Hypnoosi: mitä se on, vaikutukset ja hypnoterapian käyttö
Hypnoosi: mitä se on, vaikutukset ja hypnoterapian käyttö - selkeä opas hypnoosista, sen vaikutuksista ja hypnoterapian hyödyistä arkeen ja hoitoon.
Hypnoosi on "transsitila, jolle on ominaista äärimmäinen suggestiivisuus, rentoutuminen ja voimistunut mielikuvitus". Se on muuttunut tajunnantila. Hypnoosissa henkilön tarkkaavaisuus kohdistuu voimakkaasti tiettyihin ajatuksiin, kuvauksiin tai tuntemuksiin samalla kun muut ärsykkeet jäävät taustalle. Tilaa voi kuvata myös syvänä keskittymisenä ja eräänlaisena vapautumisena tavallisesta mielen hälinästä.
Miten hypnoosi yleensä toteutetaan?
Yleensä yksi henkilö (hypnotisoija) puhuu toiselle henkilölle (hypnotisoitavalle) erityisellä tavalla, joka saa hypnotisoitavan transsiin. Induktio voi sisältää rauhallista puhetta, hengityksen seuraamista, mielikuvien ohjaamista tai toistuvia lauseita. Kun kohde on tässä tilassa, häneen voidaan vaikuttaa suggestioilla. Hypnotisoija voi esimerkiksi ehdottaa, että henkilö unohtaa hetkellisesti nimensä, kokee huoneen lämmön voimakkaammin (joka voi lisätä hikoilun tunnetta), tai etteivät tietyt kivun tuntemukset tunnu yhtä voimakkailta.
Suggestiot voivat olla ulkoisia (hypnotisoijan antamia) tai sisäisiä (itsesuggestio tai autosuggestio), jolloin henkilö opettelee itseohjattua hypnoosia. Käytettäessä hypnoosia terveyden tai psykologisten ongelmien hoitoon puhutaan hypnoterapiasta, kun taas viihdetarkoituksiin käytetään termiä näyttämöhypnoosi. Erot näiden välillä ovat merkittävät: terapeutti työskentelee kliinisin tavoittein ja eettisin periaattein, kun taas näyttämöhypnoosi painottuu esityksellisyyteen ja viihteeseen.
Mitä tutkimukset kertovat hypnoosista?
Vastoin yleistä harhaluuloa, jonka mukaan hypnoosi on unta muistuttava tajuttomuuden muoto, monet nykyaikaiset tutkimukset viittaavat siihen, että hypnoottiset koehenkilöt ovat usein täysin hereillä ja keskittyneitä. Heidän perifeerinen tietoisuutensa voi vähentyä, ja he reagoivat tavallista herkemmin suggestioihin. Aivokuvantamistutkimukset osoittavat, että hypnoosissa muuttuvat erityisesti alueet, jotka liittyvät tarkkaavaisuuteen, oman toiminnan säätelyyn ja kivun kokemukseen.
Hypnoottinen tila ei siis tarkoita tiedottomuutta; useimmat henkilöt säilyttävät kyvyn kuulla ympäristön ääniä ja tehdä valintoja. Kuitenkin käyttäytyminen voi poiketa tavallisesta keskittymisestä niin paljon, että ilmiötä pidetään parhaiten "muuttuneena tajunnantilana".
Millaisiin ongelmiin hypnoterapia voi auttaa?
- Kipu: hypnoosia voi käyttää akuutin ja kroonisessa kivun hoidossa kivun kokemuksen vähentämiseen.
- Ahdistus ja stressi: rentoutumisen ja suggestioiden avulla oireita voidaan lievittää.
- Tavat ja riippuvuudet: tupakoinnin lopettamisessa ja joidenkin tapojen muuttamisessa hypnoterapia voi tukea muutosta (tehostus vaihtelee yksilöittäin).
- Unettomuus: rentoutus- ja itsesuggestiotekniikat auttavat nukahtamista ja unen laatua.
- Psykologiset oireet: fobiat, pakko-oireet ja trauman jälkeiset oireet voivat tietyissä tapauksissa hyötyä hypnoosin tukemasta terapian osasta.
Mitä pitää ottaa huomioon ennen hypnoterapiaan hakeutumista?
Hypnoterapiaan kannattaa hakeutua koulutetun ammattilaisen vastaanotolle. On hyvä varmistaa terapeutin pätevyys, kokemus ja se, että hoito tapahtuu eettisesti ja turvallisesti. Hypnoosi ei sovi kaikille: esimerkiksi aktiivinen psykoosi tai vakava persoonallisuushäiriö voi olla vasta-aihe. Keskustele aina lääkärin tai terapeuttisi kanssa, jos sinulla on vakavia mielenterveyshuolia tai hermostollisia sairauksia.
Hyvin toteutettu hypnoterapia sisältää yleensä:
- tilanteen ja tavoitteen kartoittamisen;
- induktion eli sisäänohjauksen rentoutumiseen ja keskittymiseen;
- suggestioiden tai mielikuvatyöskentelyn käytön;
- sulkemisen ja hereille palauttamisen;
- jälkikeskustelun ja tarvittaessa kotiin annettavat harjoitukset (esim. itsehypnoosi).
