Jäätikkö – mikä se on, miten syntyy ja miksi tärkeä

Tutustu jäätikköihin: miten ne syntyvät, liikkuvat ja miksi ne ovat elintärkeitä makean veden lähteitä, ilmaston sääntelijöitä ja merenpinnan muutoksiin vaikuttavia.

Jäätikkö on suuri jää- ja lumikerrostuma. Se muodostuu, koska alueen lumi ei sula kokonaan kesällä. Joka talvi lunta tulee lisää. Kaiken lumen paino luo painetta. Tämä paine muuttaa lumen alaosat jääksi. Kun näin on tapahtunut monta vuotta, jäätikkö alkaa kasvaa suureksi. Siitä tulee niin raskas, että painovoima saa jään liikkumaan. Se virtaa alaspäin kuin vesi, mutta hyvin hitaasti. Jäätikkö liikkuu vain noin 50 metriä vuodessa. Uudet lumisateet korvaavat pois virtaavat osat.

Miten jäätikkö syntyy

Jäätikön synty alkaa, kun alueella sataa enemmän lunta kuin sulaa. Lumen kasaantuessa alemmat kerrokset puristuvat ja tiivistyvät ensin porolle (firn) ja lopulta kiinteäksi jääksi. Prosessi voi kestää vuosikymmeniä tai vuosisatoja riippuen lämpötilasta ja lumen määrästä. Jäätikön tilaa kuvataan usein kahden tekijän avulla: kerääntymä (accumulation), eli talven lumet ja muut lisäykset, sekä ablaatio (lähtö/menetys), johon kuuluu sulaminen, haihtuminen ja jäävuorten lohkeaminen. Jos kerääntymä on suurempi kuin ablaatio, jäätikkö voi kasvaa; toisinpäin se pienenee ja vetäytyy.

Jäätikön liike ja rakenteet

Jäätikkö liikkuu kahdella pääasiallisella tavalla: sisäinen muodonmuutos (jään virta, creep) ja pohjaliukuminen (kun jäätikön pohjalle muodostuu vetistä sulamisvettä, se voi liukua alusta pitkin). Liikenopeus vaihtelee paljon: joillakin jäätiköillä liike voi olla vain muutamia senttimetrejä vuodessa, toisilla kymmeniä tai satoja metrejä vuodessa, ja poikkeustapauksissa jopa kilometrejä vuodessa (esimerkiksi niin kutsutut ”surge”-ilmiöt). Jäätikön rakenteeseen kuuluu myös sulamisvesikanavia, jäälaakerit ja kerroksellisuus, jotka vaikuttavat sen käyttäytymiseen.

Tyypit ja esimerkit

On useita jäätikkötyyppejä riippuen koosta ja sijainnista:

• Laaja jäätikkölevy (ice sheet): peittää valtavia maa-alueita, esimerkiksi Grönlannin ja Etelämantereen jäätiköt.
• Jäätikkökärki tai jäälakki (ice cap): pienempi levy, joka peittää korkeita alueita.
• Laaksojäätikkö (valley glacier): virtaa kapeissa laaksoissa ja vuoristoissa.
• Jokisuisto- tai vuonojäätikkö (tidewater glacier): ulottuu mereen ja voi lohkaista jäävuoria.
• Piedmont- ja outlet-jäätiköt: virtaavat vuorilta tasangoille tai merialueiden reunoille.

Pienempiä vuoristojäätiköitä löytyy lähes kaikilta maapallon mannerten vuoristoalueilta. Monet pienet jäätiköt, kuten vuoristojäätiköt tropiikissa (esim. Kilimanjaron huipulla), ovat viime vuosikymmeninä kaventuneet voimakkaasti.

