Joulu | kristillinen juhla, jolla juhlitaan Jeesuksen syntymää

'''Joulu''' (joka tarkoittaa "Kristuksen messua") on kristillinen juhlapäivä, jolla juhlitaan Jeesuksen syntymää, jonka kristityt uskovat olevan Jumalan poika. Joulu on myös kulttuurinen juhlapäivä monille ei-kristityille.

Joulua vietetään joulukuun 25. päivänä. Se on kristityille yksi vuoden tärkeimmistä päivistä pääsiäisen ohella (jolloin juhlitaan Jeesuksen kuolemaa ja ylösnousemusta). Adventtikausi alkaa sunnuntaina noin neljä viikkoa ennen joulua. Adventin aikana ihmiset valmistautuvat jouluun.

Jouluaika (joulunajanjakso) päättyy 6. tammikuuta, jota kutsutaan myös joulun kahdestoista päiväksi. Tänä päivänä kristityt juhlivat ilmestyspäivää.

Joulua vietetään monissa paikoissa ympäri maailmaa. Jotkut ihmiset viettävät joulua uskonnollisena juhlapäivänä. Joissakin paikoissa joulua juhlivat sekä kristityt että ei-kristityt. Jouluperinteet ovat erilaisia eri maissa. Niihin kuuluu kuitenkin lähes aina juhla, lahjojen tai korttien antaminen ja kirkossa tai julkisissa tilaisuuksissa tapahtuva juhliminen, kuten joululaulujen ja -laulujen laulaminen. Joulu ei rajoitu vain kristinuskoon.

Joulupukin ajatus perustuu Pyhään Nikolaukseen, joka on kreikkalaista alkuperää oleva 4. vuosisadan kristitty pyhimys.

Pohjoisella pallonpuoliskolla joulu on talvella. Ennen kuin joulua alettiin viettää, muinaiset kansat viettivät talvijuhlia. Joistakin näiden muinaisten juhlien perinteistä tuli jouluperinteitä. Esimerkiksi jotkut jouluperinteet ovat peräisin pakanallisesta Yule-juhlasta.

Nykyään jouluperinteet keskittyvät usein lahjojen antamiseen. Noin kuukautta ennen joulupäivää vähittäiskaupat alkavat myydä lahjoja, ruokaa, onnittelukortteja, joulukuusia ja koristeita.

Serbian ortodoksinen pappi asettaa badnjakin nuotioon jouluaaton juhlassa Pyhän Savan temppelissä Belgradissa.

Joulun historia

Joulu evankeliumeissa

Joulussa juhlitaan Jeesuksen syntymää. Raamatussa on neljä eri evankeliumia, joissa kerrotaan Jeesuksen syntymästä. Luukkaan evankeliumi kertoo yksityiskohtaisesti Jeesuksen syntymästä. Matteuksen evankeliumi kertoo toisen osan tarinasta. Johanneksen evankeliumissa kerrotaan, että Jeesus tuli Jumalalta tuodakseen "sanansa" (sanomansa) kaikille ihmisille. Kristityt uskovat, että nämä evankeliumit perustuvat tosiasioihin.

Evankeliumeissa kerrotaan, että monta vuotta ennen Jeesuksen syntymää profeetat olivat kertoneet juutalaisille lupauksen, jonka mukaan Jumala lähettäisi heille Messiaan eli pyhän opettajan. Kristityt uskovat, että luvattu Messias oli Jeesus. Hänen äitinsä oli nuori nainen nimeltä Maria, joka oli kihloissa, mutta ei vielä naimisissa puusepän Joosef-nimisen miehen kanssa. Joosef sai tietää, että Maria oli raskaana, ja oli järkyttynyt. Hän mietti, mitä hänen pitäisi tehdä, kun enkeli tuli Jumalalta kertomaan hänelle, että lapsi oli Pyhä. Enkeli sanoi, että hänen on annettava vauvalle ''nimi''. Tämä oli merkki siitä, että hän huolehtisi lapsesta kuin omasta lapsestaan.

