Troijan sota

Sodan myyttinen alkuperä

Sodan alku (Iliasissa) alkoi kuningas Peleuksen ja nereidin (merinymfi) Thetiksen häistä. He olivat kutsuneet häihinsä lähes kaikki jumalat. Mutta he eivät kutsuneet Eristä, riitojen jumalatarta. Eris suuttui ja heitti vieraiden joukkoon kultaisen omenan, johon oli kirjoitettu "Kauneimmalle". Jumalatar Hera, Athene ja Afrodite nappasivat omenan samaan aikaan ja tappelivat siitä, kuka oli kaunein. Koska he eivät pystyneet lopettamaan taistelua yksin, he menivät Zeuksen, jumalten kuninkaan, luo. Zeus valitsi Pariisin päättämään ja antamaan omenan sille, jolle hän halusi. Kukin kolmesta jumalattaresta tarjosi Parisille lahjoja, jotta hän valitsisi hänet. Hera tarjosi Parisille koko Aasiaa. Athene tarjosi viisautta.

Sitten Afrodite tarjosi hänelle kauneimman naisen rakkautta. Paris antoi omenan Afroditelle. Afrodite ei tietenkään ollut ajatellut sitä, että kauniimmalla naisella, Helena, Spartan kuningattarella, oli jo aviomies (Spartan kuningas Menelaos). Mutta Afrodite käski poikansa Eroksen ampua Helenaa kultaisella nuolella, jotta tämä rakastuisi Pariisiin. He lähtivät Troijaan. Menelaos, Helenan aviomies, julisti sodan Troijalle saadakseen takaisin kuningattarensa, jota nyt kutsuttiin Troijan Helenaksi. Tästä alkoi Troijan sota.

 
Moderni turkkilainen versio Troijan hevosesta  

Troijan hevonen

Sota jatkui kymmenen vuotta, ja se heilahti ensin puolin ja sitten toisin. Joitakin johtavia taistelijoita olivat Akhilleus, Paris ja Hektor. Kreikkalaiset voittivat rakentamalla ison puisen hevosen, jota kutsumme nykyään Troijan hevoseksi. Kreikkalaiset sotilaat piiloutuivat hevosen sisälle, ja toiset laittoivat hevosen rantaan ja lähtivät veneillä. Troijalaiset näkivät hevosen ja luulivat, että kreikkalaiset olivat luovuttaneet ja lähteneet. He luulivat hevosen olevan lahja heidän kunniakseen. He raahasivat hevosen Troijaan ja juhlivat voittoaan. Kun yö laskeutui, hevosen sisälle piiloutuneet kreikkalaiset avasivat kaupungin portit ja sytyttivät talot tuleen. Veneillä lähteneet kreikkalaiset olivat vain teeskennelleet lähtevänsä huijatakseen troijalaisia. He palasivat ja voittivat sodan. Temppua oli keksinyt Odysseus, pienen Ithakan saaren kuningas.

 

Mitä todella tapahtui

Sota todennäköisesti tapahtui, mutta kertomuksessa tapahtumia liioiteltiin ja niihin lisättiin myyttisiä elementtejä. Nämä muutokset sopivat suullisen perinteen tarpeisiin. Saksalainen arkeologi Heinrich Schliemann löysi 1800-luvun puolivälissä kaupungin rauniot, jotka hän tunnisti Troijaksi.

Myös joissakin heettiläisissä ja egyptiläisissä teksteissä puhutaan sodasta. Niiden mukaan 22 kaupungin liittouma kävi sotaa.

 
Hettiläisten valtakunta, noin 1300 eKr., on vaalean punaisella. Wilusa-niminen kaupunki on luultavasti Troija.  

Tarinat, kirjat, elokuvat

Nämä ovat tarinoita, kirjoja, elokuvia jne., jotka käsittelevät Troijan sotaa tai kertovat osia sen tarinasta:

• Homeroksen Ilias ei kerro Troijan sodan tarinaa alusta alkaen, vaan ainoastaan osan Troijan piirityksen viimeisestä vuodesta. Sodan muut osat kerrottiin eeppisten runojen syklissä, joka on säilynyt vain fragmentteina. Sodan jaksot tarjosivat aineksia kreikkalaiseen tragediaan ja muihin kreikkalaisen kirjallisuuden teoksiin sekä roomalaisille runoilijoille, kuten Vergiliukselle ja Ovidiukselle.
• Homeroksen kirjoittamassa Odysseuksessa päähenkilö Odysseus kertoo kymmenvuotisesta kotimatkastaan Troijan sodan jälkeen.
• Vergiliuksen Aeneis, tarina Aeneaksesta, joka pakeni Troijasta sodan lopussa.
• Troija, Troijan sodasta kertova elokuva, vaikka tarinaa muutettiinkin osittain huomattavasti. Pääosissa Brad Pitt, Eric Bana, Orlando Bloom.