Kladistiikka
Kladistiikka on menetelmä, jolla eliöt luokitellaan ryhmiin, joita kutsutaan kladeiksi.
Kladi (kreik. = haara) on eliöryhmä, jolla on yhteinen esi-isä ja kaikki sen jälkeläiset (eikä mitään muuta). Tällainen kladi on monofyleettinen. Englantilainen biologi Julian Huxley keksi termin "kladi".
Kladi puun muodossa: Symphyla, Pauropoda ja Diplopoda mukaan lukien.
Esimerkkejä
Linnut, dinosaurukset, krokotiilit ja kaikki muut viimeisimmän yhteisen esi-isänsä jälkeläiset (elävät tai sukupuuttoon kuolleet) muodostavat kladin. Biologisen systematiikan termein kladi on yksi oksa elämänpuussa, monofyleettinen ryhmä. Biologinen luokittelu edellyttää, että tällainen luonnollinen eliöryhmä kootaan yhteen ja sille annetaan taksonominen nimi.
Tämä tuo luokittelun yhdenmukaiseksi fylogeneesin (eli elävien olentojen kehittymisen) kanssa. Kladistiikassa kladit ovat ainoat hyväksyttävät yksiköt.
Jotkin kladistiikan versiot ovat olleet kiistanalaisia. . p226
Biologisen ryhmän kladogrammi (suku). Punaiset ja siniset laatikot edustavat kladeja eli täydellisiä haaroja. Vihreä laatikko ei ole kladi, vaan se edustaa evoluutioastetta, epätäydellistä ryhmää: sininen kladi polveutuu samasta esi-isästä, mutta ei kuulu siihen.
Kladistiikan historia
Julian Huxley otti termin clade käyttöön vuonna 1958, Cain ja Harrison vuonna 1960 ja Mayr vuonna 1965. Hennig kutsui omaa lähestymistapaansa fylogeneettiseksi systematiikaksi. Hennigin alkuperäisestä sanamuodosta 1980-luvun loppuun asti kladistiikka pysyi vähemmistönä luokittelussa.
Siitä tuli 1990-luvulla nopeasti vallitseva luokittelumenetelmä evoluutiobiologiassa. Tietokoneiden avulla voitiin käsitellä suuria määriä tietoa eliöistä ja niiden ominaisuuksista (piirteistä). Samoihin aikoihin tehokkaiden sekvenssianalyysitekniikoiden kehittyminen mahdollisti kladististen analyysimenetelmien soveltamisen sekä eliöiden biokemiallisiin ja molekyylipiirteisiin että anatomisiin piirteisiin.
Muutaman vuosikymmenen ajan 1900-luvun puolivälissä ja lopussa yleisesti käytetty menetelmä oli numeerinen taksonomia.p221 Tällä ei pyritty ratkaisemaan fylogeneettisiä kysymyksiä, vaan ainoastaan samankaltaisuuksia. Tämän lähestymistavan heikkoutena oli, että se jätti luokittelun ja evoluution välisen yhteyden huomiotta.
Fylogeneettinen nimikkeistö
Fylogeneettinen nimikkeistö on tapa antaa nimet ryhmille (kladeille), joista on päätetty kladistisin menetelmin. Se eroaa monin tavoin Linnan nimistöstä. Muun muassa Ashlock, Mayr ja Williams ovat kritisoineet fylogeneettistä nimistöä.
