Chandrayaan-2 – Intian ISRO:n toinen kuuoperaatio ja laskeutumisyritys 2019

Tehtävän tavoitteet

Chandrayaan-2:n päätavoitteina olivat

• pehmeä laskeutuminen Kuun eteläiselle napa-alueelle ja paikallinen pinnantutkimus,
• tieteellinen kartoittaminen: mineralogia, topografia, kiderakenne ja elementtikoostumus, erityisesti veden jään ja veden esiintymisen tutkiminen,
• Kuuta ympäröivän eksosfäärin ja avaruussään mittaukset, sekä
• tekniikan demonstraatio Intialle pehmeään laskeutumiseen ja pitkäaikaisiin kuutason operaatioihin.

Alukset ja tärkeimmät laitteet

Tehtävä jakautui kolmeen pääkomponenttiin:

• Orbiter – kiertoradalla toimiva osa, johon oli asennettu useita tieteellisiä instrumentteja kaukokartoitukseen, spektrometriaan, radartutkimuksiin ja radiotieteellisiin mittauksiin. Orbiterin tehtävänä oli myös toimia viestireleenä laskeutujalle ja roverille.
• Lander "Vikram" – pehmeään laskeutumiseen tarkoitettu alus, nimetty Intian avaruustutkijan Vikram Sarabhain mukaan. Landerin piti tehdä laskeutuminen Kuun pinnalle ja tuoda paikallisia mittalaitteita.
• Rover "Pragyan" – pieni ajoneuvo, jonka piti liikkua laskeutumispaikan ympäristössä ja suorittaa paikallisia geokemiallisia mittauksia. Nimi "Pragyan" tulee sanskritin sanasta, joka tarkoittaa 'viisautta' tai 'tietoa'.

Laukaisu, laskeutumisyritys ja tulokset

Alun alkuperäisestä aikataulusta poiketen Chandrayaan-2 laukaistiin onnistuneesti 22. heinäkuuta 2019 GSLV Mk III -kantoraketilla. Orbiter saavutti suunnitellun kuukierron ja suoritti poltto- ja kiertoradatarkennuksia ennen tähtättyä laskeutumisyritystä.

Laskeutujan (Vikram) laskeutumisyritys tapahtui 6. syyskuuta 2019. Viimeisen laskeutumisdemonstraation aikana yhteys Vikram-laskeutujaan katkesi noin 2,1 kilometrin korkeudessa Kuun pinnasta, eikä pehmeää laskeutumista saatu varmistettua. ISRO:n mukaan laskeutuja todennäköisesti törmäsi pintaan, jolloin rover Pragyan ei päässyt toimintaan.

Orbiter sen sijaan jäi toimivaksi: se asettui Kuun kiertoradalle ja jatkoi tieteellisiä mittauksia. Orbiterin instrumentit ovat antaneet dataa Kuun pinnan topografiasta, koostumuksesta ja mahdollisista vesijään esiintymistä eteläisellä napaseudulla. Orbiterin suunniteltu toiminta-aika oli vähintään yksi vuosi, mutta se on jatkanut toimintaa ja lähettänyt käyttötietoja ISRO:lle myös laskeutumisyrityksen jälkeen.

Merkitys ja jatko

Vaikka pehmeä laskeutuminen epäonnistui, Chandrayaan-2 on silti merkittävä askel Intian avaruustutkimukselle: tehtävä osoitti kehittyneitä laukaisu-, kiertoratamanipulaatio- ja avaruustieteellisiä kyvykkyyksiä. Orbiterin tuottama tietomassa täydentää aiempien ja tulevien kuuohjelmien havaintoja, ja opit käytännön operaatioista hyödynnettiin Chandrayaan-ohjelman seuraavissa projekteissa.

Yhteenveto: Chandrayaan-2 oli kokonaisvaltainen yritys laajentaa Intian kuututkimusta – siitä saatiin arvokasta tieteellistä tietoa orbiterin kautta, mutta laskeutuja- ja rover-osio eivät saavuttaneet tavoitteitaan pehmeän laskeutumisen epäonnistuttua 6. syyskuuta 2019.