Helena (Troijan Helena) — kauneuden symboli Kreikan mytologiassa
Helena (Troijan Helena) — Kreikan mytologian kauneuden symboli: spartalainen kuningatar, Pariksen rakkaus, kidnappaus ja Troijan sodan traaginen alku.
Kreikkalaisessa mytologiassa Helena, joka tunnetaan myös nimellä Troijan Helena (muinaiskreikaksi Ἑλένη, Helénē), oli tiettävästi maailman kaunein nainen. Spartan kuningattarena Helena oli naimisissa Menelaoksen kanssa, mutta karkasi myöhemmin Troijan prinssin Pariksen kanssa (useimmiten hänet kuvataan kidnapatuksi) ja vietiin Troijaan, mikä johti Troijan sotaan, kun akaalaiset lähtivät hakemaan häntä takaisin Spartaan. Hänen uskottiin olevan Zeuksen ja Ledan tytär, Spartan kuninkaan Tyndareoksen vaimo, ja hän oli kaksosten Kastorin ja Polydeukesin sekä Klytemnestran sisar.
Syntyperä ja mytologinen tausta
Helena on monin tavoin sidoksissa Olympoksen jumaltarustoon: yleisin versio kertoo, että Zeus vietteli Ledan pukeutuneena joutseneksi ja näin Helena syntyi jumalallisesta suvusta. Joissakin kertomuksissa Helenan syntyyn liittyy myös muita varianteja (esim. että hän olisi Nemesiksen tytär tai että hän olisi kuoriutunut munasta Ledan kanssa, kuten joidenkin lähteiden kaksoset). Helenaa esitellään usein kauneuden ja houkutuksen arkkityyppinä, ja hänen tarinansa kietoutuu kuninkaallisiin liittoihin ja valan pidon teemoihin (esim. Tyndareoksen järjestämä lupausten valas, joka sitoi monia kreikkalaisia prinsssejä puolustamaan Helenan puolesta).
Troijan sota ja Helenan rooli
Perinteisen kertomuksen mukaan Pariksen valinta "kauneimman" jumalattaren kiistan ratkaisijaksi (ns. Pariksen tuomio) ja Aphroditen lupaus antaa Helenan rakkaudeksi johtivat Helenan siirtymiseen Troijaan. Tämä siirto nähtiin osaltaan sodan välittävänä syynä: Menelaos kutsui kreikkalaiset johtajat luvan vuoksi paikan päälle ja sotaretki Troijaan alkoi. Homeroksen Ilias kuvaa sodan tapahtumia ja väläyttää Helenan asemaa — hän on sekä syyllistetty että kohteenaan monenlaisille tunteille ja moraalisille pohdinnoille.
Eri versiota ja tulkintoja
- Karkaus vs. kidnappaus: Joissakin lähteissä Helena pakenee vapaaehtoisesti Pariksen kanssa (rakastumisen tulkinta), toisissa hänet viedään vastaan vastentahtoisesti (kidnappaus). Kreikkalaiset runoilijat ja tragedian kirjoittajat ovat vaihdelleet näitä motiiveja.
- Egyptiläinen versio: Stesikhoros ja myöhemmin Euripides tarjoavat vaihtoehdon, jossa todellinen Helena ei koskaan ole Troijassa vaan hänet viedään Egyptiin; Troijaan menee hänen kalpensijansa tai illuusionsa. Tällaiset variantit heijastavat pyrkimystä ratkaista moraalinen ja käytännöllinen ristiriita Helenan ja sodan välillä.
- Loppu ja kohtalo: Lähteet eroavat myös siitä, mitä Helenalle tapahtui sodan jälkeen. Homeroksen ja joidenkin mytologioiden mukaan Helena palaa Menelaoksen kanssa Spartaan ja elää siellä edelleen kuningattarena. Toisissa kertomuksissa hänen kohtalonsa on traagisempi, tai hänet kohotetaan jumalalliseksi hahmoksi paikallisten kulttien kautta.
Symboliikka ja kulttuurivaikutus
Helenaa on kautta vuosisatojen käsitelty moninaisesti: hän on sekä kauneuden epäilemätön symboli että moraalisen vastuun ja seurausten kantaja. Filosofit, runoilijat ja taiteilijat ovat käyttäneet Helenan hahmoa pohdittaessa naisen valtaa, miesten kunnian ja sodan syiden problematiikkaa sekä kohtalon ja jumalten välistä suhdetta. Helenan tarinasta on syntynyt lukuisia teoksia antiikin tragedioista renessanssimaalauksiin, oopperoihin ja nykyaikaiseen kirjallisuuteen sekä elokuvaan.
Kirjallisuus ja taide
Keskeisimpiä antiikin lähteitä Helenan tarinaan ovat Homeroksen Ilias ja Odysseia, tragedioita kirjoittivat mm. Euripides ja Euripideen teokset erityisesti kommentoivat Helenan moraalista asemaa. Myöhemmin roomalainen kirjallisuus, keskiajan tulkinnat ja uudenaikaiset taiteilijat (maalaus, näyttämö ja filmi) ovat uudelleenkuvanneet Helenasta eri aikakausien ihanteiden ja pelkojen peilikuvaa.
Merkitys nykyaikana
Helena elää edelleen kulttuurillisena metaforana: ilmauksia kuten "Troijan Helenan kauneus" käytetään kuvaamaan poikkeuksellista ulkonäköä, mutta kritiikki on myös osoittanut, että tarina paljastaa enemmän yhteiskunnallisista asenteista, sodan motiiveista ja naisen paikasta kuin yksinomaan yksilön omasta valinnasta. Helenan hahmo on siten sekä antiikin kertomuksen perintö että jatkuva keskustelun aihe modernissa kulttuurissa, historiantutkimuksessa ja feministisessä tulkinnassa.
Evelyn de Morganin kirjoittama Troijan Helena (1898, Lontoo).
Kysymyksiä ja vastauksia
K: Kuka on Troijan Helena?
V: Troijan Helena on kreikkalaisen mytologian hahmo, jota kuvattiin maailman kauneimmaksi naiseksi. Hän oli Spartan kuningatar, joka oli naimisissa Menelaoksen kanssa, mutta karkasi Troijan prinssin Pariksen kanssa, mikä johti Troijan sotaan.
Kysymys: Mikä oli Helenan rooli Troijan sodassa?
V: Helenen karkaaminen Troijan prinssin Pariksen kanssa oli kipinä, joka käynnisti Troijan sodan. Akaalaiset taistelivat saadakseen hänet takaisin Spartaan.
K: Kenen kanssa Troijan Helena oli naimisissa?
V: Helena oli naimisissa Spartan kuninkaan Menelaoksen kanssa.
Kysymys: Kuka oli Helenan rakastaja?
V: Helenan rakastaja oli Troijan prinssi Paris, jonka kanssa hän karkasi.
K: Ketkä olivat Helenen sisaruksia?
V: Helenalla oli kolme sisarusta: Castor ja Pollux, jotka olivat kaksoset, ja Clytemnestra.
Kysymys: Ketkä olivat Helenan äiti ja isä?
V: Helenan äiti oli Leda, Spartan kuningas Tyndareoksen vaimo, ja hänen isänsä oli Zeus, jota pidetään yhtenä Kreikan mytologian suurimmista jumalista.
K: Miksi Helenaa pidettiin maailman kauneimpana naisena?
V: Helenaa pidettiin maailman kauneimpana naisena hänen fyysisen ulkonäkönsä ja viehättävyytensä vuoksi, jotka kiehtoivat monia kosijoita, muun muassa Troijan prinssi Pariksen.
Etsiä