| Fylogeneettinen nimikkeistö | Linnan nimistö |
| Käsittelee mielivaltaisen syviä puita. | Suuntautunut noin 4-12 kerroksen syvyisiin puihin. |
| Ensisijaisena tavoitteena on kuvastaa evoluutioprosessia sellaisena kuin se nykyisin ymmärretään. | Ensisijaisena tavoitteena on ryhmitellä organismit selkeällä ja hyödyllisellä tavalla. |
| Oletetaan, että puun muoto muuttuu usein uusien löytöjen myötä. | Uudet löydöt voivat vaatia sukujen, luokkien, järjestöjen ja kuningaskuntien uudelleensovittamista. |
| Rajoitettu evoluution tai syntyperän kautta sukua oleviin yhteisöihin. | Tukee ryhmittelyä silloin, kun evoluutiota tai syntyperää ei tunneta täysin. |
| Ei sisällä lajien nimeämisprosessia | Sisältää prosessin, jolla lajeille annetaan yksilölliset nimet. |
| Jätetään huomiotta vakiintuneet parafyliset ryhmät, kuten matelijat. | Luvat tunnetuille ryhmille, kuten matelijoille |
| Rajoittuu organismeihin, jotka ovat kehittyneet perittyjen ominaisuuksien avulla; ei sovellu hybridiorganismeihin tai silloin, kun on tapahtunut lateraalinen siirtyminen. | Sovelletaan kaikkiin organismeihin evoluutiomekanismista riippumatta. |
Monofylia ja parafylia
Evoluutiobiologiassa ja kladistiikassa monofylisyys määritellään eri tavoin. Evoluutiobiologiassa termi monofylinen viittaa viimeisimmästä yhteisestä esi-isästä polveutuvaan eliöryhmään. Monofyleettinen ryhmä voi sisältää kaikki yhteisen esi-isän jälkeläiset tai vain osan niistä. Esi-isä voi olla eri arvoasteikolla oleva taksoni.
Sitä vastoin kladistiikassa monofyleettinen ryhmä on ryhmä, joka koostuu kaikista esi-isälajin jälkeläisistä.
Kladistiikassa ryhmä, johon kuuluu vain osa esi-isälajin jälkeläisistä, ei ole monofyleettinen vaan parafyleettinen. Kladistiikan tavoitteena on sulkea pois monofyleettiset kladit. Sen vuoksi parafyleettisen ryhmän osat on järjestettävä uudelleen niin, että ne muodostavat yhden tai useamman kladin. Samankaltaisuuden aste ei ole kriteeri ryhmiteltäessä organismeja kladeihin.
Kysymyksiä ja vastauksia
K: Mitä on kladistiikka?
A: Kladistiikka on tieteellinen menetelmä, jossa elävät organismit luokitellaan ryhmiin, joita kutsutaan kladeiksi, niiden evolutiivisten suhteiden perusteella.
K: Mikä on kladi?
A: Kladi on ryhmä eliöitä, joilla on yhteinen esi-isä ja kaikki sen jälkeläiset, mikä tarkoittaa, että kladi on monofyleettinen ja sulkee pois kaikki muut jälkeläiset.
K: Kuka on keksinyt termin "kladi"?
V: Englantilainen biologi Julian Huxley keksi termin "clade".
K: Mitä sana 'kladi' tarkoittaa?
V: Sana 'kladi' tulee kreikan kielen sanasta 'haara', ja se viittaa sellaisten organismien ryhmään, joilla on yhteinen esi-isä ja yhteinen evoluutiohistoria.
K: Onko klaadi monofyleettinen?
V: Kyllä, kladi on monofyleettinen, mikä tarkoittaa, että kaikilla ryhmän jäsenillä on yhteinen esi-isä ja kaikki sen jälkeläiset.
K: Mitä organismeja voidaan ryhmitellä kladin alle?
V: Kaikki elävät organismit, joilla on yhteinen esi-isä ja yhteinen evoluutiohistoria, voidaan ryhmitellä kladin alle.
K: Mikä on kladistiikan merkitys biologiassa?
V: Kladistiikka tarjoaa objektiivisen ja tiukan menetelmän elävien organismien välisten evoluutiosuhteiden ymmärtämiseksi, mikä on olennaista fylogeneettisen luokittelun ja maapallon elämän alkuperän ja monimuotoisuuden ymmärtämisen kannalta.
