kyllä, taksonomia koskee nimenomaan elävien olentojen luokittelua.
K: Liittyykö taksonomiaan muita tieteenaloja?
V: Taksonomiaan voi liittyä muita tieteenaloja, kuten biologiaa, kemiaa ja genetiikkaa, jotta eliöt voidaan luokitella oikein.
K: Onko olemassa erityyppisiä taksonomioita?
V: Kyllä, taksonomioita on erityyppisiä riippuen luokiteltavasta organismista.
