Mykeneläiskulttuuri: Pronssikauden kreikkalainen sivilisaatio (1600–1100 eaa.)
Mykeneläiskulttuuri: Pronssikauden (1600–1100 eaa.) kreikkalainen sivilisaatio — Mykene, Homeroksen Ilias ja Odysseia, kauppa, valloitukset ja arkeologiset löydöt.
Mykeneläinen kulttuuri (~1600–1100 eaa.) oli varhaiskreikkalainen kulttuuri pronssikaudella Kreikan mantereella ja Kreetalla. Se tunnetaan vahvoista linnoitetuista palatseistaan ja citadeleistaan, rikkaasta kuparin ja pronssin käytöstä aseissa ja esineissä sekä monumentaalisesta arkkitehtuurista, kuten tholos-kammiohaudoista ja megaron-huoneista. Talouden ja hallinnon dokumentoimiseksi palatseissa käytettiin savitauluja; niissä esiintyy lineaarikirjoitus Linear B, joka osoittautui myöhemmin varhaiseksi muinaiskreikankielen muunnokseksi.
Keskeisiä piirteitä
Mykeneläisen yhteiskunnan tunnusmerkkejä olivat keskusjohtoisuus, palatsien ympärille rakentuneet verotukseen ja varastointiin liittyvät järjestelmät, ammattimainen käsityö, kauppa sekä sotilaallinen valmius. Kaupungit olivat usein korkeiden muurikumpujen suojaamia, ja niistä on löydetty runsaasti aseita, pronssisia koriste-esineitä ja arvokkaita hautalöytöjä. Arkeologit ovat löytäneet muun muassa hautarikkaiden johtajain hautapaikkoja (esim. Mykeneen Grave Circle -alueet) sekä koristeellisia esineitä, jotka viittaavat voimakkaaseen eliittikulttuuriin.
Kirjoitus, taide ja uskonto
Palatsien arkistot sisälsivät savitauluja, joissa käytettiin Linear B-kirjoitusta. Niistä ilmenee hallinnollista byrokratiaa: varastokirjanpitoa, lahjoja ja verojen kaltaisia kirjauksia. Taiteessa näkyy sekä omaleimaisia mykeneläisiä motiiveja että vaikutteita edeltävän kreetalaisen minolaisen taiteen virtauksesta: freskot, keramiikka ja pronssityöt osoittavat kontakteja koko Egean alueella. Uskonnollisissa käytännöissä näyttävät esiintyneen jumaluuden palvonta, rituaaliset hautajaiset ja mahdollisesti kilpajuoksu- ja mytologiset perinteet, jotka myöhemmin heijastuvat Homeroksen kertomuksissa.
Myöhäistuotot, tutkimus ja Homeroksen perintö
Homeros käytti heistä nimeä akaalaiset, ja se esiintyy Iliaksessa. Nykykäsityksen mukaan Ilias ja eeppiset runot sisältävät arkeologisesti tunnistettavia mykeneläisiä aineksia ja voivat heijastaa osa-aikaisesti mykeneläistä yhteiskuntaa säilyneenä suullisena perintönä. Monet mykeneläiset paikat ovat myöhemmin yhdistetty Homeroksen maailmaan: Mykeneestä tehtävät kaivaukset, joiden tuloksia tulkittiin 1800-luvulla ja 1900-luvun alussa, paljastivat monumentaalisia raunioita ja ylellisiä hautalöytöjä. Mykeneläinen Mykene sijaitsee noin 90 kilometrin päässä Ateenasta, ja muita tärkeitä mykeneläisiä kohteita ovat Ateenan lisäksi Thebassa, Tirynsissä ja Pyloksessa (Pylos-kohde tunnetaan laajoista arkistonsaavauksista).
Suhde minolaisiin ja laajempi konteksti
Aikaisemmat minolaiset kävivät kauppaa mutta eivät valloittaneet. Mykeneläiset sen sijaan yhdistivät kauppaa ja sotilaallista toimintaa: he osallistuivat kauppaan koko Välimeren alueella, harjoittivat merivaltaisuutta, ajoittain valloittivat ulkopaikkoja ja loivat poliittisia valtakeskuksia. Mykeneläisten ja minolaisten kulttuurien vuorovaikutus näkyy arkkitehtuurissa, taiteessa ja uskonnollisissa elementeissä, mutta mykeneläiset kehittivät omaa, sotaisampaa ja palatsivetoista hallintajärjestelmää.
Kato ja perintö
Mykeneläisen kulttuurin lasku alkoi noin 1200–1100 eaa. ja huipentui laajaan järjestelmän romahdukseen. Syitä on esitetty monia: luonnonkatastrofit (esim. maanjäristykset), taloudelliset ongelmat, sisäiset kapinat, pakolliset muuttoliikkeet tai ulkopuoliset hyökkäykset (mukaan lukien hypoteettiset "meri- tai kansainvaeltajat"). Kaskadimainen palatsijärjestelmän romahdus johti paikallisten asutusten pirstoutumiseen ja kirjoituksen (Linear B) katoamiseen pitkiksi ajoiksi. Tämä murrosjakso päätti pronssikauden Mykeeneellä ja loi puitteet seuraavalle rautakauden ja varhaisklassisen Kreikan kehitykselle.
Mykeneläisen kulttuurin löydöt ovat olleet keskeisiä antiikin Kreikan ja Homeroksen vaiheiden ymmärtämisessä. Arkeologiset tutkimukset ovat osoittaneet, että monet myytit ja eepokset perustuvat todellisiin yhteiskunnallisiin ja poliittisiin rakenteisiin, vaikka mytologinen kerronta säilyttääkin runsaasti symboliikkaa ja romantisoituja elementtejä.