Tähän aikaan Lähi-itää hallitsivat roomalaiset. Tuli käsky, että kaikkien ihmisten oli matkustettava takaisin kotikaupunkiinsa ja kirjoitettava nimensä veroluetteloihin. Joosef vei uuden vaimonsa Betlehemiin. Siellä heillä ei ollut muuta paikkaa, jossa he voisivat yöpyä, kuin talli, jossa eläimet nukkuivat. Siellä lapsi syntyi. Joosef antoi hänelle nimen Jeesus, kuten enkeli oli sanonut.

Jeesus-vauvalla oli kaksi vierasta. Sinä yönä, jona hän syntyi, enkelit kertoivat eräille paimenille pellolla, että he löytäisivät vastasyntyneen kuninkaan makaamassa eläinten ruokakopissa (tai "seimessä"). Jeesuksen toiset vieraat olivat tietäjät, jotka näkivät taivaalla uuden tähden ja seurasivat sitä, kunnes he löysivät talon, jossa perhe nyt asui, ja antoivat lapselle kalliita lahjoja, jotka koostuivat kullasta, suitsukkeista ja arvokkaasta yrtistä nimeltä mirha. (Viisaita miehiä kutsutaan usein perinteisesti Kolmeksi kuninkaaksi, koska heillä oli kolme hyvin kallista lahjaa, mutta Raamattu ei kerro, kuinka monta viisasta miestä heitä oli).

Kaikki nämä joulutarinan osat muistetaan ja niitä juhlitaan jouluna eri tavoin: kuvissa, lauluissa, näytelmissä, tarinoissa ja malleissa, joita kutsutaan nimillä "kätkö", "creches" tai "presepe".

Juhlapäivä

Useimmissa maailman kristillisissä maissa käytetään kalenteria nimeltä gregoriaaninen kalenteri, mutta jotkut kirkot käyttävät kalenteria nimeltä juliaaninen kalenteri. Useimmat kristityt, kuten katolisen ja protestanttisen kirkon jäsenet, juhlivat Jeesuksen syntymää 25. joulukuuta, vaikka juhlapyhät alkavat 24. joulukuuta, joka tunnetaan myös jouluaattona.

Itäinen ortodoksinen kirkko käyttää edelleen juliaanista kalenteria joillakin alueilla, kuten Venäjällä. Tällaisilla alueilla joulua vietetään juliaanisen kalenterin mukaan 25. joulukuuta, mutta nykyaikaisen gregoriaanisen kalenterin mukaan joulu on 7. tammikuuta, koska kalenterit eroavat toisistaan.

Jotkut kristityt, kuten Jehovan todistajat, eivät vietä joulua, koska Raamatussa ei ole Jeesuksen antamaa ohjetta, jossa kristittyjä kehotetaan juhlimaan hänen syntymäänsä. Mormonit viettävät joulua 25. joulukuuta, mutta he uskovat, että Kristuksen varsinainen syntymä tapahtui 6. huhtikuuta.

Jotkut^[who?] uskovat, että Jeesus ei todennäköisesti syntynyt 25. joulukuuta. Jotkut historioitsijat^[who?] uskovat, että katolinen kirkko käytti tätä päivämäärää korvatakseen pakanalliset riitit, joita pidettiin tuohon aikaan vuodesta.

Adventti

Adventtiaikaa, joka alkaa sunnuntaina noin neljä viikkoa ennen joulupäivää, vietetään muun muassa katolisessa ja anglikaanisessa kirkossa. Sen aikana ihmiset valmistautuvat kahteen eri asiaan: Jeesus-lapsen tuloon ja jouluun sekä Jeesuksen toiseen tulemiseen, jolloin hän hallitsee rauhassa koko maapalloa. Kaikki kristityt ihmiset eivät muista adventtia. Jotkut ihmiset käyttävät sitä paaston, opiskelun, mietiskelyn ja rukouksen aikana. Lapsille tehdään erityisiä adventtikalentereita, joissa on kuvia tai herkkuja jokaiselle adventin päivälle.

Yleensä adventti on aikaa, jolloin monet ihmiset ovat hyvin kiireisiä valmistautuessaan joulupäivään, siivotessaan ja koristellessaan, ostaessaan ruokaa ja lahjoja, kirjoittaessaan kortteja ja kirjeitä ja valmistellessaan jouluateriaa.

