Haiti

Maantiede

Haitin kokonaispinta-ala on 27 750 km². Suurin osa siitä sijaitsee Hispaniolan saaren läntisessä kolmanneksessa. Haitin rannikon lähellä on myös pienempiä saaria, kuten Gonâve, Île de la Tortue, Les Cayemites, Île-à-Vache ja La Navase.

Haitilla on paljon vuoria. Rannikkotasankoja ja laaksoja on vain vähän. Suurin laakso on Cul-de-Sac. Port-au-Prince sijaitsee tämän laakson länsipäässä. Maan pääjoki on Artibonite, joka on myös Hispaniolan pisin joki. Haitin suurin kaupunki on Port-au-Prince, jonka pääkaupunkialueella asuu yli 3 miljoonaa ihmistä. Toiseksi suurin kaupunki on Cap-Haïtien.

Haitilla on trooppinen ilmasto. Sadekausi kestää huhtikuusta kesäkuuhun ja lokakuusta marraskuuhun. Hurrikaanit ovat yleisiä kesällä. Aiemmin hurrikaanit ovat aiheuttaneet paljon vahinkoa ja tappaneet monia ihmisiä.

Historia

Taino-heimo oli arawak-amerikkalaisten heimo. He asuivat Hispaniolan saarella ennen kuin Kristoffer Kolumbus löysi saaren ja perusti sinne eurooppalaisen siirtokunnan. Kolumbus löysi Hispaniolan saaren ensimmäisellä matkallaan Amerikkaan. Kaksikymmentäviisi vuotta Kolumbuksen saapumisen jälkeen espanjalaiset konkistadorit olivat tappaneet kaikki arawakit.

1600-luvun alussa ranskalaiset perustivat siirtokunnan Hispaniolalle. Vuonna 1697 Espanja myi saaren läntisen kolmanneksen - Haitin - ranskalaisille. Ranskalainen siirtokunta perustui metsätalouteen ja sokerin valmistukseen. Siitä tuli yksi Karibian alueen vauraimmista. Tätä varten siirtokunta toi kuitenkin paljon orjia Afrikasta ja tuhosi suuren osan ympäristöstä.

1700-luvun lopulla Haitissa oli lähes puoli miljoonaa orjaa. He kapinoivat Toussaint L'Ouverturen johdolla. Kovan ja verisen taistelun jälkeen he saivat itsenäisyytensä. Vuonna 1804 Haitista tuli maailman ensimmäinen itsenäinen musta tasavalta. Nykyään Haitissa on monia muistomerkkejä Haitin vallankumouksen muistoksi. Yksi suurimmista on La Citadelle Laferriere.

Tammikuun 12. päivänä 2010 tiistaina iltapäivällä Haitia koetteli 7,0 magnitudin maanjäristys. Kyseessä oli pahin maanjäristys, joka on iskenyt maahan viimeiseen 200 vuoteen. Järistyksen epikeskus oli aivan Haitin pääkaupungin Port-au-Princen ulkopuolella. Järistys aiheutti suuria vahinkoja Port-au-Princessä ja lähialueilla. Yli 200 000 ihmisen uskottiin saaneen surmansa, mutta varmuutta asiasta oli vaikea saada, koska monet ihmiset haudattiin joukkohautoihin ennen kuin heitä voitiin tunnistaa.

Osastot

Haiti koostuu kymmenestä alueesta, joita kutsutaan departementeiksi (ranskaksi: départments, yksikössä départment). Nämä departementit jakautuvat edelleen 41 arrondissementtiin ja 133 kuntaan. Nämä ovat toisen ja kolmannen tason hallintoyksiköitä.

10 departementtia ja niiden pääkaupungit suluissa ovat seuraavat:

.

1. Artibonite (Gonaïves)
2. Keskus (Hinche)
3. Grand'Anse (Jérémie)
4. Nippes (Miragoâne)
5. Nord (Cap-Haïtien)
6. Nord-Est (Fort-Liberté)
7. Nord-Ouest (Port-de-Paix)
8. Ouest (Port-au-Prince) *kansallinen pääkaupunki*.
9. Sud-Est (Jacmel)
10. Sud (Les Cayes)

Haitin departementit

Politiikka

Haitin tasavalta on jaettu 10 departementtiin, mutta keskushallinto hallitsee suurinta osaa poliittisista asioista. Presidentti on valtionpäämies, ja hänet valitaan tavallisesti kansanäänestyksellä viiden vuoden toimikaudeksi. Presidentti ei voi toimia peräkkäisinä kausina. Koska vaalitulokset eivät kuitenkaan olleet yksiselitteiset vuonna 2015, Haitin nykyinen väliaikainen presidentti valittiin lainsäätäjien toimesta. Pääministeri on hallituksen päämies, jonka presidentti nimittää ja jonka kaksikamarinen kansalliskokous vahvistaa. Kansalliskokouksen ylähuone on 30-paikkainen senaatti ja alahuone 118-paikkainen edustajainhuone. Molempien kamarien jäsenet valitaan enemmistövaalijärjestelmällä. Senaattoreiden toimikausi kestää kuusi vuotta ja kansanedustajien toimikausi neljä vuotta. Perustuslakiuudistusta on pyritty toteuttamaan sen varmistamiseksi, että naiset ovat enemmän edustettuina politiikassa kansallisella tasolla, mutta nämä uudistukset eivät ole vielä johtaneet konkreettisiin muutoksiin.

