Helikopterikenttä on pieni lentokenttä, joka on tarkoitettu vain helikoptereiden käyttöön. Helikopterikentillä on yleensä yksi tai useampi helikopterikenttä, ja niissä voi olla rajoitetusti palveluja, kuten polttoainetta, valaistus, tuulimasto tai jopa lentokonehalleja. Suuremmissa kaupungeissa helikopterikentällä voi olla tullilaitteita.

Helikoptereiden varhaiset kannattajat toivoivat, että helikopterikentät tulisivat suosituiksi, mutta ne eivät ole olleet suosittuja kaupunkialueilla helikopteriliikenteen aiheuttaman epämiellyttävän melun vuoksi.

 

Mitä helikopterikentällä yleensä on

Helikopterikentän varustelu vaihtelee paljon koon ja käyttötarkoituksen mukaan. Pienimmät kentät voivat olla vain asfaltti- tai nurmialueita laskeutumista varten, kun taas suuremmilla kentillä on usein:

  • laskupaikkoja (helipadeja) ja kiitoruuduittain merkityt alueet,
  • polttoaineen jakelupisteitä ja varastoja,
  • valaistus laskeutumista ja yölentoja varten,
  • tuulimastot tai tuulimastiohjaimet (tuulikartio),
  • huolto- ja korjaustilat sekä konehallipaikkoja,
  • palvelutasoilla matkustajaterminiili tai odotustilat,
  • tulityö- ja pelastuspalvelut (FRT/ARFF) isommissa kohteissa,
  • ilmailutoimintoja ohjaava liikenteenvalvonta tai yhteydet kaukovalvontaan.

Tavalliset käyttötarkoitukset

Helikopterikenttiä käytetään moniin tarkoituksiin, esimerkiksi:

  • ensisijaiset sairaankuljetus- ja pelastuslennot (HEMS ja SAR),
  • viranomaistoiminnot, kuten poliisi- ja pelastuslennot,
  • offshore- ja öljyteollisuuden kuljetukset,
  • liikelennot ja VIP-kuljetukset,
  • turismi- ja nähtävyyslennot,
  • ilmakuvaukset, rakennustyöt ja muu ilmatyö.

Melu ja kaupunkikäytön rajoitukset

Yksi merkittävä syy siihen, miksi helikopterikentät eivät ole yleistyneet tiheästi asutuilla alueilla, on helikopterien aiheuttama melu. Melun hallintaan ja asukkaiden suojaamiseen käytetään erilaisia keinoja:

  • lentoaikojen rajoitukset ja yörajoitukset,
  • äänivähennysmenetelmät reittisuunnittelussa (ns. noise abatement procedures),
  • lentokorkeuden nostaminen yläpuolisilla alueilla,
  • suunnittelun avulla sijoittaminen pois tiheimmiltä asuinalueilta,
  • teknologiset ratkaisut, kuten hiljaisemmat potkuriratkaisut ja tulevaisuudessa sähköiset VTOL-alukset (sähköiset nousu- ja laskukoneet),
  • yhteistyö paikallisten viranomaisten kanssa meluvalitusten käsittelemiseksi.

Säännökset ja turvallisuus

Helikopterikenttiä koskevat määräykset määrittelevät muun muassa:

  • turvalliset laskeutumis- ja nousemisalueet,
  • ympäristönsuojelu- ja melurajoitukset,
  • pelastus- ja sammutuskaluston vaatimukset,
  • palo- ja pelastusvalmius sekä lennonjohtotoimintojen järjestelyt, jos tarpeen.

Suomessa ja muualla Euroopassa toimintaan vaikuttavat kansalliset ilmailuviranomaiset ja kansainväliset suositukset (esim. ICAO-ohjeet). Paikalliset vaatimukset voivat määrätä esimerkiksi, millaista valaistusta ja merkitsemistä kentällä on oltava sekä miten turvallisuusriskit arvioidaan.

Ympäristö ja tulevaisuus

Ilmaston ja melun hallinnan paineet ohjaavat kehitystä kohti vähäpäästöisempiä ratkaisuja. Sähköiset ja hybridikäyttöiset VTOL-alukset sekä uusien melua vähentävien teknologioiden käyttöönotto voivat muuttaa sitä, miten helikopterikenttiä ja kaupunkien ilmataksipalveluita suunnitellaan tulevaisuudessa. Samalla kaupunkisuunnittelussa pyritään integraatioon esimerkiksi sairaaloiden ja hätäpalveluiden läheisyyteen sijoitetuilla sijoituspaikoilla, joissa pääpaino on turvallisuudessa ja asukkaiden haittojen minimoinnissa.

Käytännön neuvot käyttäjille ja asukkaille

  • Matkustajana tarkista etukäteen kentän tarjoamat palvelut ja mahdolliset aikarajoitukset.
  • Asukkaana seuraa paikallisten viranomaisten tiedotteita ja osallistumismahdollisuuksia, jos uuden helikopterikentän sijoittamisesta keskustellaan.
  • Viranomaiset ja operaattorit voivat laatia melunseurantajärjestelmiä ja avoimia raportteja toimintansa vaikutuksista.

Helikopterikenttä on siis monipuolinen mutta usein rajoitetuilla palveluilla varustettu ilma-alusten keskittymä, jonka sijoittelu ja käyttö vaativat huolellista tasapainottelua toiminnallisten tarpeiden, turvallisuuden ja ympäristöhaittojen välillä.