Juhlat

Ennen 4. vuosisataa jKr. kristityt saattoivat palvoa ja juhlia vain salassa. Joulun juhla alkoi luultavasti Konstantinuksen ollessa Rooman keisari, sillä juuri hän teki kristinuskosta laillisen uskonnon ja rakensi joitakin Rooman vanhimmista kirkoista. Joihinkin vanhoihin kivisarkkuihin eli sarkofageihin tältä ajalta on kaiverrettu kuvia Mariasta, Jeesus-lapsesta ja tietäjistä.

Keskiajalla joulua vietettiin juhlien, laulujen ja näytelmien merkeissä. Näytelmiä pidettiin kirkoissa, mutta myös linnoissa ja toripaikoilla, joissa näyttämönä käytettiin toisinaan suurta heinäkärryä.

Koska adventti oli rukouksen ja valmistautumisen aikaa, useimmat juhlat pidettiin joulun jälkeen eikä ennen joulua. Tärkein joulua edeltävä juhla oli Pyhän Nikolauksen juhla 6. joulukuuta. Joissakin maissa, erityisesti Alankomaissa, kehittyi perinne, jonka mukaan lapset saivat lahjoja joulupäivän sijasta tänä päivänä. Pyhän Nikolauksen nimi muistetaan nykyään monissa maissa nimellä Santa Claus.

Toinen juhla on Pyhän Lucian päivä 13. joulukuuta, jota vietetään erityisesti Skandinaviassa, jossa tytöt osallistuvat kynttiläkulkueisiin ja talon tyttäret nousevat aikaisin tuodakseen perheelle kahvia tai suklaata.

Monien vuosisatojen ajan joulun viettäminen alkoi usein jumalanpalveluksella tai messulla, joka kesti myöhään illasta jouluaamun keskiyöhön. Joulupäivä oli juhlan aikaa. Seuraavana päivänä, Pyhän Stefanuksen juhlapäivänä, rikkaiden kotitalouksien ihmiset kantoivat ruokalaatikoita kadulle köyhille ja nälkäisille. Monet ihmiset palasivat töihin, mutta työnantajat antoivat työntekijöilleen rahalahjoja. Pyhät päivät jatkuivat Pyhän Johanneksen juhlalla ja Pyhän viattomuuden päivällä. Juhlat ja juhlat päättyivät epifanianpäivänä, kolmen viisaan miehen päivänä, jota usein kutsutaan "kolmeksi kuninkaaksi". Jouluaikaa muistetaan nykyään laululla "The Twelve Days of Christmas". William Shakespeare kirjoitti juhlan yhteydessä esitettävän näytelmän nimeltä "Twelfth Night".

Monille joulusta on tullut aika, jolloin juhlimisesta, viestien lähettämisestä perheelle ja ystäville ja lahjojen antamisesta on tullut tärkeämpää kuin Jeesuksen syntymän juhlinnasta. Valmistajat ja kaupat ovat vastanneet juhlimiseen ja lahjojen antamiseen runsaalla mainonnalla, koristeilla ja esillepanoilla. Yhdysvalloissa joulunäytökset pystytetään heti kiitospäivän jälkeen, marraskuun lopulla. Joissakin maissa, kuten Australiassa, kaupat pystyttävät koristeet jo marraskuun alussa. Kun otetaan huomioon, että Jeesus itse kutsui juutalaisessa temppelissä rahaa tekeviä ihmisiä "rosvoiksi" (Matt. 21:13), monet kristityt ovat huolissaan siitä, että jouluna tehdään profetian sijasta voittoa.

Kaupunginvaltuustot juhlistavat joulua koristelemalla katuja ja aukioita ja järjestämällä jouluviihteen ostoksille. Niissä eteläisen pallonpuoliskon maissa, joissa joulu osuu kesään, on perinteisesti järjestetty ulkoilmakirkkoja, joihin osallistuu tuhansia ihmisiä ja jotka ovat usein kaupunginhallituksen järjestämiä.

Monet kristityt juhlivat joulua käymällä kirkossa, rukoilemalla ja laulamalla. Joka vuosi luetaan Raamatun evankeliumeista, joissa kerrotaan Jeesuksen syntymästä.

Jouluostoksia markkinoilla Italiassa

Pyhän Lucyn kulkue, Ruotsi

Adventtikynttilöiden sytyttäminen kirkossa Yhdysvalloissa.

Tähti, joka merkitsee Jeesuksen Kristuksen syntymäpaikkaa Betlehemin syntymäluolassa Israelissa.

