Hypnoosi on "transsitila, jolle on ominaista äärimmäinen suggestiivisuus, rentoutuminen ja voimistunut mielikuvitus". Se on muuttunut tajunnantila. Hypnoosissa henkilön tarkkaavaisuus kohdistuu voimakkaasti tiettyihin ajatuksiin, kuvauksiin tai tuntemuksiin samalla kun muut ärsykkeet jäävät taustalle. Tilaa voi kuvata myös syvänä keskittymisenä ja eräänlaisena vapautumisena tavallisesta mielen hälinästä.

Miten hypnoosi yleensä toteutetaan?

Yleensä yksi henkilö (hypnotisoija) puhuu toiselle henkilölle (hypnotisoitavalle) erityisellä tavalla, joka saa hypnotisoitavan transsiin. Induktio voi sisältää rauhallista puhetta, hengityksen seuraamista, mielikuvien ohjaamista tai toistuvia lauseita. Kun kohde on tässä tilassa, häneen voidaan vaikuttaa suggestioilla. Hypnotisoija voi esimerkiksi ehdottaa, että henkilö unohtaa hetkellisesti nimensä, kokee huoneen lämmön voimakkaammin (joka voi lisätä hikoilun tunnetta), tai etteivät tietyt kivun tuntemukset tunnu yhtä voimakkailta.

Suggestiot voivat olla ulkoisia (hypnotisoijan antamia) tai sisäisiä (itsesuggestio tai autosuggestio), jolloin henkilö opettelee itseohjattua hypnoosia. Käytettäessä hypnoosia terveyden tai psykologisten ongelmien hoitoon puhutaan hypnoterapiasta, kun taas viihdetarkoituksiin käytetään termiä näyttämöhypnoosi. Erot näiden välillä ovat merkittävät: terapeutti työskentelee kliinisin tavoittein ja eettisin periaattein, kun taas näyttämöhypnoosi painottuu esityksellisyyteen ja viihteeseen.

Mitä tutkimukset kertovat hypnoosista?

Vastoin yleistä harhaluuloa, jonka mukaan hypnoosi on unta muistuttava tajuttomuuden muoto, monet nykyaikaiset tutkimukset viittaavat siihen, että hypnoottiset koehenkilöt ovat usein täysin hereillä ja keskittyneitä. Heidän perifeerinen tietoisuutensa voi vähentyä, ja he reagoivat tavallista herkemmin suggestioihin. Aivokuvantamistutkimukset osoittavat, että hypnoosissa muuttuvat erityisesti alueet, jotka liittyvät tarkkaavaisuuteen, oman toiminnan säätelyyn ja kivun kokemukseen.

Hypnoottinen tila ei siis tarkoita tiedottomuutta; useimmat henkilöt säilyttävät kyvyn kuulla ympäristön ääniä ja tehdä valintoja. Kuitenkin käyttäytyminen voi poiketa tavallisesta keskittymisestä niin paljon, että ilmiötä pidetään parhaiten "muuttuneena tajunnantilana".

Millaisiin ongelmiin hypnoterapia voi auttaa?

  • Kipu: hypnoosia voi käyttää akuutin ja kroonisessa kivun hoidossa kivun kokemuksen vähentämiseen.
  • Ahdistus ja stressi: rentoutumisen ja suggestioiden avulla oireita voidaan lievittää.
  • Tavat ja riippuvuudet: tupakoinnin lopettamisessa ja joidenkin tapojen muuttamisessa hypnoterapia voi tukea muutosta (tehostus vaihtelee yksilöittäin).
  • Unettomuus: rentoutus- ja itsesuggestiotekniikat auttavat nukahtamista ja unen laatua.
  • Psykologiset oireet: fobiat, pakko-oireet ja trauman jälkeiset oireet voivat tietyissä tapauksissa hyötyä hypnoosin tukemasta terapian osasta.

Mitä pitää ottaa huomioon ennen hypnoterapiaan hakeutumista?

Hypnoterapiaan kannattaa hakeutua koulutetun ammattilaisen vastaanotolle. On hyvä varmistaa terapeutin pätevyys, kokemus ja se, että hoito tapahtuu eettisesti ja turvallisesti. Hypnoosi ei sovi kaikille: esimerkiksi aktiivinen psykoosi tai vakava persoonallisuushäiriö voi olla vasta-aihe. Keskustele aina lääkärin tai terapeuttisi kanssa, jos sinulla on vakavia mielenterveyshuolia tai hermostollisia sairauksia.

Hyvin toteutettu hypnoterapia sisältää yleensä:

  • tilanteen ja tavoitteen kartoittamisen;
  • induktion eli sisäänohjauksen rentoutumiseen ja keskittymiseen;
  • suggestioiden tai mielikuvatyöskentelyn käytön;
  • sulkemisen ja hereille palauttamisen;
  • jälkikeskustelun ja tarvittaessa kotiin annettavat harjoitukset (esim. itsehypnoosi).

Myytit ja turvallisuus

Useita hypnoosiin liittyviä myyttejä on syytä purkaa:

  • Hypnoosi ei pakota tekemään asioita vastoin tahtoasi. Useimmat ihmiset säilyttävät moraalisen harkintansa ja kykynsä kieltäytyä.
  • Et jää "jumiin" transsitilaan. Hypnotisoija ei voi jättää sinua tilaan; useimmat ihmiset heräävät itsestään tai ohjatusti.
  • Hypnoosi ei paljasta salaisuuksia vastaan henkistä suojaa. Vaikka muistelua voidaan parantaa, muisti ei ole erehtymätön ja suggestiot voivat muokata muistoja.

Eettiset ja käytännön näkökohdat näyttämöhypnoosissa

Näyttämöhypnoosissa on viihteellinen tarkoitus, ja esityksissä käytetään usein silmäniskuja ja humoristisia suggestioita. Kuitenkin esiintyjän on toimittava vastuullisesti: osallistujien itsemääräämisoikeutta ja turvallisuutta tulee kunnioittaa. Näyttämöhypnoosi ei ole sama asia kuin terapeuttinen hypnoosi, eikä viihteessä nähty käyttäytyminen kuvasta välttämättä hypnoosin normaalia vaikutusmekanismia.

Yhteenveto

Hypnoosi on muuntunut tajunnantila, jossa keskittyminen ja suggestiivisuus korostuvat. Se ei ole sama asia kuin tajuttomuus, vaan monissa tapauksissa entistä valppaampaa ja suunnattuakin tarkkaavaisuutta. Hypnoterapialla on monia käyttöalueita, erityisesti kivun, ahdistuksen ja univaikeuksien hoidossa, mutta sen teho vaihtelee yksilöittäin. Tärkeää on hakeutua koulutetun ja eettisesti toimivan ammattilaisen luo sekä keskustella mahdollisista vasta-aiheista etukäteen.