Tärkeimmät mykeneläiset kohteet Kreikassa (kohteiden nimet ranskaksi)
Kaksi mykeneläistä naista vaunuilla... Fresko Tirynsistä ~1200 eKr.
Esimerkki lineaarisesta B-käsikirjoituksesta
Kreikan kartta Homeroksen Iliasissa kuvatulla tavalla. Maantieteellisten tietojen uskotaan viittaavan pääasiassa pronssikauden Kreikkaan, jolloin puhuttiin mykeneläistä kreikkaa.
Mykeneläinen kieli
Mykeneläinen on kreikan kielen vanhin tunnettu muoto. Sitä puhuttiin Kreikan mantereella ja Kreetalla mykeneläisellä kaudella, 16.-12. vuosisadalla eaa. Kieli on kirjoitettu savitauluihin lineaarisella B-kirjoituksella. Suurin osa näistä tauluista on löydetty Knossoksesta Kreetan keskiosasta ja Pyloksesta Peloponnesoksen lounaisosasta. Muita tauluja on löydetty Mykenästä, Tirynsistä ja Thebasta sekä Hanian kaupungista Länsi-Kreetalta.
Pitkään aikaan kukaan ei osannut kääntää tabletteja. Viimein vuonna 1952 Michael Ventris sai kirjoituksen tulkittua. Hän osoitti, että kieli oli kreikan varhainen muoto.
Taulujen tekstit ovat enimmäkseen luetteloita ja inventaarioita. Niissä ei ole tarinoita, myyttejä tai runoja, mutta ne antavat meille jonkinlaisen käsityksen niiden tekijöistä.
Kolmannentoista vuosisadan lopulla eaa. manner-Kreikassa alkoi tuhoaalto. Mykeneläiset asuinpaikat rappeutuivat, ja ihmiset muuttivat pakolaisasutuksiin. Tämä on niin sanottua Kreikan pimeää keskiaikaa; kirjoituksia on löydetty vain vähän tai ei lainkaan ennen 8. vuosisataa eaa. Katso tästä ja myöhemmistä ajanjaksoista kohdasta Muinainen Kreikka.
Vertailu heettiläiseen kieleen
Vanha heettiläinen ja mykeneläinen kreikka ovat molemmat indoeurooppalaisia kieliä. Vanhimmat heettiläiset tekstit ovat hieman varhaisempia kuin varhaisimmat mykeneläiset tekstit, mutta kreikka on vanhin säilynyt indoeurooppalainen kieli.
Identiteetti
Hieman nuoremmat Linear B -taulut viittaavat siihen, että mykeneläisiksi kutsutut ihmiset saattoivat olla akaalaisia. Mikään mykeneläisiltä asuinpaikoilta löydetty kirjallinen lähde ei paljasta, miksi he kutsuivat itseään. Iliaksessa Peloponnesoksen ja lähisaarten asukkaita kutsutaan usein akaalaisiksi. Myöhäispronssikauden heettiläislähteissä mainitaan Ahhiyawa, mikä viittaa siihen, että mykeneläiset saattoivat mahdollisesti olla akaalaisia. Tawagalawa-kirjeessä, jonka nimeltä mainitsematon heettiläinen kuningas (14.-13. vuosisata eaa.) kirjoitti Ahhiyawan kuninkaalle, häntä kohdellaan tasavertaisena. Kirjeessä annetaan ymmärtää, että Miletus (Millawanda) oli hänen hallinnassaan, ja siinä viitataan aikaisempaan "Wilusa-episodiin", johon liittyi Ahhiyawan vihamielisyyttä. Ahhiya(wa) on samaistettu Troijan sodan akaalaisiin ja Wilusan kaupunki Troijan legendaariseen kaupunkiin. Tutkijat kuitenkin kiistelevät kiivaasti Ahhiyawa-termin tarkasta suhteesta akaalaisiin, jopa sen jälkeen, kun on havaittu, että mykeneläinen Linear B on kreikan kielen varhainen muoto. Näiden kahden kielen kirjoitusmuodot ovat varsin erilaisia.
Kysymyksiä ja vastauksia
K: Mikä on mykeneläinen kulttuuri?
V: Mykeneläinen kulttuuri oli varhaiskreikkalainen kulttuuri pronssikaudella Kreikan mantereella ja Kreetalla.
K: Miten Homeros kuvaili mykeneläisiä?
V: Homeros käytti Mykeneläisistä nimitystä akaalaiset, joka esiintyy Iliaksessa.
K: Missä Mykene sijaitsee?
V: Mykene on tärkeä arkeologinen kohde, joka sijaitsee noin 90 kilometrin päässä Ateenasta.
K: Mitä muita tärkeitä mykeneläisiä kohteita on?
V: Muita tärkeitä mykeneläisiä kohteita ovat Ateena, Theban, Tiryns ja Pylos.
K: Mistä termi "mykeneläinen" on peräisin?
V: Termi "mykeneläinen" on peräisin Mykeneestä, joka on tärkeä arkeologinen kohde noin 90 kilometrin päässä Ateenasta.
K: Mitä eroa mykeneläisten ja minolaisten välillä on kaupankäynnin ja valloitusten suhteen?
V: Minolaiset kävivät kauppaa mutta eivät valloittaneet, kun taas mykeneläiset kävivät kauppaa ja valloittivat.
K: Mitä ovat Homeroksen eeppiset runot ja mistä ne ovat peräisin?
V: Homeroksen eeppiset runot, Ilias ja Odysseia, ovat mykeneläistä alkuperää.
Etsiä