Haumea — Trans-Neptunuksen kääpiöplaneetta: nopea pyörintä ja kuut

Haumea — Trans‑Neptunuksen kääpiöplaneetta: vain ~4 tunnin nopea pyörintä, outo ellipsoidi ja kuut Hiʻiaka & Namaka. Löydetty 2005, kääpiöplaneetaksi luokiteltu 2008.

Tekijä: Leandro Alegsa

16-02-2026 12:10

Haumea (symboli ) on aurinkokunnan kääpiöplaneetta. Sen löytämisestä ilmoittivat vuonna 2005 yhdysvaltalaiset tähtitieteilijät Michael E. Brown, Chad Trujillo ja David Rabinowitz sekä espanjalainen J. L. Ortiz. Se luokiteltiin kääpiöplaneetaksi 17. syyskuuta 2008. Haumea on Trans-Neptunuksen kohde, koska se kiertää Aurinkoa Neptunuksen jälkeen. Sillä on kaksi tunnettua kuuta, Hiʻiaka ja Namaka. Haumea on erikoinen hyvin lyhyen päivänsä ja oudon muotonsa vuoksi. Se kääntyy kerran akselinsa ympäri neljän tunnin välein. Tämä nopea kääntyminen on aiheuttanut sen, että Haumea on ellipsoidin muotoinen. Se oli viides löydetty kääpiöplaneetta.

Löytö ja nimitys

Vuonna 2005 tehdyt havainnot johtivat Haumean löytöilmoituksiin kahdelta eri tutkimusryhmältä, minkä vuoksi löytyi keskustelua ja tutkintaa löytömarginaaleista. Nimi Haumea tulee havaijilaisesta hedelmällisyyden jumalattaresta Haumeasta. Kansainvälinen tähtitieteellinen unioni (IAU) vahvisti Haumean kääpiöplaneetan statuksen syksyllä 2008.

Rata ja sijainti

Rata: Haumea kiertää Aurinkoa kaukana Neptunuksesta sijaitsevalla alueella. Sen rata on verrattain kaukana ja hieman eksentrinen; sen kiertoaika on noin 280–285 vuotta ja keskietäisyys Auringosta on noin 43 AU (astronomista yksikköä). Radan kaltevuus ekliptikaan nähden on huomattava, yli 25 astetta.

Koko, muoto ja pyöriminen

Haumea erottuu muiden kääpiöplaneettojen joukosta erittäin nopean pyörimisensä vuoksi: sen vuorokausi on vain noin 3,9 tuntia. Tällainen nopea pyöriminen on muovannut Haumean voimakkaasti litistyneeksi ja venyneeksi, ja objekti muistuttaa kolmiulotteista ellipsoidia (ns. Jacobi-ellipsoidia). Arvioidut pääakselien pituudet vaihtelevat mittausmenetelmästä riippuen; tyypillisiä arvioita ovat noin 2320 × 1700 × 1130 kilometriä, mutta tarkat mitat ovat epävarmoja.

Arvioitu massa on luokkaa 4 × 10^21 kg ja tiheys on arvioitu olevan noin 1,9–2,6 g/cm³, mikä viittaa siihen, että Haumean sisus sisältää sekä kivistä että jäistä materiaalia.

Pinta ja koostumus

Haumean pinnan havaittu näkyvä valo on kirkas ja spektri osoittaa runsasta kidejää eli vesijään läsnäoloa. Korkea albedo (heijastuskyky) johtuu suurelta osin jäisestä pinnasta. Jää on usein erilaista kuin esimerkiksi komeetoissa, ja Haumean pinnalla on havaittu myös kiteistä vesijäätä, mikä voi kertoa nuoremmasta tai uudelleenmuodostuneesta pinnasta.

Kuut, rengas ja perhe

Hiʻiaka – suurempi ja ulompi kuu, kooltaan muutamia satoja kilometrejä (arvio noin 300 km) ja kiertoaika noin 49 vuorokautta.
Namaka – pienempi ja lähempänä Haumeaa oleva kuu, kooltaan kymmeniä tai satoja kilometrejä (arvio noin 150–200 km) ja kiertoaika alle kahden kuukauden.

Lisäksi Haumean ympärillä havaittiin vuonna 2017 tähdenpimennyksestä (okkultaatio) johtuvissa havainnoissa ohut rengas. Rengas on kapea ja sijaitsee lähellä Haumean renkaan sisäistä aluetta, ja se vaikuttaa osaltaan Haumean valokäyrään.