Jouluperinteet

Jouluperinteitä on monenlaisia. On kirkon perinteitä, julkisia juhlia ja perheiden perinteitä. Nämä perinteet ovat erilaisia eri aikoina, eri paikoissa, eri kulttuureissa ja jopa eri perheissä.

Kirkon perinteet

Joulun viettäminen on erittäin tärkeää aikaa kirkoille. Lähes jokaisessa kirkossa on erityisiä jumalanpalveluksia tai juhlia. Seuraavassa on joitakin tapoja, joilla kirkot juhlivat joulua.

Pinnasänky

Monissa kirkoissa on tapana pystyttää Jeesuksen syntymäkuvaus, joka kuvaa Jeesuksen syntymää. Ensimmäisen tällaisen kohtauksen pystytti pyhä Fransiskus Assisilainen 1200-luvulla. Ne ovat siitä lähtien olleet hyvin suosittuja Italiassa, ja tapa on levinnyt myös muihin maihin.

Krippikuvat voivat olla suuria ja niissä voi olla elämänmittaisia patsaita, tai ne voivat olla niin pieniä, että ne mahtuvat tulitikkurasiaan. Niitä valmistetaan monista eri materiaaleista, kuten veistetystä ja maalatusta puusta, kirkkaanvärisestä keramiikasta (keramiikka), laudoille liimatusta maalatusta paperista ja materiaalisekoituksista, joissa eri osiin käytetään savea, puuta, kangasta, olkea ja metallia.

Adventtiseppele on kirkkoon ripustettu lehtien, yleensä männynoksan, murattipuun ja joulutähden, ympyrä, jossa on neljä (tai joskus viisi) kynttilää. Kynttilät sytytetään adventin jokaisena sunnuntaina, ja keskimmäinen kynttilä sytytetään jouluaamuna. Kirkot koristellaan usein vihreillä oksilla ja lehdillä, ja monissa kirkoissa on myös joulukuusi.

Joululauluja kynttilänvalossa

Suosittu perinne monissa kirkoissa on laulujumalanpalvelus, joka usein valaistaan vain kynttilöillä. Joulujumalanpalveluksessa lauletaan yleensä paljon ja luetaan Raamattua. Englannissa on perinne, joka sai alkunsa Lontoon Temple-kirkossa ja joka on nyt levinnyt moniin muihin paikkoihin ja jossa vietetään Nine Lessons and Carols -jumalanpalvelusta. Oppitunnit ovat Raamatun lukuja. Jotkin joululaulut laulaa kuoro ja toiset kuoro ja ihmiset (seurakunta). Joka vuosi yksi näistä jumalanpalveluksista nauhoitetaan suuressa englantilaisessa kirkossa, usein King's College Chapelissa Cambridgessa, ja se lähetetään radiossa ja televisiossa hyvän musiikin ja joululaulujen laulamisen ystäville, mutta erityisesti niille, jotka eivät voi mennä joulujumalanpalvelukseen.

Julkiset ja kaupalliset juhlat

Monissa kaupungeissa ja taajamissa joulua juhlitaan laittamalla koristeita. Ne voivat olla banderolleja ja lippuja, jotka ripustetaan rakennuksiin tai lyhtypylväisiin. Ne voivat olla jouluvaloja, jotka voivat myös koristella rakennuksia ja katupuita. Monet suuret kaupungit pystyttävät julkiselle paikalle valtavan joulukuusen, kuten Lontoon Trafalgar Squareen, New Yorkin Times Squarelle ja Sydneyn Martin Placeen. Tähän liittyy usein kaupungin asukkaille osoitettu vetoomus antaa rahaa tai lahjoja köyhien ja apua tarvitsevien auttamiseksi.

Monissa kaupungeissa tavanomaisia kauppojen aukioloaikoja pidennetään ennen joulua, jotta työntekijöillä olisi enemmän aikaa ostaa jouluruokaa ja lahjoja. Myymälöiden ikkunat koristellaan usein jouluaiheilla, ja suurissa tavarataloissa on usein animaatioita, jotka viihdyttävät lapsia. Kauppakeskuksissa ja suurissa kaupoissa on usein joulupukki, joka istuu valtaistuimella, kun lapset kertovat hänelle, mitä toivovat joululahjaksi, ja ottavat valokuvia.

