Jäähylly: määritelmä, muodostuminen ja Etelämantereen suurimmat alueet
Tutustu jäähyllyn määritelmään, muodostumiseen ja Etelämantereen suurimpiin jäähyllyalueisiin — selkeä opas jäätiköiden dynamiikasta. Lue lisää!
Jäähylly on suuri jääpohja, jossa jäätikkö virtaa alas rannikolle. Jäähylly on yleensä hyvin paksu, yleensä 100 metriä tai enemmän. Jotkut jäähyllyt kelluvat veden päällä. Kelluvat jäähyllyt ovat yleensä paljon ohuempia.
Muodostuminen ja rakenne
Jäähylly syntyy, kun mannerjäätiköstä tai suuresta jäätiköstä tuleva jää virtaa merelle ja jatkaa leviäen veden päällä. Alkuun jäähylly voi olla kiinni merenpohjassa (grounded), mutta usein se irtoaa ja kelluu osittain tai kokonaan. Jäähylly koostuu kerrostuneesta jäästä, jonka paksuus voi vaihdella paikallisesti suuresti; keskiosissa se voi olla satoja metrejä paksu. Alaosaa muokkaa merivesi, joka sulattaa jäätelviä alapuolelta (basal melting), ja pinnalla voi esiintyä halkeamia, railoja ja sulavesi-altaita.
Tyypit ja dynaaminen merkitys
Yksinkertaistettuna erottuu kaksi perusmallia: kiinnittyneinä pysyvät jäähyllyt, jotka koskettavat merenpohjaa kohtisuoraan tai "pinoutuvat" kivikko- tai kallionkohoumiin, ja kelluvat jäähyllyt, jotka lipuvat vapaammin. Jäähyllyt toimivat usein buttressa (tukena) takanaan oleville jäätiköille: ne hidastavat mannerjäätikön virtausta mereen. Kun jäähylly heikkenee tai pirstoutuu, taustalla olevat jäätiköt voivat nopeutua ja tuottaa enemmän jäämassaa merelle, mikä voi johtaa meriveden pinnan nousuun.
Muodostumista ja hajoamista ohjaavat tekijät
- Pinta- ja alapintaisten sulamisprosessien yhdistelmä: pintalämpö ja sulavesiluiskat sekä lämmin merivesi alapuolella aiheuttavat ohenemista.
- Railojen ja halkeamien syntyminen: jäälautat repeytyvät ja irtoavat jäävuorina (calving).
- Topografia: kivikot ja merenpohjan kohoumat voivat "pingottaa" jäähyllyä ja hidastaa sen liikkumista.
- Ilmastonmuutoksen vaikutukset: lämpeneminen lisää pintasulatusta ja voi heikentää jäähyllyä nopeasti (esim. hydrofracturing–mekanismi).
Etelämantereen suurimmat jäähyllyalueet
Suurimmat jäähyllyalueet sijaitsevat Etelämantereella:
- Ross Ice Shelf – maailman laajin jäähylly, pinta-alaltaan noin 400 000–500 000 km² luokkaa, sijaitsee Etelägolfissa.
- Filchner–Ronne Ice Shelf – Etelämantereen toiseksi suurimpia jäähyllyjä, pinta-ala on myös satoja tuhansia neliökilometrejä.
- Amery Ice Shelf – suuri itäisen Etelämantereen jäähylly, pinta-ala useita kymmeniä tuhansia km².
- Larsen-järjestelmä (A, B, C) – sijaitsee Antarktisen niemimaan lähellä; osa alueista on aiemmin romahtanut (esim. Larsen A ja B) ja osa menettänyt suuria jääosia (Larsen C:n A-68-jäävuori vuonna 2017).
Merkitys ja uhat
Jäähyllyillä on suuri merkitys globaaliin meritasapainoon, vaikka kelluva jää itsessään ei suoraan nosta merenpintaa. Keskeinen vaikutus syntyy siitä, että jäähyllyt hidastavat mannerjäätiköiden virtausta. Jos jäähylly hajoaa tai ohenee merkittävästi, sen takana olevat jäätiköt voivat nopeuttaa virtaustaan ja lisätä sulamisen ja kappaleiden irtoamisen kautta syntyvää meriveden lisäystä. Esimerkkejä äkillisistä muutoksista ovat Larsen B:n äkillinen romahdus vuonna 2002 ja A-68-jään irtoaminen Larsen C:stä.
Etelämanner ja erityisesti Lounais-Atlantin alueet (kuten Pine Island– ja Thwaites-jäätiköt) ovat herkkiä lämpeneville merivirtauksille ja voivat vaikuttaa merkittävästi tulevaan merenpinnan nousuun. Siksi jäähyllyjen tilaa seurataan aktiivisesti satelliiteilla, kenttätutkimuksilla ja numeerisilla malleilla.
Ekologiset ja tieteelliset näkökulmat
Jäähyllyt muodostavat myös tärkeitä elinympäristöjä merenalaiselle elämälle ja vaikuttavat merivirtoihin ja vedenolomuotoihin alueellisesti. Tieteellisestä näkökulmasta jäähyllyt toimivat luonnollisina laboratorioina ilmastonmuutoksen, jäätiedyn ja merenkulun tutkimukselle.
Yhteenvetona: jäähylly on suuri, usein paksu jäälautta, joka syntyy jäätikön virtauksesta mereen. Sen dynaaminen tila säätelee sekä paikallisia oloja että globaalia merenpinnan kehitystä, ja ilmaston lämpeneminen asettaa monille jäähyllyille vakavia muutospaineita.
Antarktiksen suuret jäähyllyt. ROssin jäähylly on punainen, Fincher Ronne on suuri alue sinisellä.
Rossin jäähylly.
Ronnen jäähylly, vuonna 2017
Kysymyksiä ja vastauksia
K: Mikä on jäähylly?
A: Jäähylly on suuri jään alusta, joka muodostuu, kun jäätikkö virtaa alas rannikolle.
K: Kuinka paksu jäähylly on?
V: Jäähylly on yleensä hyvin paksu, yleensä 100 metriä tai enemmän.
K: Kelluvatko kaikki jäähyllyt veden päällä?
V: Kyllä, jotkut jäähyllyt kelluvat veden päällä.
K: Ovatko kelluvat jäähyllyt yleensä paksumpia vai ohuempia?
V: Kelluvat jäähyllyt ovat yleensä paljon ohuempia.
K: Missä sijaitsevat suurimmat jäähyllyalueet?
V: Suurimmat jäähyllyalueet sijaitsevat Etelämantereella.
K: Miksi jäähyllyt ovat niin paksuja?
V: Jäähyllyt ovat paksuja, koska ne muodostuvat lumen ja jään kerääntyessä ajan myötä.
K: Mitä jäähyllylle tapahtuu, kun se sulaa?
V: Kun jäähylly sulaa, merenpinta voi nousta, mikä voi aiheuttaa tulvia ja muita ongelmia rannikkoyhteisöille.
Etsiä