Holidays

Viralliset vapaapäivät (samana päivänä joka vuosi)

• 1. tammikuuta: Jour de l'Indépendance ("Itsenäisyyspäivä").
• 2. tammikuuta: Jour des Aïeux ("Esi-isien päivä")
• 1. toukokuuta: Fête de l'Agriculture et du Travail ("Maatalouden ja työn päivä").
• 18. toukokuuta: Fête du Drapeau et de l'Université ("Lipun ja yliopiston päivä")
• 17. lokakuuta: Jean-Jacques Dessalinesin kuoleman vuosipäivä.
• 1. marraskuuta: Pyhäinpäivä
• 2. marraskuuta: Pyhän sielun päivä
• 18. marraskuuta: Vertièresin taistelun päivä ja asevoimien päivä.
• 25. joulukuuta: Joulupäivä

Perinteiset ja uskonnolliset juhlapäivät (päivämäärät vaihtelevat katolisen kirkon liturgisen kalenterin mukaan).

• Karnevaalit (vain Mardi Gras on virallinen juhlapäivä)
• Pitkäperjantai
• Corpus Christi

Talous

Haiti on Amerikan vähiten kehittynyt maa. Se on myös yksi maailman vähiten kehittyneistä ja köyhimmistä maista.

On olemassa indikaattoreita, joiden avulla voidaan vertailla maiden välistä sosiaalista ja taloudellista tilannetta. Eräät indikaattorit osoittavat, että Haiti on jäänyt jälkeen muista köyhistä kehitysmaista 1980-luvulta lähtien. Vuonna 2006 Haiti oli Yhdistyneiden Kansakuntien inhimillisen kehityksen indeksissä (2006) 146. sijalla 177 maasta. Noin 90 prosenttia Haitin väestöstä eli köyhyydessä vuonna 2003. Haiti on ainoa Amerikan maa, joka on Yhdistyneiden Kansakuntien vähiten kehittyneiden maiden luettelossa, ja se on Amerikan köyhin maa. Haitin talous pysyi tasoissa tai jäi jälkeen jo ennen suurta maanjäristystä.

Noin 66 prosenttia kaikista haitilaisista työskentelee maataloudessa. Suurin osa heistä harjoittaa pienimuotoista omavaraistaloutta (eli he pystyvät viljelemään juuri sen verran, että selviytyvät). Tämä ei tuota paljon rahaa.

Viimeisten kymmenen vuoden aikana on luotu hyvin vähän työpaikkoja. Epävirallinen talous on kuitenkin kasvussa. Mangot ja kahvi ovat kaksi Haitin tärkeintä vientituotetta. Haiti on jatkuvasti sijoittunut maailman korruptoituneimpien maiden joukkoon Corruption Perceptions Index -indeksissä.

Noin kolmannes maan hallituksen budjetista on muiden maiden sille antamia varoja. Yhdysvallat antaa eniten rahaa. Kanada antaa toiseksi eniten rahaa. Myös Euroopan unioni, Venezuela ja Kuuba antavat ja auttavat Haitin taloutta eri tavoin. Haiti on uudistanut liittoutumistaan Venezuelan ja Kuuban kanssa vuosina 2006 ja 2007.

Vuosina 2001-2004 Yhdysvallat lopetti avun antamisen Haitille kokonaan. Apu lopetettiin Haitin vuoden 2000 vaalien jälkeen. Vaalien tulokset kyseenalaistettiin, ja presidentti Aristidea syytettiin huijauksesta vaalivoiton saavuttamiseksi. Aristide syrjäytettiin vuonna 2004. Sen jälkeen Yhdysvallat alkoi jälleen antaa apua Haitille. Yhdistyneet kansakunnat johti rauhanturvaoperaatiota, jota kutsutaan Yhdistyneiden kansakuntien vakautusoperaatioksi Haitissa. (Operaatiota kutsutaan Haitissa nimellä MINUSTAH; tämä on lyhenne operaation nimestä ranskaksi). Brasilian armeija johti rauhanturvaoperaatiota.

Jopa presidentti Aristiden syrjäyttämisen jälkeen korruptio oli Haitissa edelleen hyvin yleistä.

Haitilla on paljon ulkomaanvelkaa (rahaa, joka on velkaa muille maille ja kansainvälisille instituutioille lainojen takaisinmaksua varten). HIPC-ohjelmassa (Heavily Indebted Poor Countries) oli tarkoitus antaa anteeksi noin 525 miljoonaa dollaria Haitin velasta vuoden 2009 puoliväliin mennessä.

Bas-Ravine, Cap-Haïtienin pohjoisosassa.

Demografiset tiedot

Vuonna 2009 Haitin väkiluku (maassa asuvien ihmisten määrä) oli noin 10 090 190. DNA Nationwide Studies Instituten lukujen mukaan väestön rotujakauma on seuraava:

• 94.2%: Musta (lähinnä Länsi- ja Keski-Afrikan Fon-, Ewe-, Yoruba- ja Bantu-heimojen jälkeläisiä).
• 5.4%: Mulatti (eurooppalaista ja afrikkalaista syntyperää).
• 0.4%: Valkoinen (pääasiassa ranskalaista, puolalaista ja arabialaista alkuperää).

Maassa asuu myös joitakin itäaasialaisia.

Aiheeseen liittyvät sivut

• Haiti olympialaisissa
• Haitin jalkapallomaajoukkue
• Luettelo Haitin joista