Monissa kaupungeissa järjestetään jouluparaateja, katuviihdettä ja konsertteja. Joissakin kaupungeissa joululaulujen esittäminen kuoron ja esiintyjien kanssa on perinteistä kaupungintalolla, kun taas Australiassa ja Uudessa-Seelannissa jouluviihteen ja joululaulujen konsertit järjestetään yleensä ulkona, puistoissa tai jopa rannoilla, ja perheet tuovat mukanaan piknikit. Joulupukin saapumista illan päätteeksi seuraa ilotulitus.

Perinteinen osa joulua on teatteriviihteen järjestäminen. Siihen kuuluu klassisen musiikin esityksiä, kuten Händelin Messias, sekä orkesterikonsertteja ja bändikonsertteja. Pantomiimeja esitetään usein jouluna, ja suosikkeja ovat muun muassa "Peter Pan ja Wendy" ja "Tuhkimo". Joulun aikaan julkaistaan monia lastenelokuvia.

Koska monet ihmiset tuntevat itsensä hyvin yksinäisiksi, nälkäisiksi ja surullisiksi jouluna, monet kaupungit, kirkot, hyväntekeväisyysjärjestöt ja palveluorganisaatiot pyrkivät auttamaan köyhiä ja yksinäisiä tarjoamalla jouluruokaa ja -lahjoja köyhille perheille ja järjestämällä joulujuhlia nälkäisille tai yksinäisille ihmisille, joilla ei ole ystäviä tai perhettä.

Perhejuhlat

Perhejuhlat ovat usein hyvin erilaisia riippuen siitä, mistä perhe on kotoisin, ja siitä, millaisia tapoja tietyissä perheissä on muodostunut.

Perhejuhlat

Useimmissa perheissä joulu on aikaa kokoontua yhteen muiden perheenjäsenten kanssa. Ihmiset matkustavat usein kaukaa ollakseen jouluna muiden perheenjäsenten kanssa. Ne ihmiset, jotka eivät voi matkustaa, soittavat usein kaukopuheluita joulupäivänä. Monet ihmiset pitävät joulua myös ajankohtana, jolloin he voivat tavoittaa muita, joiden he tietävät olevan yksinäisiä, ja kutsua heidät joulupäivänä illalliselle. Joulu nähdään kaikenikäisten ihmisten yhteisenä ajanviettona, jolloin serkut tutustuvat toisiinsa, isovanhemmat näkevät lapsenlapsiaan ja perhe ihailee vuoden aikana syntyneitä vauvoja. Suuret perhejuhlat ovat yleensä ilon aikaa, mutta joissakin perheissä puhutaan usein erimielisyyksistä ja riidellään joulun aikaan.

Perheiden perinteet ovat hyvin erilaisia. Jotkut perheet saattavat mennä kaikki yhdessä kirkkoon, joululaulujumalanpalvelukseen, keskiyön messuun tai jouluaamun jumalanpalvelukseen. Joissakin perheissä lapset, jotka haluavat avata lahjansa, herättävät heidät sängystä hyvin aikaisin. Toisissa perheissä lahjat annetaan Pyhän Nikolauksen päivänä, jouluaattona tai vasta jouluaamuna kirkon jälkeen. Joulujuhla saattaa alkaa jouluaattona, jouluaamuna erityisellä aamiaisella tai joulupäivänä puoliltapäivin.

Joillakin perheillä on perinne laulaa joululauluja, ja ne saattavat kiertää kaduilla, sairaaloissa ja muissa vastaavissa paikoissa ja laulaa yhdessä kirkon jäsenten kanssa. Toiset perheet katsovat mielellään yhdessä tiettyjä televisio-ohjelmia, joihin saattaa sisältyä joululauluja ja kuningattaren viesti. Jotkut perheet käyttävät joulua musiikin soittamiseen ja yhdessä laulamiseen tai suosikkikirjan, kuten Charles Dickensin "Joululaulun", lukemiseen. Eteläisen pallonpuoliskon maissa käynti rannalla tai uiminen uima-altaassa on usein osa joulupäivän perinnettä.