Miksi jäätiköt ovat tärkeitä

Jäätiköt ovat ratkaisevan tärkeitä monella tapaa:

• Makean veden varastot: Jäätiköt varastoivat suuren osan maapallon pintavesistä. Jäätiköt ovat maapallon suurimmat makean veden lähteet, ja osassa maailmaa ne toimittavat vettä jokiin kuivina kausina.
• Merenpinnan nousu: Kun mannerjäätiköt sulavat, ne nostavat maailman merenpintaa. Tämä on yksi tärkeimmistä ilmastonmuutokseen liittyvistä riskeistä rannikkoalueille.
• Maisemat ja maaperä: Jäätiköt muovaavat maisemaa voimakkaasti: ne aikaansaavat U-kokoisia laaksoja, fjordeja, hiidenkirnuja, moreeneja ja muita jääkauden muodostamia muotoja.
• Ekosysteemit ja ihmiset: Jäätiköistä sulava vesi ylläpitää jokia, kosteikkoja ja maataloutta. Ne ovat myös tärkeitä vesivoiman lähteitä joissakin maissa ja merkittäviä matkailukohteita.
• Ilmaston indikaattori: Jäätiköiden laajeneminen ja vetäytyminen kertovat ilmaston pitkän aikavälin muutoksista.

Suurimmat suolaisen veden vesimuodostumat ovat valtameret, mutta maakunnallinen vesitalous riippuu usein jäätiköiden vuosittaisesta sulamisvedestä.

Jäätikköihin liittyvät riskit

Jäätiköt voivat aiheuttaa myös haittoja: sulaminen voi johtaa tulviin, glaciaalisiin järvipurkauksiin (GLOF), maaperän liikkeisiin ja vaikeuttaa infrastruktuuria. Jäätiköiden nopea kutistuminen aiheuttaa paikallisia vesihuolto-ongelmia ja pitkässä juoksussa vaikuttaa myös merien tasoon.

Muutokset ja seuranta

Ilmaston lämpeneminen on aiheuttanut monien jäätiköiden vetäytymisen maailmanlaajuisesti. Jäätiköiden tilaa seurataan satelliiteilla, maastomittausten (poikkileikkaukset, mittakepit) ja kaukokartoituksen avulla. Seuranta auttaa ennustamaan veden tarjontaa, merenpinnan nousua ja paikallisia ympäristövaikutuksia.

Yhteenveto

Jäätiköt ovat dynaamisia, vuosikymmeniä tai vuosisatoja kestävien prosessien tulosta. Ne toimivat tärkeitä makean veden varastoina, maisemien muovaajina ja ilmaston indikaattoreina. Samalla niiden muuttuminen vaikuttaa laajasti ekosysteemeihin, ihmisten elinmahdollisuuksiin ja merenpintaan, joten niiden tutkiminen ja seuranta on erittäin tärkeää.

Luominen

Jäätiköitä muodostuu vain paikkoihin, jotka ovat riittävän kylmiä ja joissa sataa riittävästi lunta ajan mittaan. Tämä voi kestää kauan. Jäätikön muodostuminen kestää usein kymmeniä tai satoja vuosia. Jäätiköitä on kahdenlaisia: mannerjäätiköitä ja alppijäätiköitä. Alppijäätiköitä kutsutaan myös vuoristojäätiköiksi.

• Mannerjäätiköt ovat jäätiköitä, jotka levittäytyvät laajalle maa-alueelle.  Ne ovat syntyneet pääasiassa jääkausien aikana kauan sitten. Grönlannissa ja Etelämantereella on edelleen mannerjäätiköitä. Ne virtaavat usein alaspäin mereen ja hajoavat. Meressä kelluvia rikkoutuneita osia kutsutaan jäävuoriksi.
• Alppijäätiköt muodostuvat vuoristoalueilla. Ne ovat pienempiä kuin mannerjäätiköt. Alppijäätiköt virtaavat yleensä niin kauan, kunnes ne saavuttavat pisteen, jossa lämpötila on niin lämmin, että jää sulaa kokonaan kesän aikana.

Jäävuoria irtoamassa jäätiköistä Cape Yorkissa, Grönlannissa.

Kysymyksiä ja vastauksia

K: Mikä on jäätikkö?

K: Miten jäätikkö muodostuu?

K: Miten jäätikkö kasvaa?

K: Miten jäätikkö liikkuu?

K: Kuinka nopeasti jäätikkö liikkuu?

K: Mitä uudet lumisateet korvaavat?

K: Mitkä ovat maapallon suurimmat makean veden lähteet?

Hae kirjaimella