Howards End – E. M. Forsterin romaani (1910): juoni, teemat ja elokuva

Howards End – E. M. Forsterin 1910-romaani: selkeä juoni, syvät teemat ja 1992-elokuvan analyysi; yhteiskuntakritiikki, Oscar-voitot ja vaikuttavat roolit.

Howards End on E. M. Forsterin romaani, joka julkaistiin ensimmäisen kerran vuonna 1910. Se kertoo yhteiskunnallisista konventioista, ihmissuhteista ja ristiriitaisista arvoista edvardiaanisessa Englannissa.

Joidenkin mielestä Howards End oli Forsterin paras teos. Vuonna 1998 Modern Library asetti Howards Endin 38. sijalle 1900-luvun sadan parhaan englanninkielisen romaanin luettelossaan. Vuonna 1992 siitä tehtiin elokuva, jonka pääosissa näyttelevät Anthony Hopkins, Vanessa Redgrave, Emma Thompson ja Helena Bonham Carter. Sen ohjasi James Ivory. Se oli ehdolla 9 Oscar-ehdokkuuteen ja voitti 3 Oscar-palkintoa.

Juoni

Howards End seuraa kahta perhettä ja heidän välilleen syntyviä suhteita ja jännitteitä: idealistisia, kulttuurisesti kiinnostuneita Schlegelin sisaruksia ja käytännöllistä, varakasta Wilcoxien sukuetta. Keskeinen symboli on Howards End -niminen maalaistalo, joka edustaa perinteitä, jatkuvuutta ja kodin merkitystä. Kirjan avainkohtaus tapahtuu, kun vanha talon emäntä ilmaisee halunsa jättää Howards End Margaret Schlegelille; tämä tahdonilmaus jää kuitenkin Wilcoxien taholta huomiotta ja aiheuttaa myöhemmin riitoja ja moraalisia valintoja.

Toinen tärkeä juonalinja liittyy Leonard Bastiin, ahkeraan mutta taloudellisesti epävarmaan toimistotyöläiseen, jonka elämä ja toiveet törmäävät yhteiskunnan luokkarakenteisiin. Schlegelien pyrkimykset auttaa ja sivistää häntä johtavat hankauksiin ja seurauksiin, jotka koettelevat henkilöiden moraalia ja velvollisuudentuntoa. Romaani kulminoituu puolestaan perhesuhteiden, kuoleman ja omaisuuteen liittyvien kiistojen kautta: kuinka yhdistää tunteet ja käytännöllisyys, ja kuka lopulta saa Howards Endin.

Teemat

• Luokka ja sosiaalinen ero: romaani tarkastelee Edwardian ajan luokkajakoja, niiden vaikutusta yksilöiden elämään ja mahdollisuuksia ylittää näitä rajoja.
• Yhteys ja erottaminen: Forsterin kuuluisa ohje “Only connect” ilmenee teoksessa kaipuuna ihmisten väliseen ymmärrykseen ja empatiaan.
• Materian ja hengen vastakkainasettelu: käytännöllinen, bisnesmielinen suhtautuminen (Wilcoxit) kohtaa idealismin ja kulttuurisen herkkyyden (Schlegelit).
• Sukupuoliroolit ja avioliitto: kirja käsittelee myös naisen asemaa, avioliittoa ja siihen liittyviä valintoja.
• Perintö ja koti: Howards End itsessään symboloi juuria, jatkuvuutta ja kysymystä siitä, kenelle koti kuuluu.

Hahmot

• Margaret Schlegel – järkevä, vastuuntuntoinen ja empaattinen Schlegelin sisaruksista; toimii moraalisena keskuksena.
• Helen Schlegel – idealistinen ja impulsiivisempi sisar, joka haluaa muuttaa asioita henkilökohtaisella tasolla.
• Ruth Wilcox – Howards Endin edellinen emäntä, jonka yhteydenotto Margarettiin käynnistää kiistan talosta.
• Henry Wilcox – käytännöllinen ja itsepäinen liikemies, joka edustaa maallista järkeä ja perhearvoja.
• Leonard Bast – sosiaalisesti haavoittuva henkilö, jonka kohtalo tuo esiin luokkaerojen ja moraalisten valintojen kovan todellisuuden.

Kirjallinen tyyli ja tausta

Forsterin kerronta on yhdistelmä ironiaa, moraalista pohdintaa ja herkkiä ihmiskuvauksia. Romaani sijoittuu 1900-luvun alkupuolen Englantiin, aikaan jolloin teollistumisen ja modernisaation vaikutukset alkoivat näkyä yhä selvemmin yhteiskunnassa. Forster yhdistää poliittisen ja henkilökohtaisen tason – hän kuvaa sekä älyllisiä keskusteluja että arkisia valintoja, ja osoittaa kuinka molemmat vaikuttavat toisiinsa.

Vastaanotto ja vaikutus

Julkaisunsa jälkeen Howards End sai laajaa huomiota ja on sittemmin vakiintunut modernin brittiläisen kirjallisuuden klassikoksi. Se on ollut tutkimusten, kritiikin ja opetuksen kohteena erityisesti teemoiltaan liittyen luokkaan, sukupuoleen ja moraalifilosofiaan. Modern Libraryn sijoitus lukee teoksen arvostuksesta 1900-luvun kaunokirjallisuudessa.

Elokuvasovitus (1992)

James Ivoryn ohjaama elokuva (Merchant Ivory Productions) toi Forsterin teoksen laajemman yleisön ulottuville. Elokuva sai kehuja erityisesti näyttelijäsuorituksista, tuotantosuunnittelusta ja aikakauden tunnelman vangitsemisesta. Näyttelijäkaartissa ovat muun muassa Anthony Hopkins, Vanessa Redgrave, Emma Thompson ja Helena Bonham Carter. Filmatisointi on uskollinen romaanin hengelle mutta tiivistää ja selkeyttää juonenkulkuja elokuvan aikarajoitusten vaatimalla tavalla.

Elokuva sai laajasti tunnustusta ja oli ehdolla yhdeksässä Oscar-ehdokkuudessa, voittaen kolme Oscar-palkintoa. Se on tänäkin päivänä arvostettu esimerkki onnistuneesta kirjasta tehtyjen historiallisten draamojen adaptaatiosta.

Adaptaatiot ja jälkivaikutus

Kirjasta on tehty useita teatteri-, radio- ja televisiosovituksia. Sen teemat ovat jatkaneet vaikuttamistaan kirjallisuustutkimuksessa, ja teos on usein mukana keskusteluissa englantilaisen klassikkokirjallisuuden opetuksessa. Howards End muistuttaa lukijaa ihmisten välisen yhteyden merkityksestä ja siitä, miten yksilölliset valinnat heijastuvat laajemmin yhteiskuntaan.

Suositus lukijalle: Howards End kannattaa lukea sekä ajan dokumenttina että ajattomana kertomuksena ihmissuhteiden hauraudesta ja mahdollisuudesta rakentaa yhteyksiä yli erojen.

Kysymyksiä ja vastauksia

Q: Kuka on Howards End -kirjan kirjoittaja?

K: Milloin Howards End julkaistiin ensimmäisen kerran?

K: Mistä Howards End kertoo?

K: Oliko Howards End 1900-luvun parhaiden englanninkielisten romaanien listalla?

K: Onko Howards Endistä tehty elokuva?

K: Kuka ohjasi Howards Endin elokuvasovituksen?

K: Kuinka monta Oscar-ehdokkuutta Howards Endin elokuvasovitus sai ja kuinka monta se voitti?

Hae kirjaimella