Jouluateria

Jouluateria, joka syödään yleensä keskellä päivää, on tärkeä osa perhejuhlaa. Ruoka vaihtelee maittain ja myös perheittäin. Pohjoisella pallonpuoliskolla paistettu liha ja vihannekset ovat yleensä aterian pääruoka. Yleensä tarjoillaan jotakin useista eri lihalajeista, joita voivat olla kalkkuna, kana, kinkku, paahtopaisti tai lammas. Usein ruokalajeja on useita, ja niihin kuuluu erityisiä herkkuja, joita syödään yleensä vain jouluna.

Englanninkielisissä maissa perinteinen jälkiruoka on joulun luumupudding. Nykyään vanukkaat ostetaan usein leipomoista, mutta monet valmistavat ne itse perhereseptin mukaan. Perinne juontaa juurensa keskiajalta, jolloin vanukkaan avulla säilöttiin osa hedelmistä syksystä keskitalveen. Perinteinen vanukas leivotaan kuusi viikkoa ennen joulua, ja se jätetään sidottuna kankaaseen tai kankaalla päällystettyyn altaaseen viileään paikkaan. Vanukkaan sekoittaminen on joskus perheperinne, ja jokainen toivoo jotain sekoittaessaan. Perinteisesti vanukkaaseen sekoitettiin hopeakolikko, joka toi onnea sen löytäjälle. Nykyään useimpia kolikoita ei voi käyttää, koska ne eivät ole hopeaa, joten ne maistuvat kamalalta ja voivat olla myrkyllisiä. Joissakin perheissä käytetään vanhoja kolikoita tai hopeisia amuletteja. Joulupäivänä vanukasta on keitettävä kattilassa useita tunteja. Tarjoilua varten liina leikataan pois, vanukkaaseen kaadetaan konjakkia ja se sytytetään tuleen ennen kuin se kannetaan pöytään. Koristeluun käytetään joulukeksejä, ja ne avataan usein ennen ruokalajin tai alkuruoan tarjoilua. Se tarjoillaan yleensä kovan kastikkeen kanssa.

Monissa perheissä on vanukkaan (tai vanukkaan lisäksi) sijasta joulutorttu tai erityinen leipä. Ne ovat hyvin erilaisia maasta riippuen, mutta niissä on usein marsipaania, joka valmistetaan manteleista ja joka on perinteistä monissa maissa jouluna. Ranskassa koristellaan ja ripustetaan joulukuuseen "Buche de Noäl" eli piparkakkumiehet ja -naiset. Skotlannissa valmistetaan leivonnaista, jota kutsutaan shortbreadiksi ja josta on tullut suosittu perinne monissa maissa. Saksalainen perinne on ''pfeffernuss'', maustetut keksit, jotka on pyöritelty tomusokerissa. Muita jouluruokia ovat hedelmäkakut, sultanjat, inkivääri, kreikkalainen baklava, mantelit, suklaa, karamellitoffee, karkkikepit ja keksit.

Monissa perheissä valmistetaan myös kanelilla ja muskottipähkinällä lämmitettyä glögiviiniä tai egg nogsia, makeaa juomaa, joka valmistetaan maidosta, sokerista, kananmunista, muskottipähkinästä ja joskus alkoholista.

Eteläisellä pallonpuoliskolla perinteinen paahtopaisti korvataan usein kylmällä lihapalalla, joka tarjoillaan salaattien kera. Ensimmäinen ruokalaji voi olla katkarapucocktail tai kylmä keitto, kuten borsch. Luumuvanukas saatetaan tarjoilla jäätelön kanssa. Valkoviini ja olut tarjoillaan kylmänä (olut säilytetään jääkaapissa). Jouluillallinen voidaan tarjoilla verannalla tai joskus piknikillä.

Kuusi ja koristeet

Useimmissa kodeissa joulua vietettäessä taloon pystytetään joulukuusi. Tämä vanha joulunajan tapa sai alkunsa Saksassa nimellä "Tannenbaum" (saksaksi "kuusipuu"). Nämä ovat perinteisesti ikivihreitä puita, joista paras tyyppi on kuusi, joka ei pudota neulasiaan eikä menetä tuoksuaan. Puu voi olla istutukselta ostettu tai metsästä otettu, leikattu puu. Keinokuusia suositaan toisinaan aidon puun sijaan. Joulukuusi koristellaan valoilla, kiiltävillä värikkäillä palloilla, säihkyvällä kimalteella ja muilla koristeilla. Talon ulko-ovelle laitetaan usein tervetulotoivotuksen merkkinä lehdistä tai männystä tehty seppele. Muita kasveja, joilla on erityinen merkitys jouluna, ovat joulutähti, jota käytetään koristeena, ja misteli, joka ripustetaan huoneen keskelle. Perinteen mukaan mistelin alla tapaavien ihmisten on suudeltava toisiaan.

