Johan Daisne | flaamilainen kirjailija
Johan Daisne (2. syyskuuta 1912, Gent - 9. elokuuta 1978, Gent) oli flaamilainen kirjailija. Hänen oikea nimensä oli Herman Thiery. Hänen isänsä Leo Thiery oli Gentin koulumuseon perustaja. Hän opiskeli Gentin yliopistossa taloustiedettä ja slaavilaisia kieliä. Myöhemmin hänestä tuli Gentin pääkirjastonhoitaja. Daisne oli yksi ensimmäisistä hollanninkielisistä maagisen realismin kirjailijoista.
Johan Daisne (1938)
Works
Runot
- Verzen (1935)
- Breuken herleiden (1936)
- Afreacties en funderingen (1937)
- Kernamout (1938)
- Het einde van een zomer. Liikkeelle lähtevien jalkojen käyttö (1940)
- Hermine-uit-de-myrsky. Een bundel verzen uit en voor het leven (1944) (omistettu hänen ensimmäiselle vaimolleen).
- Yö on yön päällä (1944)
- Drie-hoog-voor. Gedichten uit de Kleine Kamer (1945)
- Tale Quale. Zo as het reilt .... (1945)
- Drie verzen maar, mijn Fred (1946)
- Ikonakind (1946) (omistettu hänen ensimmäiselle lapselleen Frédériquelle).
- Zeven reizenboek. Vuodelta 1937-1943 peräisin olevat päiväkirjat (1947).
- De Hollandse reis. Een reportage en een poëtisch tijdsbeeld van herrijzend Nederland anno 1945 (1947).
- Het-kruid-aan-de-balk (1953)
- Goudregen (1956)
- Vita nuova (1956)
- Laboro (toinen kirjoittaja Rudi van Vlaenderen) (1959)
- De nacht komt gauw genoeg (1961)
- Olen kertonut sinulle kaiken... Hänen runoteoksestaan kumpuava pläjäys (1962)
- De droom is an herinnering aan dat wat nimmer is gebeurd (1965)
- Afscheid van de dag (1965)
- De Engelse groetenis (1967)
- Verzamelde gedichten (1978)
- Gepijnde honing (1978)
Romaanit
- Gojim (1939)
- Aurora (1940)
- Maud Monaghan (1940)
- Renée (1940)
- Steenin ja suden ansa (1942)
- Zes domino's voor vrouwen (Raissa/Aurora/Renée/Maud/Monaghan/Agnes/Veva) (1944)
- Schimmen om de schemerlamp (1946)
- Het venster op het leven (1947)
- Egbertha in de onderwereld (1947)
- Mies, jonka lapset ovat kuolleet (1947)
- Egbertha (Egbertha in de onderwereld -elokuvasta) (1948)
- Het eiland in de Stille Zuidzee (1949)
- De trein der traagheid (1950)
- De wedloop der jeugd (1950)
- Met dertien aan tafel of Knalzilver met schelpgoud (1950)
- De vier heilsgeliefden (1955)
- 't En is van u hiernederwaard.... Mijn stamboomverhaal (1956)
- Lago Maggiore. De roman van een man. De roman van een vrouw (1956)
- Neljäs enkeli (1958)
- Grüss Gott. Een idylle uit Carinthië (1958)
- De neusvleugel der muze (1959)
- De schone van nooit weer (1960)
- Kuinka hieno oli kouluni. Romaani eräästä rakastajasta (1961)
- Met een inktvlek born (1961)
- Baratzeartea. Een Baskisch avontuur of de roman van een schrijver (1962)
- Veritza (1962)
- De zoete smaak van de zee (1963)
- Venezy. Een wild verhaal uit de oude kroeg der jeugd (heruitgave van 'Het eiland in de Stille Zuidzee') (1963) (1963)
- Pavane (1964)
- De wedloop der jeugd en andere verhalen (1964)
- Als kantwerk aan de kim. Stille-viikon romaani (1965)
- Ganzeveer en kogelpen (1965)
- Charaban (1965)
- Minun lauluni(t) (1965)
- Asiakirja nro 20.174 (1966)
- Veva (1966)
- Reveillon-Reveillon (1966)
- Ontmoeting in de zonnekeer (1967)
- Twee schelpen en wat gruis (1967)
- Zuster Sharon (1967)
- Met zeven aan tafel (1967)
- Gojim, Zuster Sharon (1968)
- Dieter of wanneer de wapens weigeren (1970)
- Omnibus (1974)
- Winterrozen voor een kwakzalver (1976)
- Huoneessa on kaikki hyvin. Aforismen (1977)
- Venezy, of het eiland in de Stille Zuidzee (1978)
- De beste verhalen van Johan Daisne (1987)
Pelaa
- De charade van Advent (1942)
- Het zwaard van Tristan (1944)
- Tine van Berken (1945)
- Veva (1946)
- De liefde is een schepping van vergoding (äänitrilogia: Veva / Het zwaard van Tristan / Tine van Berken) (1946) (1946)
- De man die zichzelf optelefoneerde (1947)
- Het geluk (hoorspel) (1966)
Tietokirjallisuus
- Stof op het Kremlin (1935)
- De filosofische waarden in de economie (1936)
- De nieuwe dichtersgeneratie in Vlaanderen (1940)
- De Russische literatuur (1945)
- In memoriam Robert Mussche, dichter en Verzetsheld (1946)
- In het teken van Esmoreit (1947)
- Moskova 800 vuotta (1947)
- De Hollandse reis. Een reportage en een poëtisch tijdsbeeld van herrijzend Nederland anno 1945 (1947).