Myytit ja turvallisuus
Useita hypnoosiin liittyviä myyttejä on syytä purkaa:
- Hypnoosi ei pakota tekemään asioita vastoin tahtoasi. Useimmat ihmiset säilyttävät moraalisen harkintansa ja kykynsä kieltäytyä.
- Et jää "jumiin" transsitilaan. Hypnotisoija ei voi jättää sinua tilaan; useimmat ihmiset heräävät itsestään tai ohjatusti.
- Hypnoosi ei paljasta salaisuuksia vastaan henkistä suojaa. Vaikka muistelua voidaan parantaa, muisti ei ole erehtymätön ja suggestiot voivat muokata muistoja.
Eettiset ja käytännön näkökohdat näyttämöhypnoosissa
Näyttämöhypnoosissa on viihteellinen tarkoitus, ja esityksissä käytetään usein silmäniskuja ja humoristisia suggestioita. Kuitenkin esiintyjän on toimittava vastuullisesti: osallistujien itsemääräämisoikeutta ja turvallisuutta tulee kunnioittaa. Näyttämöhypnoosi ei ole sama asia kuin terapeuttinen hypnoosi, eikä viihteessä nähty käyttäytyminen kuvasta välttämättä hypnoosin normaalia vaikutusmekanismia.
Yhteenveto
Hypnoosi on muuntunut tajunnantila, jossa keskittyminen ja suggestiivisuus korostuvat. Se ei ole sama asia kuin tajuttomuus, vaan monissa tapauksissa entistä valppaampaa ja suunnattuakin tarkkaavaisuutta. Hypnoterapialla on monia käyttöalueita, erityisesti kivun, ahdistuksen ja univaikeuksien hoidossa, mutta sen teho vaihtelee yksilöittäin. Tärkeää on hakeutua koulutetun ja eettisesti toimivan ammattilaisen luo sekä keskustella mahdollisista vasta-aiheista etukäteen.
Jean-Martin Charcot, Salpêtrière-sairaalasta Pariisista, demonstroi hypnoosia potilaalle avustajansa tukemana.
Mainosjuliste vuodelta 1857: "Instant sleep. Erilaiset halvauksen vaikutukset, osittainen ja täydellinen katalepsia, osittainen tai täydellinen vetovoima. Freno-magneettiset vaikutukset... Musiikillinen ekstaasi... Fyysisen kivun tuntemattomuus ja välitön herääminen... magneettisen voiman siirtäminen muihin..." .
.ogv.jpg){kind=small}
Toista mediaa Valokuvatutkimuksia hypnoosista, epänormaali psykologia (1938)
Hypnoterapia
Hypnotisointi on sitä, että hypnotisoija käyttää hypnoosia auttaakseen kohdettaan parantumaan emotionaalisesti tai parantamaan sairaan mielen. Hypnoterapia on terapiaan käytettävää hypnoosia.
Hypnoosin voi tehdä myös yksi henkilö yksin. Tällöin hän toimii sekä hypnotisoijana että hypnotisoitavana. Tätä kutsutaan "itsehypnoosiksi" tai joskus "autosuggestioksi". Joissakin tapauksissa tämä on yksinkertaisesti transsin käytön muoto.
Historia
Muinaiset yhteiskunnat
Lähes jokaisessa esi-modernissa yhteiskunnassa oli käytäntöjä, jotka muistuttivat jonkin verran hypnoosia. Usein yhteiskunnan erityinen henkilö (noitatohtori, shamaani, pappi...) suoritti seremonian. Seremoniassa saatettiin käyttää loitsuja (loitsuja), lauluja, toistuvaa musiikkia, mieltä muuttavia aineita, pimeyttä, tulta ja muita puitteita. Tarkoituksena oli lähettää henkilö tai ryhmä muuttuneeseen mielentilaan, kuten transsiin. Jopa muinaisen Kreikan kaltaisissa lukutaitoisissa yhteiskunnissa oli hypnoosiin viittaavia ilmiöitä. Delfialainen oraakkeli oli jonkinlaisessa transsissa lausuessaan kuuluisia ennustuksiaan. Sitä, oliko kyseessä itsehypnoosi vai vain tulivuorikaasun vaikutus, ei koskaan saada selville.
Länsimaiset yhteiskunnat
Hypnoosin synnystä näyttää olevan monia käsityksiä. Nykyaikaisen Euroopan historialliset merkinnät alkavat Franz Mesmerin työstä, vaikka hän ei keksinytkään sanaa "hypnoosi". Mesmer ja hänen seuraajansa harjoittivat aluksi "eläinmagnetismiksi" ja myöhemmin mesmerismiksi kutsuttua toimintaa. Hänen työnsä kuvaukset eivät jätä epäilystäkään siitä, etteikö hän olisi itse keksinyt sitä, mitä nykyään kutsumme "hypnoosiksi".