Monet ihmiset koristelevat kotinsa joulun aikaan. Koristeet ja joulukuusi ovat yleensä sisätiloissa, mutta ne saatetaan sijoittaa niin, että ohikulkijat voivat nähdä ne myös ikkunasta. 1900-luvun puolivälissä syntyi tapa koristella myös talojen ulkopuoli. Koristeita voi olla vain muutama valo kuistin ympärillä tai satoja valoja ja värikkäitä jouluhahmoja, jotka koristavat koko talon ja puutarhan. Joillakin asuinalueilla järjestetään kilpailuja parhaiten koristellusta talosta, ja kaduilla ajelusta niitä katsellessa on tullut toinen perheperinne.

Kortit ja lahjat

Lahjojen antaminen jouluna juontaa juurensa useista eri ajatuksista. Yksi niistä on se, että Jumala antoi poikansa Jeesuksen maailmalle jouluna. On myös tarina tietäjistä, jotka tulivat Jeesus-lapsen luo kolmen lahjan, kullan, suitsukkeen ja mirhan kanssa. Monien vuosisatojen ajan ihmisillä on ollut tapana antaa pieniä lahjoja jouluna ja myös lahjoittaa anteliaasti köyhille ja apua tarvitseville talven yli. Tähän perinteeseen on liittynyt toinenkin perinne, ja tuloksena on perinne joulupukista tai joulupukista, kuten häntä toisinaan kutsutaan ja jota monet lapset pitävät nykyään lahjojen ja onnen tuojana.

Neljännellä vuosisadalla kreikkalaisessa kylässä, joka on nykyään osa Turkkia, asui hyvä mies, joka antoi salaa lahjoja köyhille auttaakseen heitä. Hänestä tuli piispa, ja häntä kutsutaan Pyhäksi Nikolaukseksi. Vuosisatojen kuluessa hänestä tuli hyvin suosittu pyhimys, ja monet kirkot nimettiin hänen mukaansa. Hän oli hyvin suosittu paikoissa, joissa oli paljon merimiehiä. Yksi näistä paikoista oli Alankomaat. Alankomaissa ja monissa muissa Euroopan maissa annetaan lahjoja Pyhän Nikolauksen juhlapäivänä 6. joulukuuta. Perinteisesti lahjat eivät ole suuria, ja joskus ne on piilotettu tai niissä on hauska vitsi tai runo, joka on luettava. Monissa Euroopan kaupungeissa piispan pukuun pukeutunut mies tulee hevosen selässä tai veneessä ja esiintyy Pyhänä Nikolauksena. Hänen nimensä lyhennettiin usein Sante Clausiksi eli englanniksi Santa Clausiksi.

Englanninkielisissä maissa, joissa lahjat jaetaan yleensä joulupäivänä, ei 6. joulukuuta, joulupukin (tai joulupukin) ajatellaan yleensä tulevan jouluyönä, jolloin hänen taikakelkkaansa vetävät porot taivaalla ja hän tulee taloihin savupiipun kautta. Euroopassa lapset laittavat kengät jalkaan Pyhälle Nikolaukselle, mutta englantilaisen perinteen mukaan sukat (tai pitkät sukat) ripustetaan takan eteen. Joulupukki perinteisesti täyttää sukat tai kengät pähkinöillä, rusinoilla, suklaalla ja appelsiinilla. Nykyään lapset saavat yleensä paljon kalliimpia lahjoja, ja he ripustavat tyynyliinat tai laittavat lahjat isoon kasaan joulukuusen alle.

Toinen jouluperinne on korttien lähettäminen ystäville ja sukulaisille. Niissä on lämpimät terveiset ja ehkä myös kirje, jossa kerrotaan, mitä kaikkea henkilölle tai perheelle on tapahtunut vuoden aikana.