Hadejia-joki — Pohjois-Nigerian joki, padot ja Hadejia–Nguru-kosteikot
Hadejia-joki: Pohjois-Nigerian padot ja vedenhallinta uhkaavat Hadejia–Nguru-kosteikkoja — vaikutukset ympäristöön, kasteluun ja paikallisyhteisöihin.
Hadejia-joki (hausan kielellä kogin Haɗeja) on joki Pohjois-Nigeriassa. Se on yksi Komadugu Yobe -joen (Yobe-joki) päähaarojen muodostajista: Hadejia yhtyy alueella usein Jama'are-joen kanssa muodostaen Yobe-joen. Joki virtaa muun muassa kaupunkien Hadejia ja Nguru läpi ja on tärkeä vesiväylä sekä paikalliselle maataloudelle ja kalastukselle.
Hadejia–Nguru -kosteikot
Hadejia-joki muodostaa yhdessä Nguru-järven kanssa laajan tulva-alueen, jota kutsutaan Hadejia–Nguru-kosteikoiksi. Tämä kosteikkoalue on ekologisesti ja taloudellisesti merkittävä: se tukee kalakantoja, muuttolintujen levähdys- ja pesimäalueita sekä paikallista ruoan- ja rehuntuotantoa. Alueen tulvatasapaino ylläpitää perinteistä riisin- ja nurmiviljelyä sekä laidunnusta, ja tulvaruohoalueet toimivat luonnollisina suodattimina ja veden varastointipaikkoina.
Patojen vaikutus ja vesien hallinta
Joen vettä on pidätetty yläjuoksulla padottamalla sitä kastelun, veden saannin turvaamisen ja säännöstelyn vuoksi. Kano-valtion alueella sijaitsevat Tiga- ja Challawa Gorge -padot säätelevät merkittävän osan Hadejia-joen virtaamasta. Arvioiden mukaan noin 80 % joen vedestä on nyt näiden patojen hallinnassa, mikä on muuttanut tulvarytmiä ja vähentänyt tulvavesien määrää alemmas virtaavilla kosteikkoalueilla.
Seuraamukset
- Vähentyneet tulvat ovat pienentäneet kosteikkojen pinta-alaa ja heikentäneet kalastoja, mikä on vähentänyt kalastuksesta saatavia tuloja.
- Agrikulttuuri ja laidunnus ovat kärsineet, kun perinteiset tulvaviljelyalueet eivät enää saa riittävästi vettä tai tulvalietettä.
- Elinkeinorakenteen muutos on lisännyt taloudellista painetta ja johtanut paikallisyhteisöissä konflikteihin veden käytöstä.
- Ekosysteemin muutokset vaikuttavat myös lintuihin ja muuhun kosteikon biodiversiteettiin.
Mahdolliset toimet ja kestävä hallinta
Kosteikkojen ja jokilaakson elinvoiman turvaaminen edellyttää vesiresurssien integroitua hallintaa koko valuma-alueella. Mahdollisia toimenpiteitä ovat esimerkiksi:
- säädellyt vedenpäästöt patoalueilta siten, että tulvarytmiä voidaan jäljitellä (ns. ympäristövirtaama),
- tulvasuojelualueiden ja kosteikkojen suojelu yhdistettynä paikallisyhteisöjen osallistamiseen,
- vaihtoehtoisten tulonlähteiden kehittäminen paikallisille asukkaille ja kalastusalueiden kestävän käytön tukeminen,
- seuranta- ja tutkimusohjelmat, jotka seuraavat vedenkäytön, ilmastonmuutoksen ja väestöpaineen vaikutuksia.
Hadejia-joki ja Hadejia–Nguru-kosteikot ovat esimerkki siitä, miten infrastruktuuri ja vesienhallinta vaikuttavat laajoihin ekosysteemeihin ja paikallisten ihmisten elinkeinoihin. Kestävien ratkaisujen löytäminen edellyttää paikallisten, alueellisten ja kansainvälisten toimijoiden yhteistyötä.
Etsiä