Haumealla on myös niin sanottu Haumean perhe — joukko Trans-Neptunuksen kappaleita, joilla on samankaltaiset rataominaisuudet ja vesijääspektri. Perheen uskotaan syntyneen suuren törmäyksen seurauksena, jolloin palasia sinkoutui eri ratoihin.

Tutkimus ja merkitys

Haumea on mielenkiintoinen kohde planeetatieteilijöille, koska sen nopea pyöriminen, erikoinen muoto, kirkas jääpinta, kuut ja rengas tarjoavat tietoa planeettojen ja kääpiöplaneettojen muodostumisesta sekä ääriolosuhteissa tapahtuvista törmäyksistä. Huomattavat havainnot on tehty maasta käsin kaukoputkilla, tähdenpimennysten avulla ja infrapuna- sekä spektroskooppisilla mittauksilla. Tulevat tarkemmat havainnot voivat selventää Haumean sisäistä rakennetta, renkaan ominaisuuksia ja kuiden muodostumishistoriaa.

Haumean poikkeuksellinen yhdistelmä nopeaa pyörimistä, litistyneisyyttä, kirkasta jääpintaa, kuita ja rengasta tekee siitä yhden aurinkokuntamme kiinnostavimmista Trans-Neptunuksen kohteista.

Taiteilijan kuva Haumeasta ja sen kuista Hiʻiaka ja Namaka. Kuut ovat itse asiassa kauempana Haumeasta kuin kuvassa.

Nimi

Kohde sai alun perin lempinimen "Joulupukki", koska se löydettiin pian joulun jälkeen. Vuonna 2008 Kansainvälinen tähtitieteellinen liitto antoi sille oikean nimen Haumea havaijilaisen synnytys- ja hedelmällisyysjumalan mukaan.

Renkaat

Tammikuun 21. päivänä 2017 havaittu ja lokakuussa 2017 Nature-artikkelissa kuvattu tähtipeittymä osoitti, että Haumean ympärillä on rengas. Kyseessä on ensimmäinen TNO:sta löydetty rengasjärjestelmä. Renkaan säde on noin 2287 km, leveys ~70 km ja opasiteetti 0,5. Se on hyvin Haumean Roche-rajan sisällä, joka olisi noin 4 400 km:n säteellä, jos se olisi pallo (jos se ei ole pallo, raja siirtyy kauemmaksi). Rengastaso on kallistunut 3,2°±1,4° Haumean päiväntasaajan tasoon nähden ja on suunnilleen sama kuin sen suuremman, ulomman kuun Hiʻiakan kiertoratataso. Rengas on myös lähellä 1:3 kiertorata-spin-resonanssia Haumean pyörimisliikkeen kanssa (joka on 2 285 ± 8 km:n säteellä Haumean keskuksesta). Rengas vaikuttaa arviolta 5 % Haumean kokonaiskirkkaudesta.

Kysymyksiä ja vastauksia

Q: Mikä on Haumea?

V: Haumea on kääpiöplaneetta aurinkokunnassa.

K: Kuka löysi Haumean?

V: Haumean löysivät vuonna 2005 yhdysvaltalaiset tähtitieteilijät Michael E. Brown, Chad Trujillo ja David Rabinowitz sekä espanjalainen J. L. Ortiz.

K: Milloin se luokiteltiin kääpiöplaneetaksi?

V: Se luokiteltiin kääpiöplaneetaksi 17. syyskuuta 2008.

K: Missä Haumea kiertää?

V: Haumea kiertää Aurinkoa Neptunuksen jälkeen, joten se on transneptunialainen kohde.

K: Onko Haumealla kuita?

V: Kyllä, sillä on kaksi tunnettua kuuta, Hiʻiaka ja Namaka.

K: Mikä tekee Haumeasta erityisen?

V: Se, että sen päivä on hyvin lyhyt (se kääntyy kerran akselinsa ympäri joka neljäs tunti) ja että sen muoto on outo (ellipsoidi), tekee siitä ainutlaatuisen muiden kääpiöplaneettojen joukossa.

K: Kuinka monta kääpiöplaneettaa on yhteensä?

V: Tällä hetkellä aurinkokunnassamme on viisi tunnettua kääpiöplaneettaa - mukaan lukien Haumea, joka oli viides löydetty planeetta.

Etsiä