Sanat hypnoosi ja hypnoosi ovat molemmat peräisin skotlantilaisen kirurgin James Braidin noin vuonna 1841 käyttämästä termistä neurohypnoosi (hermostollinen uni). Braid perusti toimintatapansa Braidin kehittämään käytäntöön, mutta erosi teoriassaan siitä, miten menettely toimi.
Tärkeimmät hypnoosilöydöt tehtiin vuonna 1842, kun Braid alkoi oppia lisää hypnoosin vaikutuksista. Hän ei pitänyt "mesmerismiä" hypnoosin syynä, ja lopulta hän ajatteli, että transsit olivat vain "hermostollista unta". Vuonna 1843 hän kirjoitti tästä kirjan, jonka nimi oli Neurypnology. Tässä kirjassa Braid kuvasi hypnoosia fyysisen rentoutumisen tilaksi, johon liittyy ja jonka saa aikaan henkinen keskittyminen ("abstraktio").
Menetelmä
Hypnoosia käytetään pelkojen, riippuvuuksien, tunne-elämän ongelmien, kivunhallinnan, stressin ja niin edelleen hoitoon.
Hypnotisoijan on tehtävä kaksi asiaa tehdäkseen hypnoosia. Ensinnäkin hänen on saatettava kohde transsiin. Toiseksi hänen on johdatettava kohde transsin läpi (terapiaa tai muuta tarvittavaa vaikutusta varten). Usein hän vaihtaa näiden kahden välillä, ensin varmistaen, että kohde on oikeassa mielentilassa, ja sitten johdattaa hänet prosessin läpi. Nämä vaiheet toistuvat syklinä koko ajan.
Transsissa koehenkilö ei tee päätöksiä hypnotisoijan ehdotusten todenperäisyydestä: Jos transsitilaan päästään - mikä ei aina tapahdu - hypnotisoitava hyväksyy totena kaiken, mitä hypnotisoija sanoo, ellei se ole vastoin hypnotisoitavan syvimpiä uskomuksia. Tämä on hypnoosin ydin: koehenkilön saattaminen transsiin, jotta hän hyväksyisi suggestiot.
Lavahypnotisoijat saavat aikaan todella hämmästyttäviä vaikutuksia hyvillä koehenkilöillä: he voivat saada heidät unohtamaan nimensä, uskomaan olevansa joku muu, saamaan heidät näkemään ihmisiä, joita ei ole olemassa, unohtamaan kirjaimia tai numeroita ja niin edelleen. Tämä tapahtuu, koska kohde noudattaa aktiivisesti hypnotisoijan ehdotuksia, koska hän luottaa hypnotisoijaan ja uskoo, että se on turvallista. Jos luottamus murtuu tai kohde uskoo, että se ei ole turvallista, kohde voi herätä transsista.
Hypnoosi ei todellakaan ole hypnotisoijalla oleva voima. Sen sijaan valta on kohteen mielessä. Hypnotisoija yksinkertaisesti osaa ohjata kohteen transsiin.
Kysymyksiä ja vastauksia
K: Mitä on hypnoosi?
V: Hypnoosi on muuttunut tajunnantila, jolle on ominaista äärimmäinen suggestiivisuus, rentoutuminen ja kohonnut mielikuvitus.
K: Kuka yleensä osallistuu hypnoosiin?
V: Yksi henkilö, hypnotisoija, puhuu toiselle henkilölle, hypnotisoitavalle, erityisellä tavalla, joka saa hypnotisoitavan transsiin.
K: Mitä kohteelle tapahtuu hypnoottisessa tilassa ollessaan?
V: Kohteeseen voidaan vaikuttaa suggestioilla. Hypnotisoija voi sanoa kohteelle, että hän unohtaa nimensä, tai että huoneessa on kuuma (mikä voi saada kohteen hikoilemaan) tai että hän on joku muu.
K: Miten hypnoottisia suggestioita voidaan antaa?
V: Hypnotisoijan voi antaa hypnoottisia suggestioita kohteen läsnä ollessa, tai ne voidaan antaa itse.
K: Miksi kutsutaan hypnoosin käyttöä terapeuttisiin tarkoituksiin?
V: Hypnoosin käyttöä terapeuttisiin tarkoituksiin kutsutaan hypnoterapiaksi.
K: Mitä eroa on hypnoterapialla ja lavashypnoosilla?
V: Hypnoterapiaa käytetään terapeuttisiin tarkoituksiin, kun taas näyttämöhypnoosia käytetään yleisön edessä tapahtuvaan viihteeseen.
K: Ovatko hypnoottiset kohteet täysin tajuttomia hypnoosin aikana?
V: Ei, vastoin yleisiä harhaluuloja, nykytutkimukset osoittavat, että hypnoottiset henkilöt ovat täysin hereillä ja keskittävät huomionsa, ja heidän perifeerinen tietoisuutensa vähenee vastaavasti. Koehenkilöt myös reagoivat entistä herkemmin suggestioihin. Hypnoosissa koehenkilöiden käyttäytyminen menee kuitenkin niin paljon normaalia keskittynyttä tarkkaavaisuutta pidemmälle, että kuvausta "muuttunut tajunnantila" käytetään enemmän.
Etsiä