- Hedendaagse filmkunst (1948)
- Reisebilder uit bezet Duitsland (1948)
- Van Nitsjevosta Chorosjoon. Geschiedenis der Russische literatuur met bloemlezing (1948).
- De vrede van Wroclaw, of een proeve van spijkerschrift op het IJzeren Gordijn (1948)
- Losse beschouwingen over het dossier van het magisch realisme (1949)
- Elokuvataiteen arvostelu (1950)
- Florence ja elokuva, jossa on sininen lelu tuotemerkkinä (1951)
- Filmatiek, of de film als levenskunst (1956)
- Versleer in vogelvlucht (kokeilunvastaiset teokset, 1956)
- Lantarenmuziek. Uusi elokuvakokonaisuus, joka liittyy bioskoopin 60-vuotisjuhliin (1957).
- Letterkunde en magie (1957)
- Elokuvan juhlat. WT-festivaali Brussel '58 (1958)
- Film en tijd. Een confrontatie der belangrijkste films van alle tijden (1958)
- Gaat de roman ten onder (toinen kirjailija Herman Teirlinck) (1959)
- Zien and zijn. De 50 best of slechtste films der laatste jaren. Uusi nippu elokuvia (1960).
- Pierre Benoit, of de lof van de roman romanesque (1960)
- Tasku täynnä ihmeitä (1962)
- Tine van Berken of de intelligentie der ziel (1962)
- De bioscopiumschuiver. Kahdeskymmenes taskukuvaus (1963)
- Dagboekpoëzie (1964)
- Judex. Heldendicht van het feuilletonisme (1964)
- Gent, schoonschrift der Leie, Schets der Gentse letteren (1965).
- Greta Garbo, nainen, joka on menettänyt henkensä (1965)
- Ganzeveer en kogelpen of more or less brains. Een nieuwe 'klapper gedachten' (1965)
- Afscheid van de dag (1965)
- Het geluk. Lees- ja luisterspel. Se on maagisen todentuntuinen. Een kort essay over letterkunde en magie (herdruk van 'Letterkunde en magie') (1966).
- Fringilla. Een nieuwe (achtste) bundel filmatiek (1967)
- Filmografisch lexicon der wereldliteratuur, deel 1 (1971)
- Filmografisch lexicon der wereldliteratuur, deel 2 (1972)
- Trefwoorden (1975)
- Huoneessa tapahtuu kaikki (1977)
- Filmografisch lexicon der wereldliteratuur, täydennysosa (1978).
- Bloed op het witte doek (1978)
- Over oude en nieuwe rolprenten: de dingen die niet voorbijgaan (1980)
Kansainväliset käännökset
Hänen teoksiaan on julkaistu hollanniksi, englanniksi, ranskaksi, puolaksi, venäjäksi, ruotsiksi, portugaliksi, italiaksi, ranskaksi ja saksaksi.
Käännökset englanniksi
- Mies, joka leikkasi hiuksensa lyhyiksi (1965)
- Maailman kirjallisuuden filmografinen sanakirja (1971)ISBN 0-391-01585-0.
- Writing in Holland and Flanders 31 (1972) (kirjoittaneet Johan Daisne ja Jacques Hamelink).
Filmografia
- Un jour un train
- Mies, jonka hiukset ovat poissa, voi tappaa.
Kysymyksiä ja vastauksia
Q: Kuka oli Johan Daisne?
V: Johan Daisne oli flaamilainen kirjailija. Hänen oikea nimensä oli Herman Thiery.
K: Mitä hänen isänsä teki?
V: Hänen isänsä Leo Thiery perusti Gentin koulumuseon.
K: Missä hän opiskeli?
V: Hän opiskeli taloustiedettä ja slaavilaisia kieliä Gentin yliopistossa.
K: Mitä hänestä tuli myöhemmin?
V: Myöhemmin hänestä tuli Gentin pääkirjastonhoitaja.
K: Millainen kirjailija Daisne oli?
V: Daisne oli yksi ensimmäisistä hollanninkielisistä maagisen realismin kirjailijoista.
K: Milloin ja missä Johan Daisne syntyi?
V: Johan Daisne syntyi 2. syyskuuta 1912 Gentissä.
K: Milloin ja missä hän kuoli? V: Hän kuoli 9. elokuuta 1978 Gentissä.